Runkosarjan kaikkien aikojen tilastokärjet

[Varajokeri]

Kyllä. Vuotta 1990 aikaisemmista ajoista löytyy Tulospalvelua täydentävää tietoa ehkä parhaiten noista pelaajakorteista ja sieltä M.Rasilaisen sivuilta. Toivottavasti nuo aikaisemmat vuodetkin lisätään tulospalveluun ihan ottelukohtaisten tietojenkin osalta, niin tulisi lisää kaiveltavaa.

 

[Varajokeri]

Tässä naisten Superpesiksen parhaat pelatut yksittäiset kaudet vaihtolyöntien näkökulmasta. Kyllähän tämäkin tilasto vahvistaa Katja Saaren olevan vahvoilla kaikkien aikojen parhaaksi vaihtolyöjäksi. Helsingin hallitsemaan aikaan (50-luku, 60-luku ja 70-luvun alkupuoli) juoksuja lyötiin keskimäärin noin 1,5 kertaa enemmän, joten sieltä saattaisi löytyä kilpailijoita, mutta tilastot puuttuvat.

Yli 84 % kausia ovat lisäksi pelanneet ainakin Ulla Mäkinen ja Hanna Airaksinen sekä noiden taulukoitujen kausien lisäksi Katja Saari 2 kappaletta.

 

[Nape]

Kauden 2004 Kirin kärki lienee ollut kaikkien aikojen paras. Kärkietenijänä oli Maaru Seppä tai Johanna Vikman ja numerot 2-5 olivat Terhi Rönkä-Paula Rautiainen-Kirsi Hänninen-Katja Saari. Rönkä voitti sekä etenijä- että kärkilyöntitilaston, Hänninen lyöjätilaston ja koko nelikko oli kärkilyöntitilaston Top viitosessa. Mainittakoon myös, että Kirin kakkoskärki eli nro 6 oli kaikkien aikojen etenijäkuningatar Hanna Airaksinen (yhdessä Röngän kanssa).

 

[Varajokeri]

Alla naisten Superpesiksen 0-tilanteen kaikkien aikojen tilastoja. Taulukoissa on esitetty kymmenen kärki seuraavissa tilastoissa: Kentällemenot uran aikana, kentällemenot/ottelu, kentällemeno-% sekä parhaat kaudet kentällemeno-%:n suhteen.

Johanna Vikmanin kauden 2004 prosentti on 89,3 (25/28). Se olisi kärjessä, jos raja asetetaan vähintään 25 yritykseen.

Kärkilyönneissä ottelua kohti kärkitiloilla on silmiinpistävän paljon viime kausien pelaajia. Onko niin, että aiemmin etenemisvastuu on jakautunut joukkueissa laajemmin kuin nykyisin?

 

[Harriv]

Alla naisten Superpesiksen 0-tilanteen kaikkien aikojen tilastoja. Taulukoissa on esitetty kymmenen kärki seuraavissa tilastoissa: Kentällemenot uran aikana, kentällemenot/ottelu, kentällemeno-% sekä parhaat kaudet kentällemeno-%:n suhteen.

katso liitettä 3450

katso liitettä 3451
Johanna Vikmanin kauden 2004 prosentti on 89,3 (25/28). Se olisi kärjessä, jos raja asetetaan vähintään 25 yritykseen.

Kärkilyönneissä ottelua kohti kärkitiloilla on silmiinpistävän paljon viime kausien pelaajia. Onko niin, että aiemmin etenemisvastuu on jakautunut joukkueissa laajemmin kuin nykyisin?

Ehkä kärkietenijän rooli on enemmän nuoremman kaartin hommaa ja kun ikä karttuu siirrytään isommalle lyöntinumerolle?

 

[Varajokeri]

Ehkä kärkietenijän rooli on enemmän nuoremman kaartin hommaa ja kun ikä karttuu siirrytään isommalle lyöntinumerolle?

Varmaankin noin. Ehkä milloin tahansa vuosien varrella katsottuna tilastossa olisi nopeita nuoria pelaajia, joilla kärkilyöntien keskiarvo alkaa kentällemenoissa pudota uran edetessä. Veikkaan kuitenkin että tällä hetkellä tilastossa on muutama nimi, jotka sinne jäävät pitkäksi aikaa.

Miesten sarjassa vastaavaa nykypelaajien valtaa tuossa tilastossa ei ole.

 

[sorza]

Onko niin, että aiemmin etenemisvastuu on jakautunut joukkueissa laajemmin kuin nykyisin?

Kannattaa myös huomioida nykyinen välistä jättö sääntö, missä käytännössä joukkueet pelaa kutosen yli ja kakkoskärki sa palon jos saa. Seuraavassa vuorossa hypätään suoraan kärkeen.

