Supervuoro Verkkolehti »

Millaista esimerkkiä pesäpallo haluaa antaa?

Viestejä
215
Nostetaan nyt tämmöinen aihe omaksi ketjuksi. Nimimerkin varmaan voisin vaihtaa joidenkin mielestä Kukkahattutädiksi, jotkut voisivat hyväksyä Esimerkkiä nuorisolle.
Tuolta toisesta ketjusta siirrän tähän pätkän kirjoitustani:

Lisäksi voisi toivoa, että lajin parissa yleensäkin käytäisiin perusteellinen keskustelu siitä, halutaanko lajia kehittää urheiluna vai jatkeena menneen ajan kylätappeluille. Nyt revitään kahteen suuntaan.
Nykyisellään pesis ei kelpaisi kampanjoimaan kiusaamisvapaata vyöhykettä esimerkkinä nuorisolle. Jos lajissa yleisenä toiveena on antaa päinvastaista esimerkkiä, jokainen katsoja päättää tietysti itse, mitä kehitystä tukee.

Tuohon jatkeena, että moni pelinjohtaja ja pelaaja tuntuu hyväksyvän "psyykkauksen" hyvinkin ilkeässä mielessä. Siihen vaikuttaa tietysti se, että kun sitä harrastetaan, lajia jatkamaan valikoituu sitä itsekin tekeviä.

Tähän liittyy myös tuomarien asema ja heidän oma toimintansa. Jos värillisiä kortteja on taskussa, niitä pitää myös käyttää ennen kuin homma lipeää kaaokseksi.

Eniten riitaa näyttäisi olevan syöttöjen korkeudesta. Olisiko lähitulevaisuudessa mahdollista kehittää sitä varten lasermittaus?
 
Viestejä
309
Vaikuttaa ikävästi siltä, kun lukee noita ykköspesiksen ketjussa olevia kommentteja, että tämä on se, mitä osa katsojista haluaakin. On tunnetta, nyt tulee paljon katsojia jne. Samansuuntainen kehitys kun jääkiekossa, jossa osalle katsojia tappelut ovat tärkeämpiä kun pelin lopputulos.
 
Viestejä
779
Sinänsä mainio avaus, @Pesäveikko. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että ihmisiä on vaikeata saada kiinnostumaan ja keskustelemaan tämänkaltaisista asioista. Tai aika harvoja ovat kommentit keskimäärin vaikkapa tämän sivuston seurapalstoilla, jos jokin joukkue pelaa odotetun hyvin. Sen sijaan epäonnistumiset puhumattakaan epäselvistä kiistoista nostavat viestimäärän monenteen potenssiin. Itse olen todella laiskasti osallistunut esimerkiksi Kohos/Manse-jupakan tyyppisiin keskusteluihin, koska en runsaasta materiaalista huolimatta osaa muodostaa selvää kantaa, koska oikeastaan kaikki tarjolla oleva "tieto" tuntuu olevan suuntaan tai toiseen värittynyttä.

Itse asiaan sanoisin niin, että pelissä ei pidä olla tylsää, joten värikkyys sinänsä on vahvasti plussaa, mutta sen olisi syytä olla hyvällä maulla maustettua. Siinä se sitten vaikeus onkin, kun hyvän ja huonon maun rajan tulkinta on kovin yksilöllinen. Ehkä jonkinlaisena osviittana voisi pitää sitä, miltä kentällä ja muissa joukkueen julkisissa esiintymisissä vaikuttaa alakoululaisen silmin. Siis että pelinaiset ja -miehet kuvittelisivat katsomoon vaikkapa kymmenvuotiaan sukulaisensa ja miettisivät, millaisen vaikutuksen haluavat jättää. Kaikki seurat tarvitsevat uusia (aikanaan maksavia) katselijoita.
 
Viestejä
243
Kiitos kyselystä. Jos mahdollisimman moni muukin vastaa, tuolla saadaan tietoon ainakin foorumin innokkaimpien jäsenten mielipide tuomarien korttikäytännöistä.
Toivotaan tosiaan laajan otannan saamiseksi mahdollisimman paljon vastauksia tähän, niitä on nyt jo ihan hyvin tullutkin. (y)
 
Viestejä
1,430
Hyvä keskustelunavaus. Kyse on vallankäytöstä. Ne, jotka saavat etua kiusaamisesta, yrittävät normalisoida sitä lajiin kuuluvaksi. Yksi keino on kiusaamisen kutsuminen psyykkaamiseksi. Termi, jolla hämärretään sitä, että kiusaaminen on kiusaamista samalla tavalla kuin vaikkapa rasismi on rasismia, eikä ole olemassa mitään sääntöjen mukaista kiusaamista tai rasismia.

