Supervuoro Verkkolehti »

Porin Pesäkarhut 2025

Pesäpallon säännöt: "Sekä sisä- että ulkopelaajan on väistettävä niin, että vastapelaaja voi suorittaa esteettä aktiivisen peliteon. Ulkopelaajan on väistettävä sisäpelaajaa, ellei ulkopelaajalla ole pallo hallussaan tai mahdollisuutta saada sitä haltuunsa sallituin keinoin ennen kyseistä hetkeä.

Jos kärkietenijä ja ulkopelaaja, jolla on tai on ollut pallo hallussaan, törmäävät toisiinsa molempien suorittaessa aktiivista pelitehtäväänsä, eikä tahallista estämistä ole tapahtunut, estämistä ei tuomita."

Nyt ei mennä edes missään sääntöjen syövereissä, vaan ihan perustasolla. Tokkaria ihmettelen suuresti.
 
Pesäpallon säännöt: "Sekä sisä- että ulkopelaajan on väistettävä niin, että vastapelaaja voi suorittaa esteettä aktiivisen peliteon. Ulkopelaajan on väistettävä sisäpelaajaa, ellei ulkopelaajalla ole pallo hallussaan tai mahdollisuutta saada sitä haltuunsa sallituin keinoin ennen kyseistä hetkeä.

Jos kärkietenijä ja ulkopelaaja, jolla on tai on ollut pallo hallussaan, törmäävät toisiinsa molempien suorittaessa aktiivista pelitehtäväänsä, eikä tahallista estämistä ole tapahtunut, estämistä ei tuomita."

Nyt ei mennä edes missään sääntöjen syövereissä, vaan ihan perustasolla. Tokkaria ihmettelen suuresti.
Selkeään tuo on, kiitos
 
En tiedä onko tulkinnat muuttuneet tälle kaudelle, kun oli jo kauden toinen liki identtinen selvittelytilanne Haapakosken ja tuomarin välillä. Itsekin aina pitänyt kärkietenijää ns. koskemattomana aktiivisessakin tilanteessa.

Ykköstilanteessa olisi vastaava tilanne monessa pelissä tuomittu etenijän eduksi.
 
Kyllä tuo kärkietenijä vs pallia tavoitteleva ulkopelaaja on ollut säännöissä jo pitkään. Noita tilanteita muilla taipaleilla tulee vain harvoin. Sinut heikkous säännössä on tuo tahallinen estäminen, usein melko haasteellinen havaita moinen …
 
Kyllä tuo kärkietenijä vs pallia tavoitteleva ulkopelaaja on ollut säännöissä jo pitkään. Noita tilanteita muilla taipaleilla tulee vain harvoin. Sinut heikkous säännössä on tuo tahallinen estäminen, usein melko haasteellinen havaita moinen …
Pitää toki sanoa (itsestäänselvyys?) että tilannehan oli oikeasti aito ja reilu pelitilanne + etenijä hereillä törmäyskurssista.

Mutta ehkä tämä kaipaisi ennakkotapauksen ihan pelaajien turvallisuuden kannalta, että onko kärjellä väistämisvelvollisuus vai ei? Miten tuo tilanne olisi eronnut jos olisi ollut takaetenijä?

Näen valitettavasti jo naisten peleissä sen uhkakuvan, kun kevytrakenteinen junnuetenijä kärjessä ei tajuakaan sivusta uhkaavaa kontaktia ja pitkä tauko kauteen. Sitähän ei kukaan toivo, että kovia kontakteja tulee.

Ruudulle vinkki, että tästä saisi hyvän aiheen purtavaksi.
 
Pitää toki sanoa (itsestäänselvyys?) että tilannehan oli oikeasti aito ja reilu pelitilanne + etenijä hereillä törmäyskurssista.

Mutta ehkä tämä kaipaisi ennakkotapauksen ihan pelaajien turvallisuuden kannalta, että onko kärjellä väistämisvelvollisuus vai ei? Miten tuo tilanne olisi eronnut jos olisi ollut takaetenijä?

Näen valitettavasti jo naisten peleissä sen uhkakuvan, kun kevytrakenteinen junnuetenijä kärjessä ei tajuakaan sivusta uhkaavaa kontaktia ja pitkä tauko kauteen. Sitähän ei kukaan toivo, että kovia kontakteja tulee.

Ruudulle vinkki, että tästä saisi hyvän aiheen purtavaksi.
Lukekaa pykälä 22 pesäpallon säännöistä. Tuomio meni aivan oikein.
 
