Pesäpallon visio seuraavalle sadalle vuodelle

[Observer]

Kuuluuko Manse tuohon perse edellä-kategoriaan ja kuuluiko Oulu edellisillä kierroksilla?

Haluan vaan korostaa tätä visio -sanaa. Se ei ole viiden eikä kymmenenkään vuoden päässä, ja sen suhteen ehtisi samanlainen pesiksen nousu kyllä tapahtua ainakin jossain pesikselle uudessa suurkaupungissa, sehän voisi olla vaikka Vantaa tai mainittu Lahti.

Minulle piisaa hienosti nämä nykyiset joukkueet ja nykyiset kuviot, jos haluaa ajatella, että ei huolta tulevista sukupolvista. Tässä kohtaa ehkä niin voikin ajatella: jos ei kiinnosta niin ei kiinnosta, no harm. Kyllä Pesikselle sen verran suosiota vielä 15-25 vuotta riittää, että mun pesiksen seuranta saa jatkaa suunnilleen niin kauan kuin sitä itse jaksan suht täysillä hoksottimilla seurata.

Jos taustalta löytyy omaa pitkäikaista juniorityötä, tai yhteistyötä lähialueen laadukasta juniorityötä tekevien seurojen kanssa, niin puuhun voi kiivetä oikein päin. "Kannettu vesi ei kaivossa pysy".

 

[Thorlak]

Eiks noissa aiemmissa kirjoituksissa ja esim Helsinkiä puivassa langassa junnutuotannon merkitystä nostettu esille?

Juuri näin! Tietysti junioritoimintaa tarvitaan. Sehän on yhtenä tavoitteena, eli että niitä junioreita saataisiin myös sieltä, missä Suomen mittapuulla isot massat operoivat. Jos pesisjunioreita tulee vain hiipuvilta kirkonkyliltä, tyrehtyy pelaajatuotanto hyvin pian kokonaan. Eikä tässä puhuta vain aikuisten huipuista, vaan ylipäätään kaikentasoisista pelaajista. Sitä ei Vimpelissäkään enää laiteta edes G-ikäisiin vain oman kylän pojista koostuvaa joukkuetta kasaan, kun kunnassa syntyy alle 10 poikaa vuosittain.

 

[Thorlak]

Turha yrittää väkisin viedä lajia sinne, missä se ei kiinnosta, eikä olla valmiita tekemään sen eteen töitä, eli kaiken pohja koko pesisperheelle on vahva juniorityö.

Mikä siis on väkisin viemistä? Jos sellaiselle paikkakunnalle, missä ei nykyisellään pesäpallotoimintaa ole, perustetaan johonkin ikäluokkaan juniorijoukkue, onko siinä kyse lajin viemisestä "sinne, missä se ei kiinnosta"? Junioritoimintaa tarvitaan. Kysymys onkin siitä, kuinka niitä junioreita saadaan.

 

[Thorlak]

Pesäpallo on pieni kotimainen marginaalilaji ja sellaisena pysyy.

Pesäpallo on aina globaalisti pieni marginaalilaji. Nykyisellään Suomessa pesäpallo on ihan varteenotettava tekijä, eikä erityisen pieni laji. Kysymys on kuitenkin siitä, että pesis ei mitenkään itsestään "pysy" yhtään missään, vaan vaatii tuhottomasti työtä.

Suuriin kaupunkeihin ei saada mitään pysyvää pesäpallon saralla, jos pelkästään rahalla pystytetään ylimmän tason edustusjoukkue.

Onko joku esittänyt tällaista?

Pesäpallo joko nousee tai loppuu vapaaehtoisten toimijoitten mukana.

Näin tekee. Kuten jokainen urheilulaji ja aika moni muukin kulttuurituote tässä maassa. Samalla tavalla yhteiskunnallinen kehitys puree vapaaehtoisten määrään kuin kaikkeen muuhunkin. Miksi joku jaksaa lähteä E-junioreiden kanssa viikoksi nukkumaan koulun lattialle toiselle puolen Suomea tai myy makkaroita 30 asteen helteessä, kun voi käyttää aikansa vaikkapa puutarhanhoitovideoita YouTubesta katsoen tai Thaimaassa matkailuun. Kyllä näitä vapaaehtoisiakin on helpompi löytää kun pesäpallo kiinnostaa, siinä nähdään siinä jotain arvoa ja laji ylipäätään tunnetaan. Josta päästäänkin tähän:

"Kannettu vesi ei kaivossa pysy".

Jos tätä kaivometaforaa haluaa jatkaa, niin totta, kannettu vesi ei siellä pysy. Kyse onkin siitä, kuinka kalliopohjaveteen päästään käsiksi. Mitkä ovat oikeat keinot tässä? Mutta jollain ilveellä sitä vettä on löydettävä.

