Runkosarjan kaikkien aikojen tilastokärjet

[Varajokeri]

Kyllä. Vuotta 1990 aikaisemmista ajoista löytyy Tulospalvelua täydentävää tietoa ehkä parhaiten noista pelaajakorteista ja sieltä M.Rasilaisen sivuilta. Toivottavasti nuo aikaisemmat vuodetkin lisätään tulospalveluun ihan ottelukohtaisten tietojenkin osalta, niin tulisi lisää kaiveltavaa.

 

[Varajokeri]

Tässä naisten Superpesiksen parhaat pelatut yksittäiset kaudet vaihtolyöntien näkökulmasta. Kyllähän tämäkin tilasto vahvistaa Katja Saaren olevan vahvoilla kaikkien aikojen parhaaksi vaihtolyöjäksi. Helsingin hallitsemaan aikaan (50-luku, 60-luku ja 70-luvun alkupuoli) juoksuja lyötiin keskimäärin noin 1,5 kertaa enemmän, joten sieltä saattaisi löytyä kilpailijoita, mutta tilastot puuttuvat.

Yli 84 % kausia ovat lisäksi pelanneet ainakin Ulla Mäkinen ja Hanna Airaksinen sekä noiden taulukoitujen kausien lisäksi Katja Saari 2 kappaletta.

 

[Nape]

Kauden 2004 Kirin kärki lienee ollut kaikkien aikojen paras. Kärkietenijänä oli Maaru Seppä tai Johanna Vikman ja numerot 2-5 olivat Terhi Rönkä-Paula Rautiainen-Kirsi Hänninen-Katja Saari. Rönkä voitti sekä etenijä- että kärkilyöntitilaston, Hänninen lyöjätilaston ja koko nelikko oli kärkilyöntitilaston Top viitosessa. Mainittakoon myös, että Kirin kakkoskärki eli nro 6 oli kaikkien aikojen etenijäkuningatar Hanna Airaksinen (yhdessä Röngän kanssa).

 

[Varajokeri]

Alla naisten Superpesiksen 0-tilanteen kaikkien aikojen tilastoja. Taulukoissa on esitetty kymmenen kärki seuraavissa tilastoissa: Kentällemenot uran aikana, kentällemenot/ottelu, kentällemeno-% sekä parhaat kaudet kentällemeno-%:n suhteen.

Johanna Vikmanin kauden 2004 prosentti on 89,3 (25/28). Se olisi kärjessä, jos raja asetetaan vähintään 25 yritykseen.

Kärkilyönneissä ottelua kohti kärkitiloilla on silmiinpistävän paljon viime kausien pelaajia. Onko niin, että aiemmin etenemisvastuu on jakautunut joukkueissa laajemmin kuin nykyisin?

 

[Harriv]

Alla naisten Superpesiksen 0-tilanteen kaikkien aikojen tilastoja. Taulukoissa on esitetty kymmenen kärki seuraavissa tilastoissa: Kentällemenot uran aikana, kentällemenot/ottelu, kentällemeno-% sekä parhaat kaudet kentällemeno-%:n suhteen.

katso liitettä 3450

katso liitettä 3451
Johanna Vikmanin kauden 2004 prosentti on 89,3 (25/28). Se olisi kärjessä, jos raja asetetaan vähintään 25 yritykseen.

Kärkilyönneissä ottelua kohti kärkitiloilla on silmiinpistävän paljon viime kausien pelaajia. Onko niin, että aiemmin etenemisvastuu on jakautunut joukkueissa laajemmin kuin nykyisin?

Ehkä kärkietenijän rooli on enemmän nuoremman kaartin hommaa ja kun ikä karttuu siirrytään isommalle lyöntinumerolle?

 

[Varajokeri]

Ehkä kärkietenijän rooli on enemmän nuoremman kaartin hommaa ja kun ikä karttuu siirrytään isommalle lyöntinumerolle?

Varmaankin noin. Ehkä milloin tahansa vuosien varrella katsottuna tilastossa olisi nopeita nuoria pelaajia, joilla kärkilyöntien keskiarvo alkaa kentällemenoissa pudota uran edetessä. Veikkaan kuitenkin että tällä hetkellä tilastossa on muutama nimi, jotka sinne jäävät pitkäksi aikaa.

Miesten sarjassa vastaavaa nykypelaajien valtaa tuossa tilastossa ei ole.

 

[sorza]

Onko niin, että aiemmin etenemisvastuu on jakautunut joukkueissa laajemmin kuin nykyisin?

Kannattaa myös huomioida nykyinen välistä jättö sääntö, missä käytännössä joukkueet pelaa kutosen yli ja kakkoskärki sa palon jos saa. Seuraavassa vuorossa hypätään suoraan kärkeen.

