Pesäpallon erikoiset ennätykset

[Muuanmies]

Katajanokka, Pattijoki, Kuusankosli ja Viinijärvi olivat kysyjän mielessä - en siis osannut laskea neljäänkään kun sanoin että kolme olisi. Toijala oli oikea lisäys. Mie Vaan- olet osin oikeassa. Siksi kysyin "nimessä on" - ei "oli" -taajaman nimi;-) Lähelle listaa päässeitä Hongikon NsU, Roihuvoren Roihu (4 x hopeaa!) Puurtilan Kisa-Pojat ja tietenkin Kaisaniemen Tiikerit. Vähän kauempana Kossu, PeTo, Nurmoon Jymy ja Vähäkyrö. Kuntaliitokset pitänevät huolen siitä, että tämän kysymyksen oikea vastaus tulee muuttumaan...

 

[Meltin sauna]

Maantieto näyttää olevan vähän hakusessa. Kuusankoski oli Vedon mestaruuksien aikana (1935. 1937, 1940) itsenäinen kunta eli ei kelpaa listalle. Kauppala Kuusankoskesta tuli 1957.
Toijala oli vuoden 1945 mestaruuden aikana vielä Akaan taajama, joten kelpaa siltä vuodelta listalle. 1946 kun tuli toinen mestaruus, Toijala oli itsenäinen kauppala.
Pattijoki oli naisten mestaruuden aikaan 2000 vielä itsenäinen kunta, mutta miesten mestaruuden aikana 2007 jo osa Raahea eli siltä osin kelpaa listalle.
Vuoden 1990 naisten mestari Viinijärvi on hyvä esimerkki kyläjoukkueen mestaruudesta, Viinijärvihän on Liperin kunnan 1000 asukkaan kylä.
Naisten mestaruuksia voitti muuten Työväen Mailapojat ei Työväen Maila-Veikot. TMP:n miesten joukkueella oli riveissään todennäköisesti pesishistorian nopein SM-sarjapelaaja eli Raimo Vilen. TMP oli parhaimmillaan mitaleilla myös miesten koripallon SM-sarjassa. Kaupunginosaseurakin TMP tavallaan oli.

 

[Huppu]

Naisten mestaruuksia voitti muuten Työväen Mailapojat ei Työväen Maila-Veikot. TMP:n miesten joukkueella oli riveissään todennäköisesti pesishistorian nopein SM-sarjapelaaja eli Raimo Vilen. TMP oli parhaimmillaan mitaleilla myös miesten koripallon SM-sarjassa. Kaupunginosaseurakin TMP tavallaan oli.

No ei kai tuon ajan stadissa ollut muita kuin kaupunginosaseuroja?

 

[Meltin sauna]

Puna-Mustat ei ollut tuohonkaan aikaan kaupunginosaseura. Pelaajia tuli ympäri stadia. Alun perin pumulaisten yhteinen nimittäjä oli karjalaisuus. Eikä yhden mestaruuden vienyt Pallo-Toveritkaan ollut kaupunginosaseura. Katajanokan Haukat oli ja täpärästi SM-sarjapaikasta jäänyt Herttoniemen Urheilijat tietysti myös. Jos en ihan väärin muista, kaupunginosaseura Vuosaaren Viikingitkin taisi kokeilla pesistä.

 

[Huppu]

Puna-Mustat ei ollut tuohonkaan aikaan kaupunginosaseura. Pelaajia tuli ympäri stadia. Alun perin pumulaisten yhteinen nimittäjä oli karjalaisuus. Eikä yhden mestaruuden vienyt Pallo-Toveritkaan ollut kaupunginosaseura. Katajanokan Haukat oli ja täpärästi SM-sarjapaikasta jäänyt Herttoniemen Urheilijat tietysti myös. Jos en ihan väärin muista, kaupunginosaseura Vuosaaren Viikingitkin taisi kokeilla pesistä.