Minun on vaikea ymmärtää sitä, kuinka tilastojen valossa päivänselvän tavoitteen lausuminen ääneen herättää vastustusta. On täysin selvää, että pesäpallon on päästävä isoihin kaupunkeihin. Tosin, jos se kaupunki sanana jotenkin ahdistaa, niin sanotaan vaikka niin, että pesäpallon on päästävä sinne, missä ihmiset tulevaisuudessa ovat. Silti jo tästä päämäärästä ollaan erimielisiä. Eihän siinä ole vielä puhuttu siitä, kuinka sinne kaupunkiin pitäisi päästä. Olisi nyt edes yhteinen maali selvillä, pohditaan sitten taktiikkaa.

 

[LBC]

Tänään on nähty täälläkin forumilla harvinaista keskustelua Savon suunnalta. Josko sittenkin hynttyyt yhteen ja isompaan kaupunkiin. No, aika näyttää.

 

[Juuret]

En tiedä onko sarjan yhtiöittäminen järkevää. Tai en tiedä mitä se hyödyttää, olisi mielenkiintoista kuulla tästä lisää. Superpesis taisi olla oma osakeyhtiönsä aiemmin, mutta siinä tehtävänä oli kuitenkin pääasiassa markkinointi. Tällaisessa yhtiöittämisessä on ainakin se vaara, että Superista tulee suljettu sarja, sillä jos sarjasta tulee osakeyhtiö jonka omistaa superpesiksen seurat, eivät he halua säilyttää tippumismahdollisuutta.

Hyviä pointteja tuosta yhtiöittämisestä eikä siihen kannata rynnistää ennenkuin suunnitelma selkeä ja eri vaihtoehtoja punnittu. Seuratasolla tuo yhtiöittäminen on mielestäni itsestäänselvyys lajin ammattilaistuessa kasvun myötä; arvolisäverot, eläke-, vakuutusmaksut jne tuntuisi luontevasti kuuluvan osakeyhtiö -ympäristöön eritoten kun liikevaihdotkin alkavat millin yli nousemaan. Osa seuroistahan on jo Oy -malliin menneet ja tuovat myös ulospäin yrityskumppaneilleen tiettyä uskottavuutta yhteistyöhön kun homma alkaa näyttämään ammattimaiselta.

SuperPesiksen yhtiöttäminen liittyy kanssa sarjan kehittämiseen. Sarjan avoimuuden kannalta olisi ehkä luontevaa sarjan omistuksen kuuluvan enneminkin pesäpalloliiton ry:lle kuin seuroille mutta tuo tulojako pitäisi miettiä rakentavasti Superin seurojen kanssa. Jos jääkiekossa Liiga Oy:n liikevaihto on media ja pääkumppanuuksien kautta siellä 25…30me kokoluokassa niin kyllä kesälajissa SuperPesiksessäkin sopivalla resurssoinnilla saa keskusorganisaation rakennettua ja yhteistyökumppaneita haalittavan.

Eritoten minusta sen tärkein steppi on tuo jälkimmäinen missä keskusorganisaatiolla olisi selkeä vahva operatiivinen kehittämisrooli. Tuota mandaattia ei olla oikein kyetty rakentamaan ja nythän tuo pesä taisikin tyhjentyä tässä syyskuun aikana. Ehkä tuo ei tuosta nouse ellei seuroja sitten oteta suoraan omistajiksi Superin Oy -rakenteeseen mutta siitäkin tulee uusia juttuja ratkottavaksi tms.

Mut joo, tällaista ääneen pohdiskelua eikä tuo lajin nykytilanne missään kriisissä oleva vaan vahvassa kasvussa.

 

[PikipeiQQo]

Suomeen tulee maan ensimmäinen jääpallohalli

Tuo kyseinen pytinki nousee Lappeenrantaan, joka Helsinkiin verrattuna on kokoluokaltaan - no niin, ei voi edes verrata!

Ensi vuosi kun on pesiksen historiassa Se Suuri Vuosi - Sata Vuotta suomalaisurheilun Juhlaa - niin vähintäänkin Liitolta ja Helsingin kaupungilta pitäisi saada LUPAUS, että kansallislajin peliolosuhteet myös Helsingissä saadaan pikimmiten tälle vuosituhannelle! Edustus- ja esittelykelpoinen areena, jossa voitaisiin järjestää niin Itä-Lännet kuin sarjaottelujakin sekä muina aikoina muita "herätyskokouksia".

