Supervuoro Verkkolehti »

Miesten Superpesis 2025

Viestejä
812
Liljaniemen vastaus avasi hyvin hänen näkemyksiään. Nostan siitä vielä muutaman kohdan.
2018 tunnetaan ja muistetaan yhä "superpallo"-kautena, joten ehkä voidaan olettaa, että pallojen vaikutus on samaa luokkaa, ehkä. Silloin jotkin muut selittävät tekijät ovat vastanneet vähintään yhtä suuresta laskusta juoksumäärien laskusta. Myöskään nyt kun säät ovat merkittävästi parantuneet, ei suurempaa muutosta ole näkynyt (vaikka toki siltä osin otoskoko on jokseenkin pieni).
Tällainen pallojen vaikutuksen arvuuttelu tälle vuodelle on saatavilla olevilla tiedoilla yhtä tyhjän kanssa mutta arvuutellaan nyt kerran sille tielle lähdettiin. Alla äkkiseltään sutaistu taulukko, joten virheettömäksi en sitä vanno.

Kausi3-tilanteet ottelussa/joukkueKotitusprosentti
201715,548,0
201816,351,8
201915,848,7
202015,447,2
202115,548,2
202214,248,4
202314,949,1
202414,149,0
202511,845,0

Superpallojen kaudelle 2018 3-tilanteiden määrä kasvoi 5,1% ja kotiutusprosentti 3,8 prosenttiyksikköä. Vastaavasti pudotukset kaudelle 2019 olivat 3-tilanteissa 3,1% ja kotiutusprosentissa 3,1 prosenttiyksikköä. Eli superpallon vaikutus oli lähinnä kotiutusprosenttiin, sillä tilannemäärän minimaalinen kasvu selittynee jo kotiutusprosentin nousulla ja satunnaisella kausivaihtelulla.
Vastaavasti tälle kaudelle 3-tilanteiden määrä on pudonnut 16,3% ja kotiutusprosentti neljä prosenttiyksikköä. Erityisesti tilannemäärän putoaminen on massiivinen ja kun ainut selkeä muutos juuri tälle kaudelle on pallo-ongelmat, miksi pallojen vaikutus olisi vain samaa luokkaa kuin kaudella 2018 oli toiseen suuntaan eikä jopa moninkertainen? Jos joku aikoo tutkia näitä numeroita syvällisemmin niin kannattaa ihmetellä samalla mm. isoa pudotusta kunnareissa ja vaihtotilanteiden onnistumisprosenteissa. Pidemmän aikavälin vertailuun kannattaa pohtia myös sarjajärjestelmän vaikutuksia, kuten millä tavalla 15 joukkueen pudottaminen 13 joukkueeseen vaikuttaa pelien sisäisiin tasoeroihin ja siten juoksumääriin.

Todellisuudessa kukaan ei tiedä pallojen vaikutuksen tasoa, joten arvaukset ovat vain hihasta ravisteltuja numeroita ennen kuin tiedetään pallojen ongelmam ratkenneen ja saadaan paljon pelejä pelattua normaaliolosuhteissa. Sitä ei nähdä enää tämän kauden aikana, sillä runkosarja on jo loppusuoralla eikä toimivista palloista ole tietoakaan. Ensi kausi näyttäköön osviittaa, kuinka merkittävä vaikutus palloilla oli tämän kauden juoksumääriin.

Tilannemäärässä on ollut viime vuosina pieni laskeva trendi ja siihen voi olla vähintään osittaisena selittävänä tekijänä Liljaniemen nostama mikromanageraus.

Myöskin näitä kärkipään joukkueiden erittäin vähäjuoksuisia (max. yhteensä 5) otteluita on ollut vähintään tuplaten tuollaisiin peräpään ryhmien kokemiin ylikävelyihin. Lisäksi sarjan ja lajin kannalta on valtavasti enemmän merkitystä sillä 1-0, 0-1 koko pesiskansan katsomalla Veto-Jymyllä kuin millä tahansa KiPa-HP 16-0, 1-0 ottelulla.
Kärkipään pelien suurempi merkitys on hyvä näkemys. Minä vain olen eri mieltä. Kuitenkin kärkipään vähäjuoksuisten pelien määriä pitäisi tutkia useammalta kaudelta kuin vain tältä, sillä pallot ovat voineet aiheuttaa tälle kaudelle ison poikkeaman. Siihen kiinnostukseni ei riitä mutta ehkäpä teillä riittää mikäli teette jatkojuttua joskus tulevaisuudessa.

