On kyllä todella tahmeaa. Olen ollut sitä mieltä, että kyllä kurssi kääntyy ja mitaleista pelataan, mutta ensi kertaa tänä kesänä alkaa vähän usko loppua.
Ehkä se suurin pettymys on itselle ollut miten herrat Kosonen ja Haapakoski on onnistunut kotiuttamaan. Heidän odotin/odotan olevan sarjan parhaat numerolla kotiuttavat. Noh aikaa on vielä, mutta taisi olla liian kovat odotukset.
Ulkona jos pieni menee niin ettei Topi saa niin se on aina vaihto. Oma aaninki on, että pallo onnistutaan lyömään todella usein koppareiden eteen ja se on varma pinna. Lyöjän hyvyyttähän se, mutta tuntuu, että vastustajat onnistuvat jatkuvasti siinä. Turhauttavaa.
Haapakosken Jussia en kyllä kadehdi. Yleensä kotisohvalta on helppo huudella miten kuuluisi peluuttaa, mutta noin minäkin peluuttaisin. Kososen ja Haapakosken on pakko onnistua paremmin niin pääsee Keski-Koukkari kokeilemaan kumuraa ja jos ei väliin putoa niin kakkoskärki pääsee jatkamaan.
Tilannetta tehdään hyvin. Se tosin ei ole ihme kun katsoo montako vaihtajaa joukkueessa on.