Ja kyllä, on kiusaamiselle aina kysyntää. Joistakin se on hienoa seurattavaa. Voi hyvinkin olla, että pesäpallolla on markkinarakoa virallistetulle kiusaamiselle, kun muut lajit ovat siistiytyneet. Onhan yhteiskunnassa tällä hetkellä myös tietty määrä tyytymättömyyttä, kun "mitään ei saa enää sanoa". Pesäpallo voi hyvinkin houkutella tällaista kohderyhmäå.
Tunnettu ruutukommentaattori ja entinen pelaaja juuri äsken ylpeili, kuinka hän on pilkannut pelituomarin suoria housuja ja kysellyt tuomarilta, onko äiti silittänyt ne.

Lauttamuksen tutkielmassa käy ilmi, että haastatellut b-juniorit mieltävät kiusaamisen kuuluvan pesäpalloon, ja sitä pitää sietää. On eräänlainen kunnia-asia olla valittamatta (kiusaajakielellä itkemättä) siitä. Eli kyse on ryhmäpaineessa tehtävästä kunniaväkivallasta, jota mitenkään kaikki eivät välttämättä todellisuudessa halua.

Lauttamus kirjoittaa myös, kuinka pesäpallon pelaaminen on joukko nopeatahtisia, stressaavia suorituksia. Virheiden mahdollisuus on suuri. Pelin tuottaman stressin päälle on kuitenkin vielä hyväksyttävä kiusaamiskulttuuri, joka poikkeaa muista urheilulajeista. Laji menettää kykyjä, kun kaikki eivät kestä kiusaamista.

Tuomarien kannalta pesäpallossa oleva kiusaamismyönteinen koulukunta ja sen vallankäyttö on hankalaa. Pesäpallossa kutsutaan ilmeistä epäurheilijamaisuutta "tunteen näyttämiseksi", millä normalisoidaan asiatonta käytöstä. Korttikäytäntö on äärimmäisen lepsua verrattuna muihin lajeihin, mutta onko tuomareilla mahdollisuutta toimia muiden lajien tiukalla linjalla, kun lajissa painostetaan kiusaamisen hyväksymiseen?
 
Viestejä
215
Hyvä keskustelunavaus. Kyse on vallankäytöstä. Ne, jotka saavat etua kiusaamisesta, yrittävät normalisoida sitä lajiin kuuluvaksi. Yksi keino on kiusaamisen kutsuminen psyykkaamiseksi. Termi, jolla hämärretään sitä, että kiusaaminen on kiusaamista samalla tavalla kuin vaikkapa rasismi on rasismia, eikä ole olemassa mitään sääntöjen mukaista kiusaamista tai rasismia.

Ja kyllä, on kiusaamiselle aina kysyntää. Joistakin se on hienoa seurattavaa. Voi hyvinkin olla, että pesäpallolla on markkinarakoa virallistetulle kiusaamiselle, kun muut lajit ovat siistiytyneet. Onhan yhteiskunnassa tällä hetkellä myös tietty määrä tyytymättömyyttä, kun "mitään ei saa enää sanoa". Pesäpallo voi hyvinkin houkutella tällaista kohderyhmäå.
Tunnettu ruutukommentaattori ja entinen pelaaja juuri äsken ylpeili, kuinka hän on pilkannut pelituomarin suoria housuja ja kysellyt tuomarilta, onko äiti silittänyt ne.

Lauttamuksen tutkielmassa käy ilmi, että haastatellut b-juniorit mieltävät kiusaamisen kuuluvan pesäpalloon, ja sitä pitää sietää. On eräänlainen kunnia-asia olla valittamatta (kiusaajakielellä itkemättä) siitä. Eli kyse on ryhmäpaineessa tehtävästä kunniaväkivallasta, jota mitenkään kaikki eivät välttämättä todellisuudessa halua.

Lauttamus kirjoittaa myös, kuinka pesäpallon pelaaminen on joukko nopeatahtisia, stressaavia suorituksia. Virheiden mahdollisuus on suuri. Pelin tuottaman stressin päälle on kuitenkin vielä hyväksyttävä kiusaamiskulttuuri, joka poikkeaa muista urheilulajeista. Laji menettää kykyjä, kun kaikki eivät kestä kiusaamista.

