Millaista esimerkkiä pesäpallo haluaa antaa?

[Jukka Ropponen]

Uskoakseni aika moni haluaisi nähdä jääkiekossa - ehkä jopa enemmin kuin nyt - tappeluja mutta ei se silti ole välttämättä se suunta mihin jääkiekon pitäisi mennä. Tämä siis esimerkkinä.

Nykyjääkiekon yleisö ei ole tappeluiden ja turhan väkivallan perään. Joitain kymmeniä vuosia sitten asia oli toisin ja edelleen jotkut menneisyydessä elävät "Don Cherry fanit" kaipaavat vanhaa aikaa ja tappeluita.

Trendi on kiekossa päästä kokonana eroon tappeluista- Tästä hyvä esimerkki on Quebecin pääjuniorisarja, jossa tappeleminen on ollut aiva arkipäivää. Liiga teki seuraavan ilmoituksen vasta muutam viikko sitten:

Fighting in the Quebec Major Junior Hockey League effectively has been banned, the league announced. The QMJHL is the first Canadian major junior league to make the change. The edict from the league, whose players are teenagers: “As soon as a fight occurs, those engaged must be systematically ejected from the game.14 Aug 2023

 

[Mr. Orange]

Kiinnostava ja kysymyksiä herättävä kysymys tässä kaikessa on, kuinka maailma ja me sen mukana olemme muuttuneet, että tällainen älämölö ja vastalause ja pahoinvointi on ylipäänsä päässyt syntymään.

Selvää ehkä (?) se, että alempiarvoisena pidetyt - ehkä juuri kiusatut ja naiset - ovat viimein saaneet äänensä kuuluviin. Kaikkeen tähän liittyy kuitenkin myös upeat mahdollisuudet käyttää valtaa ja johdatella asioita suuntiin jotka eivät ole edullisia kaikkien nimissä. -- --

Silti samaan aikaan toisaalla vanhat voimat puhkuvat aggression ja negaation outoja puhureita. Jostain syystä rauha ja tasapaino ei tunnu olevan kovin lähellä meitä.

En tiedä, mutta kehityksessä on jotakin erittäin...ehkä jopa hälyyttävää. Olisin varuillani.

Voi tulla sekin päivä jona nämä sanat kuullostavat kovin keveiltä todellisuuden tapahtumien rinnalla. On työskenneltävä sen eteen että näin ei missään nimessä pääse käymään. Tuntuu kuitenkin olevan niin, että jotkin voimat täällä tuntuvat ajavan huomisillemme todellisuukseki kovaa politiikkaa jossa haluavat hallintaansa myös käyttää hyviksi kokemiaan otteita.

Mitäköhän moisesta seuraa?

 

[Mr. Orange]

Kiinnostava ja kysymyksiä herättävä kysymys tässä kaikessa on, kuinka maailma ja me sen mukana olemme muuttuneet, että tällainen älämölö ja vastalause ja pahoinvointi on ylipäänsä päässyt syntymään.

Selvää ehkä (?) se, että alempiarvoisena pidetyt - ehkä juuri kiusatut ja naiset - ovat viimein saaneet äänensä kuuluviin. Kaikkeen tähän liittyy kuitenkin myös upeat mahdollisuudet käyttää valtaa ja johdatella asioita suuntiin jotka eivät ole edullisia kaikkien nimissä. -- --

Silti samaan aikaan toisaalla vanhat voimat puhkuvat aggression ja negaation outoja puhureita. Jostain syystä rauha ja tasapaino ei tunnu olevan kovin lähellä meitä.

En tiedä, mutta kehityksessä on jotakin erittäin...ehkä jopa hälyyttävää. Olisin varuillani.

Voi tulla sekin päivä jona nämä sanat kuullostavat kovin keveiltä todellisuuden tapahtumien rinnalla. On työskenneltävä sen eteen että näin ei missään nimessä pääse käymään. Tuntuu kuitenkin olevan niin, että jotkin voimat täällä tuntuvat ajavan huomisillemme todellisuukseki kovaa politiikkaa jossa haluavat hallintaansa myös käyttää hyviksi kokemiaan otteita.

Mitäköhän moisesta seuraa?

Virhe kirjoituksessa, auuuu.