Juu, PuMu eli käytännössä entinen Viipurin Pallonlyöjät oli toki näitä evakkoseuroja. Mutta yleisesti aika oli aika kaupunginosatouhua vaikkei nimet aina sitä ollutkaan. Toki oli muitakin, muotoilu oli hieman provosoiva. Nykyään taitaa yleisestikin merkittäviä olla enää lähinnä Roihu ja käsipallon Dicken joka sekään ei enää larussa pelaa.

 

[Varajokeri]

Jossain aiemmassa viestissä miesten Superpesiksen puolella tuli puheeksi Leo Hannulan ja Taavi Kivipellon uran kunnarisaldot (0). Pöyhäisin hieman tilastoja ja koostin listan niistä pelaajista, jotka ovat pelanneet eniten otteluja pesäpallon pääsarjan runkosarjassa lyömättä urallaan ainuttakaan kunnaria:

Osa listojen pelaajista on onnistunut lyömään kunnarin sarjan jatkopeleissä, joten heillä on kuitenkin lyötynä kunnari pääsarjassa (usein 1 kpl). Tällaisia pelaajia ovat miesten sarjassa Kivipelto, Kivelä ja Hautamäki sekä naisten sarjassa Oksa, Mantsinen, Keränen, Savisaari ja Hakkarainen.

 

[Sturm]

Jossain aiemmassa viestissä miesten Superpesiksen puolella tuli puheeksi Leo Hannulan ja Taavi Kivipellon uran kunnarisaldot (0). Pöyhäisin hieman tilastoja ja koostin listan niistä pelaajista, jotka ovat pelanneet eniten otteluja pesäpallon pääsarjan runkosarjassa lyömättä urallaan ainuttakaan kunnaria:

katso liitettä 3378

Osa listojen pelaajista on onnistunut lyömään kunnarin sarjan jatkopeleissä, joten heillä on kuitenkin lyötynä kunnari pääsarjassa (usein 1 kpl). Tällaisia pelaajia ovat miesten sarjassa Kivipelto, Kivelä ja Hautamäki sekä naisten sarjassa Oksa, Mantsinen, Keränen, Savisaari ja Hakkarainen.

Näillä palstoilla aikaisemminkin viitattu tapaus Leo Hannula alkoi kiinnostaa niin paljon, että selvittelin asiaa monista lähteistä, joihin oman kirjoituspöydän ääreltä pääsee, käymättä esimerkiksi Kansalliskirjastossa tai Urheilumuseossa.
Hannula pelasi 25 vuotta kestäneen SM-sarjauransa aikana 213 ottelua, joissa löi tehot 0+221. Siis ei ainuttakaan kunnaria. Vuonna 1948 hän voitti yllättäen lyöjäkuninkuuden, jonka pelikaverit LMV:ssä ilmeisesti halusivat järjestää maan parhaana vaihtolyöjänä, mutta varsin pehmeänä kotiuttajana pidetylle veteraanipelaajalle.
LMV kohtasi kauden toiseksi viimeisessä kotipelissä sarjan heittopussin Haminan Pontevan, joka onnistui kokoamaan sarjassa yhden tasuripinnan. Lahti pieksi haminalaiset 49-2. Hannula löi peräti 15 juoksua, mikä herätti parranpärinää esimerkiksi Hesarin jutussa. Paljon myöhemmin ilmestyneessä muistelojutussa, jonka löysin netistä, vanha huippupelaaja toisesta seurasta kertoi, että kotiutustilanteet pelattiin tuossa ottelussa Hannulalle.
Hänen koko kauden saldonsa oli 0+41, jolla irtosi lyöjäkuninkuus kahdeksan juoksun erolla ennen Pallo-Tovereiden Kalevi Ihalaista ja Myllykosken Pauli Vainiota, joka oli myös mäkihypyn akateeminen maailmanmestari.
Hannula sai kuninkuuden symboliksi lyöjäpatsaan tilanteessa, jossa miehen tunnelma ei tainnut olla kovin riehakas. LMV oli juuri hävinnyt kotikentällään toisen kerran uusintaottelussa HP:lle, joka vei jälleen kultamitalit Haminaan.