Tuomarien kannalta pesäpallossa oleva kiusaamismyönteinen koulukunta ja sen vallankäyttö on hankalaa. Pesäpallossa kutsutaan ilmeistä epäurheilijamaisuutta "tunteen näyttämiseksi", millä normalisoidaan asiatonta käytöstä. Korttikäytäntö on äärimmäisen lepsua verrattuna muihin lajeihin, mutta onko tuomareilla mahdollisuutta toimia muiden lajien tiukalla linjalla, kun lajissa painostetaan kiusaamisen hyväksymiseen?
Tuossa mainitun kurssityön osoite on https://www.pesis.fi/wp-content/uploads/2021/09/PLVT12-Lauttamus.pdf
 
Viestejä
215
Ketjussa Häirintä pesäpallossa kysyn, voisiko pesiskentillä nähtävän kiusaamiskulttuurin hillitsemisellä saada estettyä myös uusia häirintätapauksia. Kyse on eri asioista, mutta kummankin taustalla on vääristynyttä miehisyyden uhoa.

Aiheesta kirjoittavat häirintäketjussa myös @Taktinen häpläys ja @pintakraapaasu.
 
Viestejä
141
Miten määritellään kiusaaminen pesiksessä (en jaksanut koko työtä kahlata läpi)?
Olen huomannut monella eri sektorilla, ei ainoastaan kilpaurheilussa, että kiusaamisen määritteleminen on hyvin vaikeaa ja tietenkin subjektiivista.
 
Viestejä
1,702
Miten määritellään kiusaaminen pesiksessä (en jaksanut koko työtä kahlata läpi)?
Olen huomannut monella eri sektorilla, ei ainoastaan kilpaurheilussa, että kiusaamisen määritteleminen on hyvin vaikeaa ja tietenkin subjektiivista.
No ainakin kiusaaminen on jollain tavalla toistuvaa käytöstä. Eli esimerkiksi yksittäinen asiaton huutokaan ei vielä ole kiusaamista, mutta jos ottaa esimerkiksi tietyn vastustajan silmätikuksi ja pidemmän aikaa pyrkii tätä järkyttämään, puhutaan kiusaamisesta.

Lisäksi joukkueen sisällä voi kiusaamista tapahtua vaikkapa ulossulkemalla.

Oikeastaan kiusaamisen havaitseminen on mielestäni vaikeampaa kuin sen määritteleminen.

Tuossa vielä virallisemman tahon selvitystä aiheesta.
 
Viestejä
4,016
No ainakin kiusaaminen on jollain tavalla toistuvaa käytöstä. Eli esimerkiksi yksittäinen asiaton huutokaan ei vielä ole kiusaamista, mutta jos ottaa esimerkiksi tietyn vastustajan silmätikuksi ja pidemmän aikaa pyrkii tätä järkyttämään, puhutaan kiusaamisesta.

Lisäksi joukkueen sisällä voi kiusaamista tapahtua vaikkapa ulossulkemalla.

Oikeastaan kiusaamisen havaitseminen on mielestäni vaikeampaa kuin sen määritteleminen.

Tuossa vielä virallisemman tahon selvitystä aiheesta.
Onko yksittäisessä ottelussa yhteen vastustajan pelaajaan jatkuvasti kohdistuva huutelu kiusaamista? Se on tahallista, se on toistuvaa, mutta se ei ole pitkäkestoista siinä merkityksessä mitä itse ymmärrän.
 
Viestejä
1,702
Onko yksittäisessä ottelussa yhteen vastustajan pelaajaan jatkuvasti kohdistuva huutelu kiusaamista? Se on tahallista, se on toistuvaa, mutta se ei ole pitkäkestoista siinä merkityksessä mitä itse ymmärrän.
Mielestäni avainasiana on toisteisuus ja uhrin yksilöiminen, kun puhutaan pelin ajan tapahtumista. Jos vaikka ajatellaan, että pelaaja tai joukkue kohdistaa kiusaamiskäytöksensä tiettyyn vastustajaan esimerkiksi 10 kertaa pelin aikana, on kyseessä järjestelmällinen ja tarkoituksellinen käytös, jolla pyritään vahingoittamaan toista. Mielestäni kiusaaminen täyttyy tällaisessa tilanteessa. Eli kun toistuvasti häiritään valittua uhria, ei kyseessä ole mikään satunnainen välikohtaus, joka voisi kohdistua kehen tahansa.
 
Viestejä
4,016
Mielestäni avainasiana on toisteisuus ja uhrin yksilöiminen, kun puhutaan pelin ajan tapahtumista. Jos vaikka ajatellaan, että pelaaja tai joukkue kohdistaa kiusaamiskäytöksensä tiettyyn vastustajaan esimerkiksi 10 kertaa pelin aikana, on kyseessä järjestelmällinen ja tarkoituksellinen käytös, jolla pyritään vahingoittamaan toista. Mielestäni kiusaaminen täyttyy tällaisessa tilanteessa. Eli kun toistuvasti häiritään valittua uhria, ei kyseessä ole mikään satunnainen välikohtaus, joka voisi kohdistua kehen tahansa.
Kuten sanoin, se on tahallista ja toistuvaa, mutta ei pitkäkestoista. Kyse ei ole kiusaamisesta, kuten jääkiekossakaan mailalla huitominen ei ole pahoinpitelyä. Kiusaamisen sijaan on perusteltua käyttää jotain muuta termiä, vaikka olisi kovin trendikästä ja raflaavaa puhua kiusaamisesta. Sillähän asialle saa myös median huomion. Sekö on tavoite?
 