Ja kyllä, jokainen (ei tarvitse olla Jussila) pelaaja oletettavasti tietää, mitä kuviota pelataan kullekin vaihtolyöjälle ykköstilanteessa. Ero on taas siinä, että ne yksittäisen pelaajan siirtelyt metrillä ja kahden pelaajan keskenään paikanvaihdot kuviossa ad hoc tulevat kaikki pelinjohtajien käskyistä.
Juuri tämä ei muutu enää miksikään pelinjohtajan poistamisella ulkopelistä. Mikromanagerauksen on todettu toimivan, joten sitä tehdään myös jatkossa. Sirkuksen vetäjä vain vaihtuisis kentän laidalla olevasta Korhosesta keskellä kenttää olevaan Jussilaan. Jos tällainen hinkkaaminen halutaan välttämättä loppumaan niin lyökäämme kentälle syöttökello, jolloin ei tarvitse enää rajoittaa edes heittelyä kun syötön pitää nousta tietyn aikaraamin sisään. Samalla päättäjät saavat säädellä pelien kestoa sille tasolle kuin haluavat.
 
Viestejä
2,259
Tuo syöttökellohan pitäisi olla aika helposti toteutettavissa. Kysymysheiton palautuessa lulkarille syötön on lähdettävä esim. 10 sekunnin päästä tai lyönnin jälkeen siitä kun pallo lukkarilla niin sama 10s.
 
Viestejä
766
Tuo syöttökellohan pitäisi olla aika helposti toteutettavissa. Kysymysheiton palautuessa lulkarille syötön on lähdettävä esim. 10 sekunnin päästä tai lyönnin jälkeen siitä kun pallo lukkarilla niin sama 10s.
Joo onhan se helppo toteuttaa, mutta käytännössä voi vaikuttaa peliin todella isolla tavalla. Jos syöttö lähtee sekunnin myöhässä, niin tuleeko vapaataival vai väärä? Lisäksi jos on kello käytössä, niin etenijät tietää tasan tarkkaan, että milloin viimeistään voi lähtä täyttä ravia. En itse laita jatkoon sitä. Joku tolkkuhan siihen on saatava, että kuinka nopeasti syötön on noustava, mutta mielestäni kello ei ole oikea vaihtoehto. Välillä näkee tilanteita, missä lukkari heittää pallon ulkokentälle ja siellä sitten pari pelaajaa pitää palaveria pallon kanssa, niin siihen pitäisi puuttua jotenkin. Tuomareiden pitäisi ottaa isompaa roolia, ja käsi pystyyn aikaisemmin.

No mutta oma mielipide on se, että ulkopelit on kehittyneet ja nyt on sisäpelin aika yrittää löytää ratkaisuja. Mikä pakottava tarve on nähdä todella paljon juoksuja? Onko isot määrät juoksuja tärkeämpiä kuin laadukkaat ulkopelisuoritukset? Itse ainakin omalla tavallaan nautin siitä, että Korhoset, vainionpäät, Ruuska tms ei aina saa lyönneillä juoksuja, vaan vastustajan ulkopeli laittaa heidät ahtaalle.
 
Viestejä
1,779
Henkilökohtaisesti minulle on se ja sama, jos kannustamani joukkue tekee 1 tai 10 juoksua, kunhan mielellään voittaa ottelun. Se että onko se katsojaystävällistä, niin ei välttämättä, mutta onko tehokasta opiskella vastustajan lyöjien lyönnit, niin ehdottoman.
Se on sentään hyvä, että tunnistetaan ettei oma näkökanta tosiaankaan koske kaikkia katsojia. Täällä foorumilla on varmaan se kovimpien fanien joukko, jolle useimmiten oman joukkueen voitto merkkaa enemmän kuin mikään muu. Mutta näin ei ole valtaosan kohdalla ja varsinkaan näin ei ole, jos sinne katsomoihin halutaan lisää silmäpareja.

