Vastailen muutamiin, erityisesti
@Dalton kysymyksiin.
Aloitetaan tilastokatsauksella:
2025: 10,5
2024: 13,6
2023: 14,3
2022: 13,5
2021: 14,5
2020: 14,6
2019: 15,4
2018: 17,1
Kyse siis miesten Superpesiksen runkosarjan ottelukohtaisista juoksumääristä. Vuosi 2018 erottuu (koska sitä edeltävät kaudet olivat enemmän linjassa sitä seuraavien kanssa) tietysti poikkeuksellisena kautena, ja tämän ovat kaikki pelaajat, pelinjohtajat ja pesiksen seuraajat todenneet, että silloin pallo oli normaalista poikkeava.
Seuraavalle kaudelle juoksujen määrä kuitenkin laski vain 10 %. Sen jälkeen vuosittaiset heitot eivät ole olleet suuria, mutta trendi on koko ajan ollut laskeva. Tälle kaudelle juoksujen määrä on laskenut viime kaudesta 23 %. Ero on siis yli kaksinkertainen verrattuna vuodesta 2018 => 2019 tulleeseen, kun saatiin taas tavallisemmat pallot peliin. Ja alla on vielä tuo koko ajan laskeva suunta.
Kuinka vähän on liian vähän, jotta oltaisiin tyytymättömiä?
2018 tunnetaan ja muistetaan yhä "superpallo"-kautena, joten ehkä voidaan olettaa, että pallojen vaikutus on samaa luokkaa, ehkä. Silloin jotkin muut selittävät tekijät ovat vastanneet vähintään yhtä suuresta laskusta juoksumäärien laskusta. Myöskään nyt kun säät ovat merkittävästi parantuneet, ei suurempaa muutosta ole näkynyt (vaikka toki siltä osin otoskoko on jokseenkin pieni).
Myöskin näitä kärkipään joukkueiden erittäin vähäjuoksuisia (max. yhteensä 5) otteluita on ollut vähintään tuplaten tuollaisiin peräpään ryhmien kokemiin ylikävelyihin. Lisäksi sarjan ja lajin kannalta on valtavasti enemmän merkitystä sillä 1-0, 0-1 koko pesiskansan katsomalla Veto-Jymyllä kuin millä tahansa KiPa-HP 16-0, 1-0 ottelulla.
Ja valitus liittyy tietysti pelin merkittävään muutokseen. Se on ehkä tapahtunut kuin sammakolle kattilassa. Moni ei tunnista minkäänlaista muutosta, vaikka oikeasti on tapahtunut massiivinen muutos ulkopelissä - joka vain on kiehunut hiljakseen kuin se vesi kattilassa. Koppareiden puoltenvaihdot, kuvioiden yksityiskohtainen hinkkaaminen ja pelaajien siirtely metrillä suuntaansa ovat moninkertaistuneet siihen nähden, mitä kentillä nähtiin vaikkapa viisi vuotta sitten.
Onko tämä suuri muutos pelissä siis sellainen, mikä on haluttu ja toivottu sekä vie lajia eteenpäin katsojan näkökulmasta?
Ja kyllä, jokainen (ei tarvitse olla Jussila) pelaaja oletettavasti tietää, mitä kuviota pelataan kullekin vaihtolyöjälle ykköstilanteessa. Ero on taas siinä, että ne yksittäisen pelaajan siirtelyt metrillä ja kahden pelaajan keskenään paikanvaihdot kuviossa ad hoc tulevat kaikki pelinjohtajien käskyistä.
Välillä tämä saa jopa koomisia piirteitä, kuten kymmenen päivää sitten KeKin pelissä, kun Aapo Hiltusen olisi pitänyt viimeisenä lyöjänä tyhjään kenttään lyödä kunnari. Ville Väliaho pomputteli palloa lautaseen yli minuutin ajan samalla kun Kirin ulkokenttä teki minimaalisen pieniä siirtymiä ulkokentällä, kunnes syöttötuomari käytti Väliahon hakemassa keltaisen kortin tästä.
Matti Liljaniemi