Tarkoitus oli sanoa "jotkin voimat tuntuvat ajavan huomisillemme todellisuudeksi kovaa politiikkaa, jossa haluavat myös käyttää hyviksi kokemiaan otteita."

Mitäköhän siitä seuraa.

 

[Mr. Orange]

Mutta selväähän on se, että olemme päätyneet pisteeseen joka vaatii toimenpiteitä.

Sitä tuskin käy kiistäminen.

Itse en ole kiinnostunut politiikasta. Olen vapaa.

Maksan vain verot ja olen poissa.

 

[Mr. Orange]

Taitaa kuitenkin näetsen olla niin

" , että reaaliteetit kertovat jotain muuta siit misä mnnään . "

Suomessa pitäisi saada hommissa reaaliteetit kuntoon."

Go fellas.

Sometimes life's a beach, boys. Ei huono idis.

 

[pintakraapaasu]

Varumiesten simputtaminen ei ole nykypäivänä hyväksyttyä eikä sallittua. Oli pitkä jakso jolloin se oli kiellettyä, mutta niin sai kuitenkin tehdä koska sotilaan tulee vain kestää tai sillä tavalla pojista kasvaa miehiä tai jotain muuta samanlaista tuubaa joka ei mitenkään kohtaa mitään mikä liittyy ihmisen henkiseen kasvuun vaan oli ihan puhdasta henkistä ja/tai fyysistä väkivaltaa.

Hyvä huomio. Tämän ilmiön äärellä ollaan myös pesiskeskustelussa. Erään koulukunnan mukaan on ikään kuin kunniakasta ja miehekästä kiusata ja kestää kiusaamista, ja jos ei kestä, on väärässä paikassa. Eli kyse on kunniaväkivallasta.

Olen samaa mieltä, että junioritoimintaan ei psyykkaaminen kuulu. Mutta seuraava kysymys onkin kuinka erottaa psyykkaus ja kiusaaminen?

Lauttamuksen psyykkaustutkielman mukaan kiusaaminen* kuuluu myös junioripesäpalloon ja monet juniorit pitävät tätä normaalitilana. Ylipäätään on vaikeaa tai mahdotonta rajata käyttäytymistä joksikin K-18-jutuksi. Lapset ja nuoret kasvavat niihin arvoihin, joita aikuiset osoittavat.

Jos nyt mennään retoriikasta konkretiaan, niin esimerkiksi epäonnistuneen suorituksen tehneen vastustajan viereen lällättelemään rientäminen on useimmissa urheilulajeissa sopimatonta käytöstä. Omasta mielestäni todella alhaista. Pesiksessä näkee jatkuvasti tilanteita, joissa näin tapahtuu ja tuomari katsoo vieressä tekemättä mitään.

Ylipäätään en näe, millä tavalla pelistä tulee parempaa, kun lyöjää tai lukkaria häiritään. Lajissa on esimerkiksi ihan riittävästi lukkarin tontilla epäonnistuneita pelaajia, välillä lukkaripulaan asti.

* Käytän sanaa kiusaaminen, koska termi psyykkaaminen on muodostunut vain sanaksi, jolla annetaan ymmärtää, että kiusaaminen on ok.

 

[Pystärilaaka]

Hyvä huomio. Tämän ilmiön äärellä ollaan myös pesiskeskustelussa. Erään koulukunnan mukaan on ikään kuin kunniakasta ja miehekästä kiusata ja kestää kiusaamista, ja jos ei kestä, on väärässä paikassa. Eli kyse on kunniaväkivallasta.



Lauttamuksen psyykkaustutkielman mukaan kiusaaminen* kuuluu myös junioripesäpalloon ja monet juniorit pitävät tätä normaalitilana. Ylipäätään on vaikeaa tai mahdotonta rajata käyttäytymistä joksikin K-18-jutuksi. Lapset ja nuoret kasvavat niihin arvoihin, joita aikuiset osoittavat.

Jos nyt mennään retoriikasta konkretiaan, niin esimerkiksi epäonnistuneen suorituksen tehneen vastustajan viereen lällättelemään rientäminen on useimmissa urheilulajeissa sopimatonta käytöstä. Omasta mielestäni todella alhaista. Pesiksessä näkee jatkuvasti tilanteita, joissa näin tapahtuu ja tuomari katsoo vieressä tekemättä mitään.