Mutta ehkä tämä kaipaisi ennakkotapauksen ihan pelaajien turvallisuuden kannalta, että onko kärjellä väistämisvelvollisuus vai ei? Miten tuo tilanne olisi eronnut jos olisi ollut takaetenijä?
Mitä ennakkotapausta oikein kaipaat? Säännöt laitoin jo tuohon ylle ja niiden mukaan mennään, ja mentiin tänäänkin. Niin ulkopelaajalla kuin kärkietenijällä on molemmilla väistämisvelvollisuus tällaisessa tilanteessa. Tämähän nyt oli yhtä lailla ennakkotapaus kuin mikä muukin, ja meni vain sen saman linjaan mukaan.

Se on sitten ihan eri asia, jos halutaan muuttaa sääntöjä niin, että kärkietenijällä olisi aina etu. Luulenpahan vaan että puolen vuoden jälkeen olisi kiistanalaisia tilanteita ja törmäyksiä ihan yhtä paljon, kun ne kärkietenijät olisivat puolestaan oppineet ottamaan kaiken irti koskemattomuudestaan.

Jos Pirskanen olisi ollut takaetenijä, paloja taululle ihan hetkenkään miettimättä. Takaetenijä väistää aina. Sekä lyöjä että Linna taisivat pysyä asemissaan, joten vain Pirskasesta silloin.
 
Ainut heikkous säännössä on tuo tahallinen estäminen, usein melko haasteellinen havaita moinen …

Jäi sanomatta, että sä tahallisuuspykälä on kyllä siellä varmaan ihan syystä eli turvallisuus.
 
Lukekaa pykälä 22 pesäpallon säännöistä. Tuomio meni aivan oikein.
"Sekä sisä- että ulkopelaajan on väistettävä niin, että vastapelaaja voi suorittaa esteettä aktiivisen peliteon. Ulkopelaajan on väistettävä sisäpelaajaa, ellei ulkopelaajalla ole pallo hallussaan tai mahdollisuutta saada sitä haltuunsa sallituin keinoin ennen kyseistä hetkeä. Kuitenkin etenevän kärjen takana etenevän sisäpelaajan on väistettävä palloa tavoittelevaa ulkopelaajaa."

Tuo on minusta tulkinnanvarainen, että olisiko ulkopelaaja tuossa voinut "sallituin keinoin" estää kärkietenijää? Kova kontaktihan se olisi ollut, jos kärkietenijä ei olisi jarruttanut. Ja boldattuna sitten se ero, mikä on takaetenijöille. Se on selkeä kaikille.
 
"Sekä sisä- että ulkopelaajan on väistettävä niin, että vastapelaaja voi suorittaa esteettä aktiivisen peliteon. Ulkopelaajan on väistettävä sisäpelaajaa, ellei ulkopelaajalla ole pallo hallussaan tai mahdollisuutta saada sitä haltuunsa sallituin keinoin ennen kyseistä hetkeä. Kuitenkin etenevän kärjen takana etenevän sisäpelaajan on väistettävä palloa tavoittelevaa ulkopelaajaa."

Tuo on minusta tulkinnanvarainen, että olisiko ulkopelaaja tuossa voinut "sallituin keinoin" estää kärkietenijää? Kova kontaktihan se olisi ollut, jos kärkietenijä ei olisi jarruttanut. Ja boldattuna sitten se ero, mikä on takaetenijöille. Se on selkeä kaikille.
Ei ole olemassa mitään sallituin keinoin estämistä. Kannattaa lukea se kyseinen momentti kokonaan. Eli koko tarina kaikki kappaleet, ne ovat kaikki samaa sääntöä.

Sekä sisä- että ulkopelaajan on väistettävä niin, että vastapelaaja voi suorittaa esteettä aktiivisen peliteon. Ulkopelaajan on väistettävä sisäpelaajaa, ellei ulkopelaajalla ole pallo hallussaan tai mahdollisuutta saada sitä haltuunsa sallituin keinoin ennen kyseistä hetkeä. Kuitenkin etenevän kärjen takana etenevän sisäpelaajan on väistettävä palloa tavoittelevaa ulkopelaajaa.
Jos sisäpelaaja estää, joko paikalleen jättäytymällä tai pallon eteen siirtymällä, ulkopelaajaa tai tuomaria, hän palaa. Mikäli rikkomuksesta on etua kentällä oleville juoksijoille, pelituomari voi palauttaa etenijät lähtöpesilleen, polttaa heidät tai mitätöidä heidän etenemisensä eli palauttaa etenijät kotipesään ilman heidän polttamista.
Jos ulkopelaaja on turhaan sisäpelaajan tiellä tämän edetessä, saa sisäpelaaja vapaataivaloikeuden.
Jos kärkietenijä ja ulkopelaaja, jolla on tai on ollut pallo hallussaan, törmäävät toisiinsa molempien suorittaessa aktiivista pelitehtäväänsä, eikä tahallista estämistä ole tapahtunut, estämistä ei tuomita.
Ja sitten sääntöjen tulkinnoista vielä apuja Joka varmaankin sopii tämän päivän tapahtumiin.
Ulkopelaajan ja sisäpelaajan välille voi syntyä ns. ”no call” -tilanne, jossa molemmilla on yhtäläinen oikeus suorittaa pelitekoaan. Tällöin tilanne tuomitaan niin kuin se meni. Etenevän kärjen takana ei voi syntyä no call -tilanteita.
 