 

[Dalton]

Alla naisten Superpesiksen 0-tilanteen kaikkien aikojen tilastoja. Taulukoissa on esitetty kymmenen kärki seuraavissa tilastoissa: Kentällemenot uran aikana, kentällemenot/ottelu, kentällemeno-% sekä parhaat kaudet kentällemeno-%:n suhteen.

katso liitettä 3450

katso liitettä 3451
Johanna Vikmanin kauden 2004 prosentti on 89,3 (25/28). Se olisi kärjessä, jos raja asetetaan vähintään 25 yritykseen.

Kärkilyönneissä ottelua kohti kärkitiloilla on silmiinpistävän paljon viime kausien pelaajia. Onko niin, että aiemmin etenemisvastuu on jakautunut joukkueissa laajemmin kuin nykyisin?

Nykypelaajien edustus nollatilanteen kl/ottelut tilastossa selittynee ennen kaikkea parantuneella laadulla. Vilkaisehan yksittäisten kausien osalta yli sata yritystä lyöneiden onnistumisprosentteja. Veikkaan yli 70 % teholla suoritettujen kausien olevan lähinnä viime vuosilta. Yritysmäärissäkin löytynee jonkinlaista kasvua, mutta kuvittelin laadun olevan merkittävämpi tekijä.
E: Lisätään vielä, että yritysmääriä voisi vilkaista esimerkiksi katsomalla kausittain pelaajien määrää, jotka ovat yrittäneet yli viisi kertaa ottelua kohden.


Kuten muutkin nostivat, aktiivipelaajien osalta kl/ottelut lukemaa nostattaa myös se, että he ovat yhä kärkietenijän roolissa eikä pelinumero ole kasvanut, kuten monilla jo lopettaneilla pelaajilla on käynyt iän kartuttua. Tämän vaikutus näkyy selkeämmin miesten puolella, sillä esimerkiksi Sami Haapakosken nollatilanteen kärkilyönnit ottelua kohden laskevat koko ajan hihanumeron noustua ykkösestä aina vitoseen. Naisissa urat ovat lyhyempiä, joten efekti ei liene yhtä voimakas.

 

[Varajokeri]

Nykypelaajien edustus nollatilanteen kl/ottelut tilastossa selittynee ennen kaikkea parantuneella laadulla. Vilkaisehan yksittäisten kausien osalta yli sata yritystä lyöneiden onnistumisprosentteja. Veikkaan yli 70 % teholla suoritettujen kausien olevan lähinnä viime vuosilta. Yritysmäärissäkin löytynee jonkinlaista kasvua, mutta kuvittelin laadun olevan merkittävämpi tekijä.
E: Lisätään vielä, että yritysmääriä voisi vilkaista esimerkiksi katsomalla kausittain pelaajien määrää, jotka ovat yrittäneet yli viisi kertaa ottelua kohden.


Kuten muutkin nostivat, aktiivipelaajien osalta kl/ottelut lukemaa nostattaa myös se, että he ovat yhä kärkietenijän roolissa eikä pelinumero ole kasvanut, kuten monilla jo lopettaneilla pelaajilla on käynyt iän kartuttua. Tämän vaikutus näkyy selkeämmin miesten puolella, sillä esimerkiksi Sami Haapakosken nollatilanteen kärkilyönnit ottelua kohden laskevat koko ajan hihanumeron noustua ykkösestä aina vitoseen. Naisissa urat ovat lyhyempiä, joten efekti ei liene yhtä voimakas.

Tuota isoa kärkilyöntimäärää/ottelu selittää laadun parantumisen ohella myös erikoistuminen eli yritysten lisääntyminen tietyssä tehtävässä.

Pelkän tulospalvelun perusteella on hieman hankalaa tällä hetkellä tutkia asiaa tarkemmin, koska pelaajien, joiden peliura on alkanut ennen vuotta 1990, kausikohtaisia tietoja en onnistu juuri nyt saamaan sieltä. Edes vuoden 1990 jälkeen pelattujen kausien tietoja ei näiltä pelaajilta löydy (mm. Ikola ja Airaksinen). Viime vuosituhannelta tai 2000-luvun alusta löytyy mm. Hänninen, Rönkä, Siirola, Ylä-Autio, Lamminen, Seppä, Saloranta (paljon kausia), joilla on kuvailemiasi kausia ja arvelisin, että myös Airaksisella ja etenkin Ikolalla on tuollaisia kausia.

