Kotiuttamisten tilastot on kaiken kaikkiaan vähän tulkinnanvaraisia. Ja lyömisen muutenkin. Toki Mansessa on ihan ripeitä etenijöitä joita siirrellä, mutta silti on ihan eri asia lyökö ensimmäisenä, toisena vai vaan silloin kun tilanne osuu kohdalle, vapaalla lyönnistä jolloin kotiutusprosentti mittaa ainakin osittain myös mailamiehen taitoa. Jopa kärkietenijällä vertailuun voinee vaikuttaa se kuinka iso ero on kakkosen tai etenijäjokerin jaloilla verrattuna ykköseen joka vaikuttanee kopinnostoherkkyyteen?
Ihan hyvä pointti yleisesti, mutta niitä tilastoja pitää myös osata lukea ja tulkita oikein, jotta ne jotain kertoisivat. Yleisellä tasolla puhuttaessa
@Gunnari on siinä ihan oikeassa, että usein pesiksessä on parempi katsoa prosentteja eli tehokkuutta kuin onnistuneiden määriä, koska myös yritysmäärät vaihtelevat suuresti eri pelaajilla. Toisille tulee niitä tilanteita enemmän kuin toisille eri syistä. Onnistuneet/yritykset on kuitenkin parempi mittari yleensä kuin pelkkä onnistuneiden määrä. Tosin, jos niitä yrityksiä on hyvin vähän, niin silloin ne onnistumisprosentitkin on huono mittari (1/1 = 100 % ja 0/1 = 0 %, ei kerro juuri mitään, kun vaikka 60/100 = 60 % kertoo jo paljon). 30/50 lyönyt pelaaja on usein parempi kuin 40/100 samaan tilanteeseen samassa roolissa lyönyt pelaaja.
Sekin on hyvä pointti, että niiden kärkipelien (vastustajina Kirittäret, Pesäkarhut, Virkiä, ehkä SMJ:kin) prosentit on usein pelaajilla erilaisia kuin niiden pelien, joissa on heikompi vastustaja. Tämä, koska siellä on parempi ulkokenttä vastassa ja se lyönti pitää oikeasti olla yleensä hyvä, jotta sillä tulee onnistunut suoritus (kotiutus, vaihto, kentällemeno).
Tietty eniten kotiutusprosentteihin vaikuttaa lyöntien ja lyöntiratkaisujen laatu, mutta mielestäni myös paljolti se, että kotiuttaako numerolla yhdeksikössä vai lyöjäjokerina. Jos kotiuttaa yhdeksikössä, niin tyypillisesti sellaisella pelaajalla on vähän suuremmat kotiutusprosentit kuin samantasoisella pelaajalla, joka kotiuttaa lyöjäjokerina, koska lyöjäjokeri laitetaan yleensä vasta pakkotilanteeseen (ajolähtöön, kaikilla pesillä etenijä), kun yhdeksikössä numerolla kotiuttava taas kotiuttaa välillä pakkotilanteita, mutta usein myös pelkkiä kolmos- tai takatilanteita (etenijä kakkosella ja kolmosella, mutta ei ykkösellä). Jos ei ole pakkotilanne päällä ja ei oteta merkistä kotiin, niin tällöin lyödään vapaita lyöntejä esim. pesien taakse jatkeille tai läpilyöntiyrityksiä. Jos ne vapaat lyönnit onnistuu, niin kotiutusprosentti nousee (olettaen että mailamies on hyvä myös), mutta jos epäonnistuu, niin kotiutusprosentti ei laske, koska silloin vaan ei edetä kolmoselta. Pakkotilanteessa lyövän epäonnistuminen taas tyypillisesti laskee kotiutusprosenttia, kun sääntöjen mukaan ajolähdössä pakko edetä joka tapauksessa.
Tämän takia niitä lyöjäjokereiden kotiutusprosentteja on hyvä verrata toisiin lyöjäjokereihin ja yhdeksikössä kotiuttavien kotiutusprosentteja toisiin yhdeksikössä kotiuttaviin. Tosin silloinkin sitten vaikuttaa vähän vielä etenijöiden nopeus. Saattaapa silläkin olla oma vaikutus, että siellä on nyt ajoittain ollut nopeimmat jalat eli Hukka, Lähde ja Peltokangas sivussa etenijän roolista alkukaudella.
Pesiksessä se nopein etenijä on usein se numerolla yksi pelaava, mutta ei aina. Se voidaan laittaa myös kakkoseksi tai kolmoseksi, jos se nopein etenijä on samalla paras vaihtolyöjä ja löytyy ykköseksi toinen lähes yhtä nopea etenijä. Esim. Hukka viime kaudella pelasi yleensä kolmosena. Tai se nopein etenijä voi olla etenijäjokeri, jos ei ole ulkopelissä riittävän hyvä yhdeksikköön. Kotiutustilanteessa sillä kolmospesällä olevan etenijän numerolla ei väliä siis ole, vaan olennaista on, että kuka pelaaja siellä on, koska se nopeus riippuu siitä itse pelaajasta, oli hihassa mikä numero tahansa. Ne lyöjä-etenijäparitkin kotiutuksissa vaihtelevat usein aika paljon eri peleissä ja pelien sisälläkin, että käytännössä aika usein vähän jokainen eri kotiuttaja lyö kotiin vähän jokaista eri etenijää riippuen onko tullut paloja väliin ja millä numeroilla kukin pelaa juuri siinä pelissä jne.