Joukkueen ne kaikkein kovapäisimmät pelaajat on kaikki ex-Kirittäret taustaisia.
Ei ihan sattumaa sekään.
Tämä on muuten hyvä huomio. Kirittäret muuttui dynastiansa aikana ärsyttävän ylimieliseksi orkesteriksi, eikä pelinjohto epäröinyt hyödyntää menestystä myös kulisseissa.
Niin tai näin, sen koulukunnan pelaajat kestävät painepaikoissa. Esimerkiksi nyt vaikka juuri Hukka, Korpela ja Eskola. Joka kerta ei voita, itse asiassa Manse on viritellyt nyt yllättävänkin pesäkarhumaista hopeaputkea, jos takavuosien historiaan vertaa.
Kuitenkaan perusongelma ei ole siinä, että kärkipelaajien prosentit romahtaisivat finaaleissa tai välierissä. Kuten vaikkapa Porissa kävi noin vuosikymmenen ajan.
Uskon, että Tampereella vielä palkintokin lunastetaan. Tietysti jää nähtäväksi, vaatiiko se Porin tyyliin yhdeltä pelinjohtajalta pohjatyön ja seuraavalta loppusilauksen. Vai pääseekö esimerkiksi Vihtkari nauttimaan molemmista.