Pesis on valtakunnallisesti siinä määrin iso liikuttaja, että Helsingin "valtaaminen" ei voi olla niin vaikeaa. Ja kun se on hoidettu, laji on päässyt siihen asemaan mihin se olisi kuulunut jo kauan sitten.

 

[PikipeiQQo]

Pesäpallolla on paljon suurempi haaste kuin lasimaljakoiden jakaminen 100-vuotisjuhlassa - ElmoTV

Pesäpallo juhlii 100-vuotiasta taivaltaan. Viime vuosien positiivisen kehityksen taustalla on kuitenkin varjoja, joihin on pakko reagoida.

elmotv.com

Pekka A on tällä kertaa harvinaislaatuisen intensiivisesti asian päällä - poikkeamatta yhdellekään sivupolulle. Ai kun teki hyvää lukea! Jospa TODELLAKIN pesiksen kehitys etenisi tuohon suuntaan.

 

[Nuori sossu]

Minkälainen on pesäpallon niin sanottu "iso kuva" harrastajamäärien ja katsojien valossa? Koplan palstalla siitä asiasta eräs kirjoittaja kirjoitti melko synkeään tyyliin jonkin aikaa sitten. Harrastajia on käsittääkseni melko vähän esim. jääkiekkoon ja jalkapalloon nähden ja katsojien keski-ikä on korkea. Onko jollakin tilastoja antaa harrastajista tai katsojamääristä? Itse käyn Tahkon peleissä Pihkalassa ja kyllä katsojien keski-ikä on siellä turhan korkea, ei siitä pääse yli eikä ympäri. Jo 1000 katsojaa on Tahkon peleissä nykyään melko hyvä lukema, tosin korona on vienyt katsojia pois pesäpallosta kuten varmaan kaikista urheilumuodoista.

Jonkin verran olen kyllä huolissani pesäpallon tulevaisuudesta Suomessa. Manse toi kyllä viime kaudella sitä tarvittua säpinää pesäpalloon, mutta lisää kaivattaisiin. Ei yksi ilmiö pitkään ihmisiä innosta, tulevaisuutta pitäisi rakentaa ennakoivasti ja pitkäjänteisesti jotta laji säilyisi elinvoimaisena.

 

[Jukka Ropponen]

Minkälainen on pesäpallon niin sanottu "iso kuva" harrastajamäärien ja katsojien valossa? Koplan palstalla siitä asiasta eräs kirjoittaja kirjoitti melko synkeään tyyliin jonkin aikaa sitten. Harrastajia on käsittääkseni melko vähän esim. jääkiekkoon ja jalkapalloon nähden ja katsojien keski-ikä on korkea. Onko jollakin tilastoja antaa harrastajista tai katsojamääristä? Itse käyn Tahkon peleissä Pihkalassa ja kyllä katsojien keski-ikä on siellä turhan korkea, ei siitä pääse yli eikä ympäri. Jo 1000 katsojaa on Tahkon peleissä nykyään melko hyvä lukema, tosin korona on vienyt katsojia pois pesäpallosta kuten varmaan kaikista urheilumuodoista.

Jonkin verran olen kyllä huolissani pesäpallon tulevaisuudesta Suomessa. Manse toi kyllä viime kaudella sitä tarvittua säpinää pesäpalloon, mutta lisää kaivattaisiin. Ei yksi ilmiö pitkään ihmisiä innosta, tulevaisuutta pitäisi rakentaa ennakoivasti ja pitkäjänteisesti jotta laji säilyisi elinvoimaisena.

Ihan hyvää ja oikean asian pohdintaa. Olen itse koittanut seuarata näitä lukuja jonkin verran, jotta on sitten faktoja joihin pohjata asioita.

Ihan tarkkaa vastausta minulla ei ole, mutta joukkuelajien harrastajamäärät taitavat menna suurinpiiretein seuraavasti:

1) Jalkapallo 140.000
2) Jääkiekko 73.000
3) Salibandy 70.000
4) Koripallo 18.000
5) Pesäpallo 17.000 - Korjaus, 2021 pelaajamäärä oli hiukan päälle 18.000
6) Lentopallo 11.000

Harrastajia lajeilla on toki enemmän, mutta nuo suuntaa antavat luvut ovat lisenssipelaajien määriä.

Suurimpia haasteita kilpailtaessa harrastajista on pesikselle varmasti ympärivuotisuus ja kansainvälisyys. Tätä voi miettiä näiden kanhden kohdan kautta suhteessa tuohon listan muihin lajeihin.

