Pöly vähän laskeutunut, ja peli katsottu vielä kelalta uudelleen. Ei livenä ihan kaikkea ehtinyt rekisteröidä edes.
Ihan ensimmäisenä pakko todeta että huikea sarja saatiin kokea. Ja kaikki hype sen ympärillä oli täysin ansaittua.
Onnittelut molemmille joukkueille hienoista kausista ja upeista finaaleista. Uskallan väittää, että tuo huomio minkä finaalit ansaitusti sai, johtui hyvin suurelta osin siitä, että juuri nämä joukkueet olivat pelaamassa.
Aikalailla kaikki alkaa varmaan olla jo sanottu pienistä marginaaleista, sarjan tasaisuudesta, taivaasta ja helvetistä, jne. Mutta jos finaalisarja ratkeaa viidennen pelin supervuorossa ja joka peli mennyt superiin/kotariin, niin on nuo kaikki kliseet ja muutkin ihan aiheellisia.
Siitä onko se "oikein", että sarja ratkeaa lopulta yhteen vuoropariin, voi sitten jokainen olla omaa mieltään, mutta draaman kannalta olihan tuo huikea loppu. Eikä lopulta viiden pelin sarjasta pitäisi jäädä jossiteltavaakaan.
Lopulta viimeinen ottelu ratkesi siihen mihin suutelta osin koko finaalisarjakin. Pokela (ja Porin valmennustiimi) onnistui päihittämään Vihtkarin. Yllätysotto juuri oikeaan paikkaan, jonka Annika Linna lyöjänä vielä toteutti täydellisesti. Jotain siitä puolisolle sanoinkin, että meinaako oikeasti ottaa kotiin, vai onko vain hämäystä kun kävi Linnalle kuiskaamassa.
Pelien tasaisuuteen ja kovuuteen nähden yllättävän vähän nähtiin mitään vastakkainasetteluja. Muutamat asiat puhetta ovat aiheuttaneet.
Vihtkarin kommentit Ruudun haastattelussa olivat naurettavia. Juka sentään tajusi olla sanomatta. Työtään ne kommentaattoritkin tekee, ja esittävät kritiikkiä kun sille katsovat olevan aihetta. Ymmärrettävää että hävityn finaalin jälkeen harmittaa, ja kuuluukin, mutta tuo oli vain tyylitöntä. Österlund kuitenkin piti aika pitkän puolustuspuheen viimeistä finaalia edeltäneessä Hutunkeittäjien jaksossa.
Myös Porin pelien jälkeen tulleet bussinalleheitot Raudasojalta ja Vihtkarilta olivat outoja.
Toinen asia on tuo ennakkosuosikki-altavastaaja-asema. Kyllä, ennen kautta Pesäkarhut oli suosikki. Ennakot on kuitenkin tehty ennen kuin yhtäkään peliä oli vielä edes pelattu ja perustuvat pelaajamateriaalin odotusarvoon. Mansen odotusarvoa laski joukkueen kapeus ja Pesäkarhuilla mm. Hariselta odotettiin enemmän.
Odotukset eivät kuitenkaan toteutuneet, vaan pudotuspelien ja finaalien alkaessa Manse oli selkeä ennakkosuosikki ja Pesäkarhut altavastaaja. Tämä ei tarkoita, että Pesäkarhut olisi mikään hurmoksella finaaleihin noussut pikkuseura ja Manse joku ison rahan jättiläinen, millaiseksi jotkut tuntuvat asetelmaa maalailevan.
Pesäkarhujen eduksi kääntyi lopulta pelaajien kokemus ja se paljon puhuttu kyky olla kovia kovissa paikoissa, sekä pelinjohdon parempi onnistuminen. Aikaisemmin jo sanoin, että siellä kentällä on kaksi joukkuetta, ja pelinjohto on osa joukkuetta.
Pesäkarhut olivat joka pelissä todella hyvin valmistautuneita, varsinkin lauantaipeleissä. Pesäkarhut onnistui erityisesti ulkopelissä ja pystyi sillä rikkomaan ja turhauttamaan Mansen pelaamista, kun se ei pyörinytkään samalla tavalla kuin aiemmin kaudella. Vettenranta onnistui pelin rytmityksessä ja syöttövalinnoissaan loistavasti. Seurauksena nollan purku olikin Mansella läpi koko sarjan tervanjuontia. Kun pelaaja kentälle saatiin, niin sitten peli rullasi välillä todella tehokkaasti.
Sisäpelissä Pesäkarhut oli ennakkoon ja kentällänähtynäkin takamatkalla, mutta Jukan kentällemeno mahdollisti pelin pyörittämisen. Mansen ulkopeli oli läpi sarjan todella kovalla tasolla, eikä sieltä juuri heikkouksia löytynyt, eli Pesäkarhutkaan päässyt tilanteilla juhlimaan.
Pesäkarhut siis onnistui pelaamaan paremmin omalla parhaalla tasollaan tai lähellä sitä ja sillä sai Mansen peliä vaikeutettua niin, ettei Manse pystynyt samaan. Lyhyesti, Pokela ja Vettenranta voitti Vihtkarin, Pesäkarhujen ulkopeli voitti Mansen sisäpelin ja Pesäkarhujen sisäpeli kykeni riittävään. Eikä yksikään Mansen pelaaja epäonnistunut tai huonosti pelannut, osa oli aivan loistavia.
Siksi edelleen, saakelin hienot finaalit nähtiin. Niistä kiitos ja onnittelut molemmille puolille.