Veikkaanpa, että tämänhetkiseltä KL/O-listalta ainakin Saukko, Pirskanen ja Matola (ehkä Partanen ja Korpelakin) tulevat kuitenkin säilymään tilaston kärkipäässä pitkään. Jukan ja Höglundin tehtävät ovat jo osittain muuttuneet pois kärkietenijästä ja kentällemenomäärä varmaankin putoamassa.

 

[Varajokeri]

Kun tällaisia tilastoja ei mistään löydy, niin ohessa maratontaulukot naisten SM-sarjan/Superpesiksen kärkilyönneistä/ottelu ja kärkilyöntien onnistumisprosenteista pesänväleittäin ja yhteensä. Listoilla on 25 parasta lukemaa kussakin kategoriassa. Listat on koottu Tulospalvelusta ja M.Ruuskan pelaajakorteista. Kärkilyöntejä alettiin naisten sarjoissa tilastoida vuonna 1981. Prosenttien tilastoinnissa näyttäisi olevan vuosina 1986-89 aukko, joten niiden pelaajien osalta, joiden pelaajauraan ovat ajoittuneet nuo vuodet, prosentit eivät ole täysin tarkat. Listoilta olen karsinut yleensä alle 200 yrityksen pelaajat, mutta joitakin 80-luvun pelaajia, joilla on alle 200 kärkilyöntiyritystä, on kuitenkin harkiten otettu mukaan. Samoin muutamia myöhempiäkin alle 200 kärkilyöntiyrityksen pelaajia on harkiten mukana. Nykypelaajat on korostettu taulukossa tummemmalla taustalla.

Listoilla on useita yllättäviä pelaajia, joiden ei ehkä odottaisi olevan noinkin korkealla kaikkien aikojen listoilla. Listojen perusteella voi kukin halutessaan arvioida ”kärkilyöntiajan” (80-luvulta lähtien) parhaita sisäpelaajia. Muutama nimi sieltä erottuukin selkeästi.

Tarkistettu, mutta saattaa silti sisältää epätarkkuuksia.

 

[Linkosuo]

Kun tällaisia tilastoja ei mistään löydy, niin ohessa maratontaulukot naisten SM-sarjan/Superpesiksen kärkilyönneistä/ottelu ja kärkilyöntien onnistumisprosenteista pesänväleittäin ja yhteensä. Listoilla on 25 parasta lukemaa kussakin kategoriassa. Listat on koottu Tulospalvelusta ja M.Ruuskan pelaajakorteista. Kärkilyöntejä alettiin naisten sarjoissa tilastoida vuonna 1981. Prosenttien tilastoinnissa näyttäisi olevan vuosina 1986-89 aukko, joten niiden pelaajien osalta, joiden pelaajauraan ovat ajoittuneet nuo vuodet, prosentit eivät ole täysin tarkat. Listoilta olen karsinut yleensä alle 200 yrityksen pelaajat, mutta joitakin 80-luvun pelaajia, joilla on alle 200 kärkilyöntiyritystä, on kuitenkin harkiten otettu mukaan. Samoin muutamia myöhempiäkin alle 200 kärkilyöntiyrityksen pelaajia on harkiten mukana. Nykypelaajat on korostettu taulukossa tummemmalla taustalla.

Listoilla on useita yllättäviä pelaajia, joiden ei ehkä odottaisi olevan noinkin korkealla kaikkien aikojen listoilla. Listojen perusteella voi kukin halutessaan arvioida ”kärkilyöntiajan” (80-luvulta lähtien) parhaita sisäpelaajia. Muutama nimi sieltä erottuukin selkeästi.

katso liitettä 3518
katso liitettä 3519
Tarkistettu, mutta saattaa silti sisältää epätarkkuuksia.

Nykypelaajien dominointi 0-1 ja 1-2 kärkilyönnit/ottelu tilastoissa (Riikka Polso ja Maiju Mäntylä pitäisi muuten olla tummennettuja) ensin yllätti, mutta kun lueskeli pohdintoja aikaisemmista postauksista niin eipä se ihan niin yllättävää olekaan. Sijoitukset tulee tippumaan sitten kun numero hihassa joskus kasvaa.

Riikka Nieminen on ollut melkoinen seppä kun löytyy jokaiselta pesäväliltä onnistumisprosenttien kärkipäästä. Nykypelaajista Hukka odotetusti prosenteissa korkealla ja onhan Pirskasen ykkössija kokonaisonnistumisprosentissa aika komeaa.

 

[Varajokeri]

Nykypelaajien dominointi 0-1 ja 1-2 kärkilyönnit/ottelu tilastoissa (Riikka Polso ja Maiju Mäntylä pitäisi muuten olla tummennettuja) ensin yllätti, mutta kun lueskeli pohdintoja aikaisemmista postauksista niin eipä se ihan niin yllättävää olekaan. Sijoitukset tulee tippumaan sitten kun numero hihassa joskus kasvaa.