Korona on toki verottanut harrastajia varmasti joka lajilta viimeisen kahden vuoden aikana, mutta kesälajit selvinneet talvi/sisälajeja paremmin. Siltikin tuntuu aika huimalta kuinka paljon harrastajamäärissä on jääty tavoitteista. Liiton 5v kausi/strategia päättyy tähän juhlavuoteen ja tämän 5v strategiaperiodin tavoitteet voi katsoa liiton sivuilta. Tavoitteet 2022 Aika pitkälle jäädään tuosta 30.000 lisenssipelaajan määrästä, mutta lähellä lukua ollaan jos harrastajat lasketaan mukaan (firmapesis jne).

Strategiaa uusittaessa tehdään varmasti kunnon analyysi menneestä jaksosta ja katsotaan mitä siitä voidaan oppia.

Pesis on hieno peli, jolla on paljon mahdollisuuksia. Tämä vaatii entistä enemmän yhteisen edun katsomista ja ison kuvan ymmärrystä sen sijaan että jokainen miettii vaan omaa seuraanasa ja paikkakuntaansa. Tarjontaa on urheilussa niin paljon ettei energiaa kannata hukata yhtään "keskinäiseen kädenvääntöön"!

 

[Nuori sossu]

Käsipallossa on saamieni tietojen mukaan lisenssipelaajia noin 4000 joten siihen nähden pesis on iso laji. Onko kenelläkään tietoja katsojamääristä? Omat muistikuvani (lajien korkeimmat tasot) ovat: jääkiekko yli 2 miljoonaa, jalkapallo yli 700 000 ja pesis 300 000-350 000. Pitäneekö enää paikkaansa?

 

[Jukka Ropponen]

Ainoamittari blogista löytyi tuollainen data 2019 yleisömääristä nopealla haulla.

 

[ssehta]

Kiinnostavaa, että naisten urheilussa superpesis on maan suosituin liiga. Tätä voisi ehkä käyttää pesiksen markinnoinnissa vielä enemmän.

 

[Jukka Ropponen]

Kiinnostavaa, että naisten urheilussa superpesis on maan suosituin liiga. Tätä voisi ehkä käyttää pesiksen markinnoinnissa vielä enemmän.

Ehdottomasti, täysin oikea kommentti. Naisten Superin pelaajat ovat aliarvostettuja suhteessa siihen kuinka kovan tason urheilijoita he ovat ja kuinka kovatasoinen sarja naisten superi on!

 

[kännikoppari]

Ei ainakaan mitään sellaista hienostelua pesäpallokentille mitä on havaittavissa potkupallokentillä: leuka pystyssä tullaan kentille ja valmentajilla puvut päällä.
Myöskään en kaipaa minkäänlaista wokeilua Pesäpalloliitolle tai Superpesikselle mitä on etenkin [jalka]Palloliiton osalta havaittavissa, koska "Get Woke, Go Broke".

 

[LBC]

Kiinnostavaa, että naisten urheilussa superpesis on maan suosituin liiga.

Niin noinhan on tainnut olla iät ajat, vai olenko väärässä? väittäisin, että syynä moiseen on juurikin se melko kova taso naispesäpallossa verrattuna "miesvaltalajeihin" eli jääkiekkoon ja jalkapalloon, tarkoitin siis jo 80-luvulta lähtien. Nythän mimmiliigasta ja naisten SM-sarjasta on sukeutunut tasokasta pelaaja jo vuosia, mutta pesis on juurtunut aika hyvin esimerkiksi Poriin tai Raumalle aika pitkälle naispesäpallon ansiosta. Hyvä niin.

 

[Observer]

Pesäpallossa naisjoukkueet keräävät suurimmat katsojamäärät sellaisilla paikkakunnilla, joilla ei ole miesten superpesisjoukkuetta. Ainoa mittari-blogissa on listattu suurimmat katsojamäärät vuonna 2021 Pesäkarhuille, Kirittärille, Virkiälle ja Feralle. Tuo blogin tilasto on runkosarjan yleisömääristä. Pesäpallon tilastot löytyvät sivua vierittämällä alaspäin.

Ainoa mittari

Yleisömäärä kertoo kaiken

ainoamittari.wordpress.com

 

[0-tilanne]

Eikö tuo ole aika luonnollista, kyllähän ne nais- ja miesjoukkueet kilpailevat viimekädessä katsojista ja rahasta, vaikka samaa lajia ovatkin. Aika on rajallista eikä monella ole mahdollista käydä kaikkia pelejä kattomassa, vaikka haluja olisikin. Samoin sponssiraha on rajallinen luonnonvara.

Mutta miten niillä sitten Treella on kaikkea.....

 

[kehäkolme]

Noniin. 100v juhlakausi taputeltu pakettiin. Juhlat ja krapulat sitten vielä alta pois niin voidaan vakavoitua.