Kun Barcelona ja Real Madrid pelaavat 0-0 pelin, niin valitetaanko silloin, että olipa tylsä matsi
Jos pallo käy ottelussa neljä kertaa rankkarialueella ja pelissä on kaksi laukausta, niin kyllä valitetaan. Marca kirjoittaa 20 sivua siitä, miten kaikki on pielessä. Hyvin mahdollisesti joku saa potkut.
 
Viestejä
766
Se on sentään hyvä, että tunnistetaan ettei oma näkökanta tosiaankaan koske kaikkia katsojia. Täällä foorumilla on varmaan se kovimpien fanien joukko, jolle useimmiten oman joukkueen voitto merkkaa enemmän kuin mikään muu. Mutta näin ei ole valtaosan kohdalla ja varsinkaan näin ei ole, jos sinne katsomoihin halutaan lisää silmäpareja.
Tuo myös totta! Mutta tehdäänkö tässä nyt ehkä hieman nopeita paniikkinappulapainalluksia. Nyt on ensimmäisen kesä kun juoksut/määrät pienentyneet isosti. Jos trendi jatkuu muutaman vuoden tämmöisenä, niin sitten olisi hyvä miettiä tosissaan asiaa ja tehdä muutoksia suuntaan ja toiseen.

Jos tilanne olisi toisinpäin, että peleissä tulisi 10-20 juoksua, niin olisiko kaikki tyytyväisiä? Tuskin ei.

Jos miettii esim vetoa, mansea, koplaa, Jymyä, niin kuka jaksaa mennä katsomaan paikan päälle Kopla-AA peliä missä Kopla tekee 1. jakson aloittavalla 8 juoksua ja toisen jakson tasoittavalla 8 juoksua? Tuoko tuommoiset pelit uusia katsojia? Nyt on mielestäni ollut siitä poikkeuksellinen kausi, että ennakkoon ajateltuna pienemmät seurat ovat laittaneet pelistä toiseen vastustajan ahtaalle eikä tule läheskään niin paljon ylikävelyitä. Jos joku nauttii että jaksot päättyy 6-0 ja 6-1, niin nöyrimmät pahoittelut heille.
 
Viestejä
142
Pesäpallossa on se uniikkia että suurin osa pelistä peli on tietyllä tavalla koko ajan päällä. Etenijä voi aina karata ja lukkari voi aina koittaa polttaa kärkkyjää. Muutamia tilanteita on, missä peli nollataan ja aloitetaan puhtaalta pöydältä, jolloin kenties ehkä voisi jotain kellotusta ottaa käyttöön. Tällöin ei häiritä sitä aktiivipelin hienoutta eli arvaamattomuutta. En kyllä ajatuksentasollakaan tykkäisi mistään erikoisesta kellottelusta. Niistä kuitenkin joustetaan koko ajan.
 
Viestejä
812
Korostan vielä että minäkään en halua syöttökelloa. Mutta vielä hullumpaa olisi kieltää ulkopelaajien siirtymiset tai lukkarin viestinnän keinotekoinen estäminen esimerkiksi maskin sijoittumisessa.
 

LBC

Viestejä
4,612
Supervuoron poisto runkosarjasta on mielestäni ollut hyvä muutos pesäpalloon. Se oli ns fiksu tapa lyhentää mahdollisesti todella pitkiä otteluita ja saamme silti nauttia niistä pudotuspeleissä, missä sitten panokset ovatkin paljon korkeammat.
Minä kuuluin siihen kotiuttamiskilpailun poiston kannattaijin, supervuoron jälkeen juoksut tasan: pisteet 1-1 ja tasapelisarakkeelle käyttöä. Enemmän pelaamista.

Toinen vaihtoehto, jota olen miettinyt, toisi myös pelaamisen tuntua enemmän. Nimi voisi olla silläkin supervuoro:
5 lyöjää (tai vaikka kuusi, jos molemmilla on käytössään 12 pelaajaa) ja 5 etenijää (tai vaikka kuusi).
Juoksijoista kolme täyttävät pesät, ja lyöjät siirtävät kärkeä ja muita etenijöitä normaaliin tapaan. Paloja voi tulla se viisi tai kuusi, takapalokin poistaa juoksijan. Kuitenkaan kyseessä ei olisi ajolähtö kaikkien vaihtopakolla, ainoastaan kärkeä kunkin lyöjän on vietävä eteenpäin, missä se kärki milloinkin olisi. Ylimääräiset juoksijat täyttävät ykkösen, kun se vapautuu. Tätä pelataan yksi kierros, ja taas juoksujen ollessa tasan kyseessä olisi tasapeli. Tämäkin näyttäisi enemmän peliltä, ja läpäreilläkin olisi vissi merkitys.
 