 

[Varajokeri]

Viimeisen kierroksen ”ihmeitä” on aina silloin tällöin nähty. Esimerkiksi vuoden 1968 viimeisen kierroksen ottelu Halsuan Toivon ja Puna-Mustien välillä 22.9.1968 on ollut varmaankin katsojia miellyttävä. Se nimittäin päättyi 19-19. Jo ennen ottelua oli varmistunut sekä Halsuan että Puna-Mustien putoaminen sarjasta, joten pelissä ei ollut panosta lainkaan. Ainoa panos oli Allan Karvosen kamppailu etenijätilaston voitosta Lipon Jouko Kemilän kanssa. Olosuhteet olivat kehnot.

Itse ottelu eteni pöytäkirjan mukaan siten, että ensimmäiseen kolmeen vuoroon ei tapahtunut mitään, tulos 0-0. Sen jälkeen numerolla 1 lyönyt Allan Karvonen toi joka vuorossa juoksun ja parhaissa kaksi tai kolme. Pelin viimeisessä vuorossa kaksi näistä tuoduista tuli harhaheitoilla ja lisäksi yksi numeron kaksi (Veijo Parhiala) läpilyönnillä, jolla ei kuitenkaan tullut kunnaria.

Tuloksena oli Karvoselle 10 tuotua juoksua, jotka eivät kuitenkaan riittäneet etenijäkuninkuuteen, koska Jouko Kemilä päätyi samalla kierroksella pelatun Lippo-IPV (13-0) ottelun jälkeen samaan 44 juoksun lukemaan ja voitti kunnareiden määrällä (5 vastaan 2) kuninkuuden.

Tuo peli olisi ollut mielenkiintoista nähdä Ruudusta.

 

[Sturm]

Viimeisen kierroksen ”ihmeitä” on aina silloin tällöin nähty. Esimerkiksi vuoden 1968 viimeisen kierroksen ottelu Halsuan Toivon ja Puna-Mustien välillä 22.9.1968 on ollut varmaankin katsojia miellyttävä. Se nimittäin päättyi 19-19. Jo ennen ottelua oli varmistunut sekä Halsuan että Puna-Mustien putoaminen sarjasta, joten pelissä ei ollut panosta lainkaan. Ainoa panos oli Allan Karvosen kamppailu etenijätilaston voitosta Lipon Jouko Kemilän kanssa. Olosuhteet olivat kehnot.

Itse ottelu eteni pöytäkirjan mukaan siten, että ensimmäiseen kolmeen vuoroon ei tapahtunut mitään, tulos 0-0. Sen jälkeen numerolla 1 lyönyt Allan Karvonen toi joka vuorossa juoksun ja parhaissa kaksi tai kolme. Pelin viimeisessä vuorossa kaksi näistä tuoduista tuli harhaheitoilla ja lisäksi yksi numeron kaksi (Veijo Parhiala) läpilyönnillä, jolla ei kuitenkaan tullut kunnaria.

Tuloksena oli Karvoselle 10 tuotua juoksua, jotka eivät kuitenkaan riittäneet etenijäkuninkuuteen, koska Jouko Kemilä päätyi samalla kierroksella pelatun Lippo-IPV (13-0) ottelun jälkeen samaan 44 juoksun lukemaan ja voitti kunnareiden määrällä (5 vastaan 2) kuninkuuden.

Tuo peli olisi ollut mielenkiintoista nähdä Ruudusta.