Tämä on vain yhden lajia rakastavan ihmisen näkemys, joten älkää provosoituko - minä tein sen jo:

Täydellinen epäonnistuminen liittotasolla. 100v juhlakausi aivan viemäriin. Seuraan lajia todella läheltä ja todella paljon. Silti edes minun oli vaikea löytää mitään normaalista poikkeavaa markkinoinnista, näkyvyydestä tai brändistä ylipäätään. Käsittämätön rimanalitus.

En halua nähdä yhtäkään pikkutakkimiestä kertomassa kuinka 100v -juhlakausi oli ljille menestys ja läpilyönti. Kuinka yleisömäärät nousivat ja pesis nousi uuteen kukoistukseen.

Korona-ajan jälkeen pöytä oli katettu. Ei vaadittu edes mitään sirkustemppuja tai maksimaalisia investointeja. Uusia areenoita nousee sinne tänne, taso on pääsarjoissa pääsääntöisesti hyvä (joskin tasoerot ovat vieläkin aika suuria) ja tuote tekonurmella on kiinnostava. Tunnetta ja tapahtumia. Toki niitäkin yritettiin karsia sieltä täältä ja keskustelu ajautui aivan väärille urille.

Katsomot pullistelivat paikkapaikoin puuhastelusta huolimatta. Vai onko tämä nähtävissä niin että seurat onnistuivat katto-organisaation kyykkäyksestä huolimatta? Miten voi olla mahdollista että sieppari (liitto) ei saa edes rantapalloa (juhlakauden potentiaali) kiinni vaikka se kannettaisiin suoraan syliin.

Tv-tuotteena pesis on vaikea toteutettava mutta ei mahdoton. Samalla kaavalla mentiin taas tämäkin kesä, vai poimiko joku muu tv-tuotteesta jotain juhlakauden arvoista. Muuta kuin upean ja innovatiivisen muutaman sekunnin spotin "sata lasissa"? On hienoa että edes näitä mainoksia pyöri jossain kanavilla, mutta rehellisesti: olisimmeko kuka tahansa keksineet saman sanaparin lounastauolla? Joku saa tästäkin palkkaa.

Sain käsiini ennen kauden alkua superpesiksen ohjeistuksen juhlakaudesta. Sponsorit, ottelutapahtuma, kauden läpivienti jne. Silloin ymmärsin että joko a) ketään ei kiinnosta tai b) kukaan ei osaa.

Tänään me lajia seuraavat muistamme juhlakauden onneksi hienoista persoonista, tarinoista ja mestareista. Huomenna juhlakautta ei muista kukaan, ja se on surullista.

Kuka saa potkut kun kaikkia tuskin voidaan erottaa kerralla.

Mitä sinulle jäi mieleen juhlakaudesta? Seksuaalinen ahdistelu, homottelu, pätkivät tv lähetykset, alkoholismi, tuomareiden ja toimihenkilöiden hyllytykset, apina vai majava?

Kiitos juhlakaudesta rakas kansallispeli. 100 vuoden päästä uudestaan.

 

[Dalton]

Pakko kompata näkemystä juhlakauden epäonnistumisesta, sillä kausi ei poikennut millään tapaa normaalista. Tosin minua ei henkilökohtaisesti juhlavuosi juurikaan kiinnostanut, joten en sen osalta mitään menettänytkään. Sen sijaan markkinointipotentiaalia ei käytetty juuri millään tavalla hyödyksi ja tuskin kovinkaan moni pesäpalloa vähemmän seuraava on törmännyt juhlavuoteen oikeastaan missään yhteydessä. En tiedä kertooko se enemmän minusta vai kattojärjestön toiminnasta mutta jos jätetään Ruudun lähetykset ja superpesiksen oma some laskuista, en muista törmänneeni juhlavuoteen millään tapaa. Vaikea nähdä että kukaan liiton vastuuhenkilö olisi tähän juhlavuoteen tyytyväinen. Mutta kuten politiikassa konsanaan, tuskin kukaan tulee olemaan tästä suorituksesta millään tapaa tilivelvollinen ja hommat jatkuvat samaan tahtiin ensi vuonna.

Ruudun osalta annan kyllä puhtaat paperit ja siellä lähetystiimi teki historian kunnioittamisen osalta hyväksyttävän suorituksen. Esimerkiksi inserteissä oli usein historiallista näkökulmaa ja asiasta puhuttiin useissa lähetyksissä. En oikein keksi mitä muuta sillä osastolla olisi voitu asian suhteen tehdä kun muut sidosryhmät eivät tarjonneet mahdollisuuksiakaan.