Riikka Nieminen on ollut melkoinen seppä kun löytyy jokaiselta pesäväliltä onnistumisprosenttien kärkipäästä. Nykypelaajista Hukka odotetusti prosenteissa korkealla ja onhan Pirskasen ykkössija kokonaisonnistumisprosentissa aika komeaa.

Muutama huomio tilastoista:

-Riikka Polson kärkipaikka 1-2 kärkilyönneissä oli tosiaan melkoinen yllätys. Samoin samalla välillä Similän ja Helmisen KL/O-määrät. Heillä ei ollut yrityksiä vielä kahtasataa, mutta hyvän ensi kauden jälkeen jo olisi.

-Kun noita tilastoja tutkailee, niin Nieminen (tai Sallinen nykyisin) on sisäpelissä ollut paras pelaaja sitten Tuula Rantasen aikojen. Niemisen ulkopelistä ei ole muistikuvia, mutta ei varmaan ole kaukana oikeasta, jos arvioi hänen olevan paras pelaaja sarjassa 70-luvun jälkeen.

-Kentällemenoprosenteissa oli pari lukkaria ja ainakin yksi lyöjäjokeri listaan oikeuttavilla prosenteilla (joku jopa yli 200 yritykselläkin), mutta heidät karsittiin armotta pois.

-Listoilta löytyy jopa kolme Höglundia.

-80-luvun pelaajia (mm. Merja Laine, Paula Wirtanen ja Jaana Lindström) saattaisi olla (tai melko varmasti olisi) prosenteissa useammilla listoilla, jos käytössä olisi kokonaisprosentin lisäksi myös pesänvälikohtaisia prosentteja vuosilta 81-90.

-Aika tasapainoisesti on eri aikakausilta pelaajia mukana, pois lukien 0-1 ja 1-2 -välien kärkilyönnit/ottelu, joissa näyttää painottuvan nykyhetki jo edellisissä viesteissä esitetyin syin.

 

[Varajokeri]

Naisten ylimmällä sarjatasolla kaikkien aikojen ylivoimaisin tilastovoittaja on ollut vähemmän yllättäen Tuula Rantanen. Hän löi vuonna 1965 10+56=66 juoksua ja oli edellä lyöjätilaston kakkosta Riitta Hämäläistä 33 juoksua eli 100%. Rantanen on hallinnut 60- ja 70-luvuilla lyöjätilastoja suvereenisti, sillä kuusi kymmenestä ylivoimaisimmasta tilastovoitosta on Tuula Rantasen. Tuoduissa juoksuissa on ylivoimaisin ollut Tuula Tukia (myöhemmin Salonen) vuonna 1962 ja kärkilyönneissä Emma Körkkö vuonna 2019. Oheiseen taulukkoon on kerätty 10 ylivoimaisinta tilastovoittoa lyödyissä ja tuoduissa juoksuissa sekä kärkilyönneissä. Taulukot vasemmassa reunassa allekkain.

Lyöjätilaston on voittanut suurimmalla lyötyjen juoksujen keskiarvolla ottelua kohti Tuula Rantanen vuonna 1965 (6,6 L/O). Yli 4 L/O on 70-luvun jälkeen yltänyt vain Siri Eskola kaudella 2022 (4,3 L/O). Pienimmällä keskiarvolla lyöjäkuninkuuden on voittanut 1981 Virve Moisio (2,1 L/O).

Etenijätilaston on voittanut suurimmalla juoksukeskiarvolla Aulikki Pihlajamäki (myöhemmin Junna) vuonna 1965 (5,0 T/O) ja pienimmällä Jenni Tolonen vuonna 2008 (1,9 T/O).

Kärkilyöntitilaston suurin voittokeskiarvo on ollut Päivi Lähteenmäellä (myöhemmin Ikola) vuonna 1991 (9,6 KL/O) ja pienin keskiarvo, jolla tilasto on voitettu, on ollut Jenni Matolan 4,96 KL/O vuonna 2024. Keskiarvotilastot taulukon oikeassa reunassa allekkain. Ensin 5 suurinta keskiarvoa ja sitten 5 alhaisinta.

Vuoden 2003 jälkeen on kärkilyöntien tilastovoittajan keskiarvo ollut yli 7 kärkilyönnin vain kolme kertaa (Toiviainen 2013 ja -15 sekä Hukka 2020). Viime kaudella tilaston voittoon riitti alle viiden kärkilyönnin keskiarvo!