Kummia sattui myös edellisellä kaudella 1967, ja eikö Halsuan raviradan pojat liittyneet tähänkin tapaukseen, josta kuulin aikoinaan Vallikentällä HP:n veteraaneilta. Sittemmin luin jonkun Hongikon entisen pelimannin haastattelun olisiko ollut Urheilulehdestä. Vahvisti samaa asiaa. Nyt luin sitten Hesarin peliselostukset. HP:n Kari Lindberg oli aikakautensa parhaita kotiuttajia, monien mielestä paras, mutta hän ei koskaan voittanut lyöjäkuninkuutta. Se oli hyvin lähellä vuonna 1967, jolloin Limppu ja Hongikon lähes nelikymppinen Paavo Hietanen olivat tasoissa tilaston kärjessä (kummallakin 44 juoksua) ennen viimeistä kierrosta. Lindberg paukutti viisi juoksua Nurmoa vastaan, mutta eihän se riittänyt, kun Hietanen löi Harjun kentän jäähyväisottelussa joukkuekavereiden suosiollisella avustuksella seitsemän ja kruunattiin lyöjäkuninkaaksi. HS:n pelijutun mukaan vaikutti siltä, kuin Halsuan Toivokin olisi yrittänyt auttaa Hietasta hankkeessa.

 

[Varajokeri]

Sattumoisin löytyi tuonkin ottelun pöytäkirja. HoNsU-HalTo 10-7 24.9.1967 koleissa olosuhteissa, katsojia 677. Paavo Hietanen löi 1+6 aika tasaisesti vuoropareissa 1, 3, 5, 7 ja 8. Yksitellen muuten paitsi kolmannessa 1+1. Siellä oli muuten myös tuleva haminalainen Raimo Pasanen kotijoukkueen kokoonpanossa numerolla 4, Hietanen numerolla 6.

 

[Tohtoori]

Sattumoisin löytyi tuonkin ottelun pöytäkirja. HoNsU-HalTo 10-7 24.9.1967 koleissa olosuhteissa, katsojia 677. Paavo Hietanen löi 1+6 aika tasaisesti vuoropareissa 1, 3, 5, 7 ja 8. Yksitellen muuten paitsi kolmannessa 1+1. Siellä oli muuten myös tuleva haminalainen Raimo Pasanen kotijoukkueen kokoonpanossa numerolla 4, Hietanen numerolla 6.

Hamina sai muuten hyvän jyväskyläläisen - lyskän oppilaita.

 

[Sturm]

Hamina sai muuten hyvän jyväskyläläisen - lyskän oppilaita.

Aivan erinomaisen. Löi sitten jossakin vaiheessa Haminassakin numerolla neljä, mikä oli aikaisemmin ollut pyhitetty Lindbergille. Ja voitti myös lyöjäkuninkuuden kerran. Pasanen esiteltiin viime kesänä muutamien muiden vuoden 74 mestariporukan pelaajine kanssa mukana Vallikentän yleisölle. Oli kovin jäntevän ja urheilullisen näköinen kaveri, vaikka ikää on lähemmäksi 80 vuotta.

 

[Varajokeri]

Mikä on pesäpallon pituusheiton ennätys? Lähdeteoksista löytyi entisen Kelta-Mustien mestaruussarjapelaaja (1952) Viljo Heinin (Hein) heiton pituudeksi 128 metriä. Oli heitetty Vierumäen urheiluopiston kurssilla joskus 40-luvun lopulla. Onko tuota ylitetty?

 

[Varajokeri]

Tuo Viljo Heinin 128 metrin heitto vaikutti niin uskomattomalta, että laskeskelin vähän mitä se oikein vaatii.

Tuloksena oli, että heiton lähtönopeuden pitää olla nollatuulella optimikulmaan 186 km/h eli 51,7 m/s, kun olosuhteina on lämpö 25 C, ilmankosteus 50% ja tuuli 0. Siis yli-inhimillinen lähtönopeus.

Tuossa on siis pitänyt olla tuulta apuna. Kun otettiin mukaan tuulta 10 m/s koko heiton ajan, niin lähtönopeuden ollessa 155 km/h eli 43,1 m/s alkaa tulos olla jo mahdollinen optimiheitolla ja optimiolosuhteilla. Lähtökulma optimiheitossa on noin 36,5…39 astetta. Heitto kävisi todella korkealla eli 27 metrissä. Hieman pienemmällä lähtönopeudella ja korkeammalla heitolla päästään samaan.

