Kotiuttajat
Mörssäriosasto Pattijoella on perinteiseen tapaan kapeahko. Kotiutusprosentit ovat selkeästi korkeimmat Topilla (65%), mutta hänen kotiutusyrityksien määrä on valitettavan matala. Keski-Koukkarin prosentit eivät vakuuta runkosarjassa (37%), mutta pudotuspeleissä nähtiin parannusta. Törmänen sen sijaan oli runkosarjassa välillä kullanarvoinen, mutta Sotkamoa vastaan viimeisissä pelissä ei onnistunut mikään.
Yksi ongelma Pattijoen kotiuttajilla on mielestäni vaihtaminen. Kun kotiuttaminen ei onnistu ja käteen jää 1-2-tilanne, niin Törmänen ja Keski-Koukkari ovat vaikeuksissa. Tällä on suuri vaikutus pelin jatkuvuuteen.
Vertailin myös Pattijoen lyöjäosaston leveyttä muihin seuroihin. Alla olevan taulukon mukaisesti Pattijoella on kolme pelaajaa, jotka löivät runkosarjassa vähintään 20 juoksua ja neljä pelaajaa, jotka saivat kasaan vähintään 10 juoksua. Nuo luvut kolme ja neljä ovat superin heikompaa keskikastia ja korostavat kotiutusosaston kapeutta.
Mielenkiintoista on myös tutkia kotiutusosaston terävyyttä. Alla olevaan taulukkoon on koottu jokaisen joukkueen kolmen parhaan kotiuttajan yhteenlaskettuja tilastoja.
Pattijoella Kosonen, Törmänen, Keski-Koukkari -trio löi yhteensä 137 juoksua 298 yrityksestä, mikä tekee onnistumisprosentiksi 46%. Yhteenlaskettu tilannemäärä on heillä lähellä muiden joukkueiden kolmen parhaan kotiuttajan saamia tilannemääriä (koko superin keskiarvo 307 yritystä top3-kotiuttajille per joukkue), mutta onnistumisprosentti jää aika paljon keskiarvosta (46% vs. 49,6%).
Mielenkiintoista on myös, että Pattijoen trion keskimääräinen onnistumisprosentti 2-3 -välillä on 60%, mikä on myös alle keskiarvon. Topi onnistuu tuolla välillä 80-prosenttisesti, mikä alleviivaa Törmäsen ja Keski-Koukkarin heikkoutta. Esimerkiksi Hyvinkäällä, Imatralla, Kiteellä, Kouvolassa, Seinäjoella ja Vimpelissä mörssäriosasto on paljon parempi luomaan/ylläpitämään takatilannetta kuin meillä, mikä luonnollisesti mahdollistaa erilaisia peluutus- ja kotiutustaktiikoita.