Ei ole olemassa mitään sallituin keinoin estämistä. Kannattaa lukea se kyseinen momentti kokonaan. Eli koko tarina kaikki kappaleet, ne ovat kaikki samaa sääntöä.
En puhunutkaan sallituin keinoin estämisestä, vaan että jos sallitut keinot johtavat käytännössä etenemisen estymiseen. Eli ei tarkoituksellista. Siksi oli ne lainausmerkit.

Näissä olen Tokkarin kanssa samaa mieltä, että loogisesti pelin henkeen pitäisi olla kärkietenijällä sääntöjen mukainen etu, jos kerran erikseen sääntökirjassa on kirjoitettu takaetenijöille sen puuttuminen.

Ja edelleen sanon, että tilanne oli tiukka ja ymmärrän myös tuomarin "no call" hengen, mutta tilanne oli silti tulkittavissa. Itse ajattelen sen niin, että kärkietenijät joutuvat jatkuvasti pelin aikana tilanteisiin, että pakko pitää katse kovissa lyönneissä, niin toisesta suunnasta tulevan kontaktin riskin vuoksi olisi selkeä tulkinta paikallaan.
 
En puhunutkaan sallituin keinoin estämisestä, vaan että jos sallitut keinot johtavat käytännössä etenemisen estymiseen. Eli ei tarkoituksellista. Siksi oli ne lainausmerkit.

siksipä siellä säännössä on se viimeinen kappale ja sille vielä no call tulkinta.

Itse ajattelen sen niin, että kärkietenijät joutuvat jatkuvasti pelin aikana tilanteisiin, että pakko pitää katse kovissa lyönneissä, niin toisesta suunnasta tulevan kontaktin riskin vuoksi olisi selkeä tulkinta paikallaan.

luuletko, että ulkopelaaja ehtii kovissa lyönneissä kuikuilemaan milloin ja mistä se etenijä tulee? Se sääntöjen no call tulkinta on just tämänkaltaisten tilanteiden takia. Sääntö sanoo, että tahallisesti ei saa estää Ja jos tulee kärkietenijän ja palloa tavoittelevan/hallitsevan ulkopelaajan törmäys ei estämistä tuomita eli tilanne menee niinkuin menee. No nyt jos jompikumpi honaa, että tulee törmäys ja väistää ja eteneminen rikkoutuu tai pallo rähmätään niin oltaisiin tilanteessa, että toinen esti… sen takia tulkinta sanoo, että sama juttu tilanne meni niinkuin meni ja ei estämistä.

jos kärkitenijälle annettaisiin kaikki oikeudet niin ei menisi kauaa kun parhaimmat joukkueet pyrkisivät tai ainakin yrittäisivät synkata lyönnit ja etenemiset niin, että Ulkopelaaja vain katselisi pallon ja kärkietenijän kulkua.
 
Ja edelleen sanon, että tilanne oli tiukka ja ymmärrän myös tuomarin "no call" hengen, mutta tilanne oli silti tulkittavissa. Itse ajattelen sen niin, että kärkietenijät joutuvat jatkuvasti pelin aikana tilanteisiin, että pakko pitää katse kovissa lyönneissä, niin toisesta suunnasta tulevan kontaktin riskin vuoksi olisi selkeä tulkinta paikallaan.
Siis tulkintahan on hyvin selvä, ei siinä ole mitään epäselvyyttä, ei ollut tänäänkään. Tämä tulkinnasta puhuminen mielestäni nyt sotkee, kun selvästi haluat muutoksen sääntöihin.

Kovan lyönnin kohdallahan kärkietenijä pystyy hyvinkin nopeasti kääntämään katseensa pesäpolulle, kun näkee suunnan. Nyt taas selvästi hitaammassa lyönnissä Pirskanen ei havainnoinut mihin se on tulossa, vaan sitten tuli yllätyksenä, että ulkopelaaja pallolle polulla tulikin.

Pesäpallossa tulee useinkin sellaisia estämistilanteisia, että turhautuneet fanit purkavat "mitä X olisi voinut tehdä toisin" ja sitten vastaus on vain "ei olisi ollut siinä asemassa, missä oli". Sen jälkeen kun on kärkkynyt tavalla X tai tehnyt jotain muuta, monesti ei voi vain välttää enää estämistä - teki mitä tahansa. Nyt Pirskanen olisi voinut pesälle ehtiä toimimalla toisin ja seuraamalla jollain tasolla sitä lyöntiä.
 
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Takaisin
Ylös