Ylipäätään en näe, millä tavalla pelistä tulee parempaa, kun lyöjää tai lukkaria häiritään. Lajissa on esimerkiksi ihan riittävästi lukkarin tontilla epäonnistuneita pelaajia, välillä lukkaripulaan asti.

* Käytän sanaa kiusaaminen, koska termi psyykkaaminen on muodostunut vain sanaksi, jolla annetaan ymmärtää, että kiusaaminen on ok.

Kunniaväkivalta??? Lue nyt vielä iha ite, mitä kirjoitit.

Poliisin sivuilta pari siteerausta:

Kunniaväkivalta​

Lähisuhdeväkivaltaan liittyy etenkin maahanmuuttajien keskuudessa kunniaväkivalta.

Kunniaväkivalta yleistynyt Suomessa​

Kunniaväkivalta on yleistynyt Suomessa viime vuosina. Myös suomalaisnaiset ovat joutuneet väkivallan kohteiksi ollessaan suhteessa ulkomaalaistaustaisen miehen kanssa. Suomessa kasvaneet maahanmuuttajataustaiset nuoret saattavat joutua väkivallan kohteiksi eläessään kahden erilaisen kulttuurin ristipaineessa.

 

[pintakraapaasu]

Ymmärsit Pystärilaaka täysin oikein. Siinä, että henkistä väkivaltaa pitää kunniakkaasti vain sietää, eikä sitä sovi kyseenalaistaa, on kyse kunniaväkivallasta.

Oli sitten yhteisö 1900-luvun Suomen armeija, 2020-luvun pesäpallo tai joku vieras kulttuuri.

 

[Pystärilaaka]

Ymmärsit Pystärilaaka täysin oikein. Siinä, että henkistä väkivaltaa pitää kunniakkaasti vain sietää, eikä sitä sovi kyseenalaistaa, on kyse kunniaväkivallasta.

Oli sitten yhteisö 1900-luvun Suomen armeija, 2020-luvun pesäpallo tai joku vieras kulttuuri.

Pysyn kannassani. Ei ole kiusaamista eikä kunniaväkivaltaa.

Mutta, voit myös pitää tunkkisi kaikin mokomin. Eiköhän tämä riitä näytteeksi, mistä on kyse.

 

[pintakraapaasu]

Hyvä esimerkki urheilullisuuden puolustamisesta epäurheilullisuutta vastaan löytyy tältä kaudelta. Ykköspesiksen ensimmäinen välierä PuPe-KaMa meni löysän tuomarilinjan avustuksella yhdeksi häiriköintikilpailuksi, ja huomio alkoi keskittyä kinasteluun, ei pelaamiseen. Myös jälkipelit olivat aika ikäviä.

Tuon jälkeen linjaa terävöitettiin selvästi, ja seuraava ottelu sekä muutenkin Ykköspesiksen loput kamppailut olivat rehtiä kilpailua paremmuudesta ja hyviä suorituksia. Joukkueet pystyivät keskittymään omaan peliin, ja urheilu voitti. Ei siis kannata antaa muutamalle kiusaajalle oikeutta määrittää, mitä pesäpallo on, koska siinä häviää enemmistö.

 

[pintakraapaasu]

Jos nyt mennään retoriikasta konkretiaan, niin esimerkiksi epäonnistuneen suorituksen tehneen vastustajan viereen lällättelemään rientäminen on useimmissa urheilulajeissa sopimatonta käytöstä. Omasta mielestäni todella alhaista. Pesiksessä näkee jatkuvasti tilanteita, joissa näin tapahtuu ja tuomari katsoo vieressä tekemättä mitään.

Laitetaan tällainen kuvakaappaus aikakirjoihin. Olet juuri voittanut dramaattisen ottelun, jossa vastustaja putoaa Suomensarjaan. Peli ratkesi, kun ulkopelaaja ei saanut supervuorossa palloa kiinni ja tuli voittojuoksu. Olet kakkospesällä etenijänä, ja ennen kuin juokset omiesi pariin juhlimaan, teet ilkkuvan juoksentelun epäonnistuneen ulkopelaajan edessä.

Alhaista edelleen, muttei valitettavasti harvinaista tässä lajissa.