Viestejä
13,054
Onko yksittäisessä ottelussa yhteen vastustajan pelaajaan jatkuvasti kohdistuva huutelu kiusaamista? Se on tahallista, se on toistuvaa, mutta se ei ole pitkäkestoista siinä merkityksessä mitä itse ymmärrän.

No jos se ei ole kiusaamista niin se kuitenkin käyttää samoja metodeja kuin kiusaaminen ja se ei ole millään lailla tunnistettu pesäpallossa peliin kuuluvana elementtinä ja on säännöissä kuvattu rangaistavana tekona. Ko toiminta on lähinnä noloa

Sääntöjä pitäisi todellakin soveltaa niinkuin ne säännöissä on, puuttumiskynnyksen pitäisi olla matalammalla ja etenkin nuorten ja junioreiden peleissä sen pitäisi olla nollalinja. Ei sitä etenijää saa kampatakaan niin miksi sille saa v*tt*lla - kaikki keinot eivät toldellakaan ole sallittuja.

Varumiesten simputtaminen ei ole nykypäivänä hyväksyttyä eikä sallittua. Oli pitkä jakso jolloin se oli kiellettyä, mutta niin sai kuitenkin tehdä koska sotilaan tulee vain kestää tai sillä tavalla pojista kasvaa miehiä tai jotain muuta samanlaista tuubaa joka ei mitenkään kohtaa mitään mikä liittyy ihmisen henkiseen kasvuun vaan oli ihan puhdasta henkistä ja/tai fyysistä väkivaltaa.
 
Viestejä
141
Tämä on hyvää keskustelua, kun sana kiusaaminen trendaa nykyään somessa ja mediassa. Enkä tarkoita tällä etteikö ole aiheellista nostaa kissa pöydälle kun kiusaamista todella tapahtuu.
Olen samaa mieltä, että junioritoimintaan ei psyykkaaminen kuulu. Mutta seuraava kysymys onkin kuinka erottaa psyykkaus ja kiusaaminen?

Jos urheilusta kitketään pois psyykkaus, katoaa todella iso elementti, joka kiehtoo myös meitä faneja.
 
Viestejä
1,702
Kuten sanoin, se on tahallista ja toistuvaa, mutta ei pitkäkestoista. Kyse ei ole kiusaamisesta, kuten jääkiekossakaan mailalla huitominen ei ole pahoinpitelyä. Kiusaamisen sijaan on perusteltua käyttää jotain muuta termiä, vaikka olisi kovin trendikästä ja raflaavaa puhua kiusaamisesta. Sillähän asialle saa myös median huomion. Sekö on tavoite?
No tässä kohtaa sitten pitää vain tyytyä olemaan eri mieltä. Mielestäni tunnekylmästi toisen ihmisen psyykeen murtamiseen pyrkivä jatkuva toiminta ei ole missään mitään muuta kuin kiusaamista ja jokaiseen lajiin kuulumatonta toimintaa.

Eri asia on jos tunnekuohuksissa rumastikin toiselle sanoo, ja vaikka uudemmankin kerran hetken päästä samoissa tunnekuohuissa. Ei sekään oikein ole, ja puhetavasta riippuen pesiksen säännöissä rangaistavaa toimintaa, mutta huomattavasti ymmärrettävämpää.
 
Viestejä
13,054
Uskoakseni aika moni haluaisi nähdä jääkiekossa - ehkä jopa enemmin kuin nyt - tappeluja mutta ei se silti ole välttämättä se suunta mihin jääkiekon pitäisi mennä. Tämä siis esimerkkinä.

Itse en näe siinä ns psyykkamisessa mitään kiehtovaa vaan itse haluaisin nähdä hyviä suorituksia ja hyvää kokonaisvaltaista sekä oivaltavaa pelille ominaista taktista pelaamista.

Suunsoitto ja toisen kiusaaminen ei minusta mahdu siihen eikä ole minusta mitenkään kiehtovaa mutta mä en kyllä pystynyt kouluaikoinakaan seuraamaan jonkun kiusaamista kiehtovana elementtinä.

Mutta ihmiset kokee näitä asioita eri tavoin.
 
Viimeksi muokattu:
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Ylös