Viestejä
662
Minä kuuluin siihen kotiuttamiskilpailun poiston kannattaijin, supervuoron jälkeen juoksut tasan: pisteet 1-1 ja tasapelisarakkeelle käyttöä. Enemmän pelaamista.

Toinen vaihtoehto, jota olen miettinyt, toisi myös pelaamisen tuntua enemmän. Nimi voisi olla silläkin supervuoro:
5 lyöjää (tai vaikka kuusi, jos molemmilla on käytössään 12 pelaajaa) ja 5 etenijää (tai vaikka kuusi).
Juoksijoista kolme täyttävät pesät, ja lyöjät siirtävät kärkeä ja muita etenijöitä normaaliin tapaan. Paloja voi tulla se viisi tai kuusi, takapalokin poistaa juoksijan. Kuitenkaan kyseessä ei olisi ajolähtö kaikkien vaihtopakolla, ainoastaan kärkeä kunkin lyöjän on vietävä eteenpäin, missä se kärki milloinkin olisi. Ylimääräiset juoksijat täyttävät ykkösen, kun se vapautuu. Tätä pelataan yksi kierros, ja taas juoksujen ollessa tasan kyseessä olisi tasapeli. Tämäkin näyttäisi enemmän peliltä, ja läpäreilläkin olisi vissi merkitys.
Samaa mieltä ja tuo ensimmäinen vaihtoehto olisi ilman muuta parempi, koska on ennestään tuttu ja toimivaksi tiedetään. Myös tasapelin mahdollisuus olisi jälleen mukana.
 
Viestejä
66
Paljon puhetta palloista sun muusta. On perin selvää, että palloissa sekä matalan syöttämisessä on ongelmansa. Ja ne ilman muuta näkyvät juoksumäärässä.

Sen sijaan SANALLAKAAN ei mainita kolminkertaista runkosarjaa saati idioottimaista otteluohjelmaa. Nyt kierrätetyillä kokoonpanoilla haetaan niitä "hapekkaampia" lyöntiratkaisuja, kun pahimmillaan kahdeksaan päivään väännetään viisi peliä. Tämä jos mikä sataa suoraan ulkopelin laariin.

Kun monessa paikassa penätään lisää juoksuja on oleellista kysyä, paljonko juoksuja pitää tulla jotta penääjät ovat tyytyväisiä? Lyötiinkö esimerkiksi viime vuonna tarpeeksi juoksuja? Onko ongelma vain miesten peleissä vai myös naisten?
Tämä on myös oleellinen nosto. Onko yleisömäärä todistetusti juoksumäärästä riippuvainen vai oikaistaanko johtopäätöksissä kulmalippu? Mikäli lehtereille saadaan satoja silmäpareja lisää ihan vain juoksuilla, muutoksia tulisi tehdä välittömästi.

Keskusteluun pelin dynaamisuudesta tai joistain hiivatin syöttökelloista en puutu. Ihan oman mielenterveyden, stressin ja verenpaineeni tautta. 😀
 
Viestejä
3,281
Tämä on myös oleellinen nosto. Onko yleisömäärä todistetusti juoksumäärästä riippuvainen vai oikaistaanko johtopäätöksissä kulmalippu? Mikäli lehtereille saadaan satoja silmäpareja lisää ihan vain juoksuilla, muutoksia tulisi tehdä välittömästi.
Täällä kun on näitä tilastoihmisiä, kuten @Varajokeri, niin olisi tosiaan mielenkiintoista saada vähän dataa juoksumäärän ja yleisömäärän korrelaatiosta mielellään pidemmältäkin ajalta.