 

[Dalton]

Alla naisten Superpesiksen 0-tilanteen kaikkien aikojen tilastoja. Taulukoissa on esitetty kymmenen kärki seuraavissa tilastoissa: Kentällemenot uran aikana, kentällemenot/ottelu, kentällemeno-% sekä parhaat kaudet kentällemeno-%:n suhteen.

katso liitettä 3450

katso liitettä 3451
Johanna Vikmanin kauden 2004 prosentti on 89,3 (25/28). Se olisi kärjessä, jos raja asetetaan vähintään 25 yritykseen.

Kärkilyönneissä ottelua kohti kärkitiloilla on silmiinpistävän paljon viime kausien pelaajia. Onko niin, että aiemmin etenemisvastuu on jakautunut joukkueissa laajemmin kuin nykyisin?

Nykypelaajien edustus nollatilanteen kl/ottelut tilastossa selittynee ennen kaikkea parantuneella laadulla. Vilkaisehan yksittäisten kausien osalta yli sata yritystä lyöneiden onnistumisprosentteja. Veikkaan yli 70 % teholla suoritettujen kausien olevan lähinnä viime vuosilta. Yritysmäärissäkin löytynee jonkinlaista kasvua, mutta kuvittelin laadun olevan merkittävämpi tekijä.
E: Lisätään vielä, että yritysmääriä voisi vilkaista esimerkiksi katsomalla kausittain pelaajien määrää, jotka ovat yrittäneet yli viisi kertaa ottelua kohden.


Kuten muutkin nostivat, aktiivipelaajien osalta kl/ottelut lukemaa nostattaa myös se, että he ovat yhä kärkietenijän roolissa eikä pelinumero ole kasvanut, kuten monilla jo lopettaneilla pelaajilla on käynyt iän kartuttua. Tämän vaikutus näkyy selkeämmin miesten puolella, sillä esimerkiksi Sami Haapakosken nollatilanteen kärkilyönnit ottelua kohden laskevat koko ajan hihanumeron noustua ykkösestä aina vitoseen. Naisissa urat ovat lyhyempiä, joten efekti ei liene yhtä voimakas.

 

[Varajokeri]

Nykypelaajien edustus nollatilanteen kl/ottelut tilastossa selittynee ennen kaikkea parantuneella laadulla. Vilkaisehan yksittäisten kausien osalta yli sata yritystä lyöneiden onnistumisprosentteja. Veikkaan yli 70 % teholla suoritettujen kausien olevan lähinnä viime vuosilta. Yritysmäärissäkin löytynee jonkinlaista kasvua, mutta kuvittelin laadun olevan merkittävämpi tekijä.
E: Lisätään vielä, että yritysmääriä voisi vilkaista esimerkiksi katsomalla kausittain pelaajien määrää, jotka ovat yrittäneet yli viisi kertaa ottelua kohden.


Kuten muutkin nostivat, aktiivipelaajien osalta kl/ottelut lukemaa nostattaa myös se, että he ovat yhä kärkietenijän roolissa eikä pelinumero ole kasvanut, kuten monilla jo lopettaneilla pelaajilla on käynyt iän kartuttua. Tämän vaikutus näkyy selkeämmin miesten puolella, sillä esimerkiksi Sami Haapakosken nollatilanteen kärkilyönnit ottelua kohden laskevat koko ajan hihanumeron noustua ykkösestä aina vitoseen. Naisissa urat ovat lyhyempiä, joten efekti ei liene yhtä voimakas.

Tuota isoa kärkilyöntimäärää/ottelu selittää laadun parantumisen ohella myös erikoistuminen eli yritysten lisääntyminen tietyssä tehtävässä.

Pelkän tulospalvelun perusteella on hieman hankalaa tällä hetkellä tutkia asiaa tarkemmin, koska pelaajien, joiden peliura on alkanut ennen vuotta 1990, kausikohtaisia tietoja en onnistu juuri nyt saamaan sieltä. Edes vuoden 1990 jälkeen pelattujen kausien tietoja ei näiltä pelaajilta löydy (mm. Ikola ja Airaksinen). Viime vuosituhannelta tai 2000-luvun alusta löytyy mm. Hänninen, Rönkä, Siirola, Ylä-Autio, Lamminen, Seppä, Saloranta (paljon kausia), joilla on kuvailemiasi kausia ja arvelisin, että myös Airaksisella ja etenkin Ikolalla on tuollaisia kausia.

Veikkaanpa, että tämänhetkiseltä KL/O-listalta ainakin Saukko, Pirskanen ja Matola (ehkä Partanen ja Korpelakin) tulevat kuitenkin säilymään tilaston kärkipäässä pitkään. Jukan ja Höglundin tehtävät ovat jo osittain muuttuneet pois kärkietenijästä ja kentällemenomäärä varmaankin putoamassa.