Kun verrataan tuota tulosta vastaavaan laskelmaan, jossa ei ilmanvastusta oteta huomioon, nähdään, että ilmanvastuksen heiton pituutta pienentävä vaikutus tuolla lähtönopeudella on noin 30%. Lämpötilalla on heiton pituuteen noin 3% vaikutus, kun lämpötila nousee 10 asteesta 30 asteeseen. Ilmankosteuden vaikutus pituuteen on alle prosentin. Sen sijaan tuulella on todella merkittävä vaikutus tulokseen.

Heiton pituus voidaan laskea siis yksinkertaistaen ottamatta ilmanvastusta huomioon ja korjaten tulosta alaspäin noin 25…30 %. Kun tuulta ei ole.

Vaikuttaako oikealta?

 

[MieVaan]

Loogisesti joo, laskemista en ryhtynyt tarkistamaan. Kuinka paljon heiton lähtökorkeus +150 cm Tms antaa lisää metrejä?

 

[Varajokeri]

Lähtökorkeutena käytin kahta metriä eli hieman alle sen on tullut lisämetrejä.

 

[MieVaan]

Vähän paikasta riippuen, mutta 27 metrissä voi tuulla jo melko reilusti enemmin. Ennen noita osasikin nyt perustuu ihan mutuun mutta sen näkee esim jo lipputangosta helposti. 20 metrinen tanko niin lippu liehuu paljon voimakkaammin. Pitää katsoa josko löytyisi joku kirja hyllystä joka avaisi asiaa.

 

[Jaska]

Juha Niemi löi jokunen vuosi sitten Joensuussa raviradalla 155,20 metriä. Tuulesta ei ole tietoa. Mikähän tuossa lyönnissä on ollut lähtönopeutena?

 

[Varajokeri]

Juha Niemi löi jokunen vuosi sitten Joensuussa raviradalla 155,20 metriä. Tuulesta ei ole tietoa. Mikähän tuossa lyönnissä on ollut lähtönopeutena?

Tyynellä lähtönopeuden pitäisi olla yli 220 km/h. Vaikuttaa liian suurelta. Kun tuulta olisi 7 m/s, lähtönopeus voisi olla 188 km/h ja lakipiste 42 metrin korkeudessa. 5 m/s tuulella lähtönopeudeksi vaadittaisiin jo 197 km/h.

Yllä olevan nimimerkin MieVaan viestin mukaisesti jo muutaman kymmenen metrin korkeudessa voi tuulla reilusti kovempaa kuin maan pinnalla, joten tuo tuulen vaikutus voi olla iso.

Jopa kohtalaisessa (4-7 m/s) ja ainakin navakassa (8-13 m/s) tuulessa Niemen normaaleilla lähtönopeuksilla (180 km/h) on mahdollista lyödä täydellisellä lyönnillä noille pituuksille.

 

[MieVaan]

Yllä olevan nimimerkin MieVaan viestin mukaisesti jo muutaman kymmenen metrin korkeudessa voi tuulla reilusti kovempaa kuin maan pinnalla, joten tuo tuulen vaikutus voi olla iso.

Korkeutta lisäksi tuulen hetkellisnopeuteen vaikuttavat ainakin puuskat. Säätiedotuksissa annetaan ennuste 10 minuutin keskituulelle ja mittausasemien datassa näytetään myös suurimmat mitatut puuskat (3 sekunnin keskiarvo).

Alla olevassa kuvassa viime sunnuntailta Lappeenrannan lentoasemalla keskituuli 13:10 aikaan iltapäivällä on ollut 7,1 m/s ja suurin puuska samalta 10 min ajanjaksolta 11,2 m/s eli 58% suurempi. Sopivana tuulisena päivänä 10 m/s keskituuli voi siis tarkoittaa 17 m/s kolmen sekunnin puuskia.

Sää Lappeenranta - Ilmatieteen laitos

Sää Lappeenranta - Sääennuste Suomeen ja maailmalle. Lisäksi havainnot Suomesta.

www.ilmatieteenlaitos.fi