Jotenkin tuntuu erikoiselta, jos joku satunnaisseuraaja laskee teksti-tv:stä kauden juoksukeskiarvoa ja tekee sen perusteella päätöksen lähteä peliin tai olla lähtemättä.
 
Viestejä
3,617
Kyllähän tässä paljon puhutussa Vimpeli-Sotkamo pelissäkin oli 3000 katsojaa vaikka tuskin kukaan mitään juoksuiloittelua odottikaan.
Aika moni 3000 katsojaa odotti tasokasta pesäpallo peliä ja viihdyttävää sellaista. Sen sijaan se oli jotain 0-1 hinkkaamista. Jonka kohokohta oli pallo pomppas kiveen ja takas. En tiiä mistä tällänen johtu pelipallot vai mikä. Mutta odotin kyllä peliltä enemmän, kuten veikkaan varmasti moni muu.
 
Viestejä
1,779
Kyllähän tässä paljon puhutussa Vimpeli-Sotkamo pelissäkin oli 3000 katsojaa vaikka tuskin kukaan mitään juoksuiloittelua odottikaan.
Ei satunnaiskatsoja mitään tilastoanalyysia tee ennakolta, kun miettii lähteekö peliin. Nyt paikalla oli varmaan sellainen ~1500 satunnaiskatsojaa, joiden keskimääräinen tieto on varmaan sellaisella tasolla, että ovat kuulleet palloissa olevan jotain vikaa - ei sen enempää.

Onneksi pelin viimeinen 20-minuuttinen oli erittäin viihdyttävä. Mutta jäikö noista satunnaiskatsojista (ja tv-katsojista) kuinka monelle mieleen se vai että olipahan puuduttavan tylsät kaksi tuntia sitä ennen? Ja kun seuraavalla kerralla miettivät peliin lähtöä, mitä tekevät?
 
Viestejä
231
Ei satunnaiskatsoja mitään tilastoanalyysia tee ennakolta, kun miettii lähteekö peliin. Nyt paikalla oli varmaan sellainen ~1500 satunnaiskatsojaa, joiden keskimääräinen tieto on varmaan sellaisella tasolla, että ovat kuulleet palloissa olevan jotain vikaa - ei sen enempää.

Onneksi pelin viimeinen 20-minuuttinen oli erittäin viihdyttävä. Mutta jäikö noista satunnaiskatsojista (ja tv-katsojista) kuinka monelle mieleen se vai että olipahan puuduttavan tylsät kaksi tuntia sitä ennen? Ja kun seuraavalla kerralla miettivät peliin lähtöä, mitä tekevät?
Vaikea puhua satunnaiskannattajan puolesta, kun itse viime vuosituhannella aloittanut pesis "urani".
Mutta kyllähän ja siinä ekalla jaksolla esim. Pekkisellä ja Wikströmillä pari hienoa syöksykoppia vaihtotilanteissa joilla kentät tyhjeni. En sanoisi noita suorituksia tylsäksi nysväämiseksi.
 
Viestejä
662
Täällä kun on näitä tilastoihmisiä, kuten @Varajokeri, niin olisi tosiaan mielenkiintoista saada vähän dataa juoksumäärän ja yleisömäärän korrelaatiosta mielellään pidemmältäkin ajalta.

Jotenkin tuntuu erikoiselta, jos joku satunnaisseuraaja laskee teksti-tv:stä kauden juoksukeskiarvoa ja tekee sen perusteella päätöksen lähteä peliin tai olla lähtemättä.
Eikö tämä ole melko yksinkertaista. Menestys ja voitot on se asia, joka houkuttelee katsojia lehtereille. Kiertotietä siis myös juoksut, sillä menestyvät joukkueet niitä yleensä myös tekevät muita enemmän, mutta myös niukat vähäjuoksuiset voitot pitävät kiinnostusta yllä. Myös uutuuden viehätys tuo katsojia. Sarjanousijoilla on yleensä taipaleen alussa hyviä katsojalukuja, jotka sitten menestymisen/menestymättömyyden myötä pysyvät hyvällä tasolla tai lähtevät laskuun.

Juoksumäärillä sinällään tuskin on merkitystä.
 
Jotta voit kirjoittaa viestejä, sinun täytyy rekisteröityä foorumille. Rekisteröityminen on ilmaista, helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy tästä.
Ylös