Muistaakseni Joensuu Areena rakentui v. 2004 vielä kohtuulliseen 13 miljoonan euron hintaan. Tätä nykyä vastaavanlaisen areenan rakentaminen maksaisi varmaankin 30-40 miljoonaa. Areenahan on toki ollut varmasti Joensuun kaupungin historian tärkeimpiä (urheiluromantikkona myös parhaita) investointeja.Kouvolan huippuseurat pohtivat omistajan roolia uudessa monitoimihallissa: âEi täysin mahdoton ideaâ
Kaupunki haluaisi olla pelkästään vuokralainen Urheilupuistoon suunnitellussa monitoimihallissa. Lähtökohta herättää myös kritiikkiä seurajohdossa.yle.fi
En tiedä olisiko tuossa omistusjärjestelyssä itua, mutta varta vasten suunniteltu ja rakennettu pesishalli Kouvolaan maistuisi. Tästä mainitsin aiemminkin kun tuosta hankkeesta oli puhetta.
Kouvolan Pallonlyöjien hallituksen puheenjohtaja Harri Lehto suhtautuu erittäin myönteisesti monitoimihallin rakentamiseen. Seuran tarkoituksena on jatkaa vuoropuhelua kaupungin kanssa asiasta.– Ei mitenkään täysin mahdoton idea, että KPL voisi olla myös jonkinlaisena omistajanakin hallissa. Mutta se vaatii paljon lisää neuvotteluita.KPL:n kannalta keskeistä olisi, että halliin saataisiin sisäpesäpalloon soveltuvat tilat. Pesäpalloliitolla on suunnitelmia laajentaa sisäsarjaa, eikä Kouvolassa ole kotihallia tätä varten. Monitoimihalli voisi Lehdon mielestä palvella useamman huippuseuran tarpeita.– Hyvä esimerkki on Joensuu Areena. Siellä Kataja pelaa koripalloa, Joensuun Maila pesäpalloa ja siellä on isoja yleisurheilukisoja.Sijoittajia ei Lehdon mukaan houkutella pelkällä harjoitushallin rakentamisella.– Mikäli hallista halutaan sijoittajia kiinnostava, niin sen on pystyttävä vastaamaan isojen yleisötapahtumien järjestämisestä.Seurojen kannattaisi olla hankkeessa yhteisrintamassa.– Mitä useampi on mukana, sitä realistisempi tämä toteutus olisi.
Jos seurat lähtevät omistajiksi, on hallin kannattavuus arvioitava tarkkaan ja varovaisuuden periaatteella. Laskelmissa mahdollisia erehtymiskohtia ovat rakennuskustannukset, lämmityskulut, rahan hinta ja vuokratulot. Helposti yliarvioidaan tuloja ja aliarvioidaan rakennus-, rahoitus- ja muut kustannukset. Seuran panos huonoimmillaan johtaa seuran konkurssiin ja parhaimmillaan seuran toimintaa tukevaan rahavirtaan. Tässä asiassa pitäisi selvittää pohjatiedoksi se, miten vastaavat viritelmät ovat Suomessa kannattaneet ja kannattavat tällä hetkellä. Jos löytyy positiivisia vertailukohtia, suunnittelu ja päätöksenteko helpottuvat. Sitä voi kysyä, että jos halli maksaa esim. 25 miljoonaa, niin mikä merkitys on jollain KPL:n miljoonan sijoituksella hallin toteutumiselle. Voisi kuvitella, että tuotto sijoitukselle on parhaimmillaankin ehkä 5 %, mikä vastaa aika tarkkaan sitä korkoa, jonka seura joutuisi sijoituspääomastaan maksamaan, sillä rahaa sijoituksiin ei kassassa ole. Tuotto jäänee siis pieneksi siihen nähden, että riski pääoman ainakin osittaiselle menettämiselle on melkoinen.Kouvolan huippuseurat pohtivat omistajan roolia uudessa monitoimihallissa: âEi täysin mahdoton ideaâ
Kaupunki haluaisi olla pelkästään vuokralainen Urheilupuistoon suunnitellussa monitoimihallissa. Lähtökohta herättää myös kritiikkiä seurajohdossa.yle.fi
En tiedä olisiko tuossa omistusjärjestelyssä itua, mutta varta vasten suunniteltu ja rakennettu pesishalli Kouvolaan maistuisi. Tästä mainitsin aiemminkin kun tuosta hankkeesta oli puhetta.
Kouvolan Pallonlyöjien hallituksen puheenjohtaja Harri Lehto suhtautuu erittäin myönteisesti monitoimihallin rakentamiseen. Seuran tarkoituksena on jatkaa vuoropuhelua kaupungin kanssa asiasta.– Ei mitenkään täysin mahdoton idea, että KPL voisi olla myös jonkinlaisena omistajanakin hallissa. Mutta se vaatii paljon lisää neuvotteluita.KPL:n kannalta keskeistä olisi, että halliin saataisiin sisäpesäpalloon soveltuvat tilat. Pesäpalloliitolla on suunnitelmia laajentaa sisäsarjaa, eikä Kouvolassa ole kotihallia tätä varten. Monitoimihalli voisi Lehdon mielestä palvella useamman huippuseuran tarpeita.– Hyvä esimerkki on Joensuu Areena. Siellä Kataja pelaa koripalloa, Joensuun Maila pesäpalloa ja siellä on isoja yleisurheilukisoja.Sijoittajia ei Lehdon mukaan houkutella pelkällä harjoitushallin rakentamisella.– Mikäli hallista halutaan sijoittajia kiinnostava, niin sen on pystyttävä vastaamaan isojen yleisötapahtumien järjestämisestä.Seurojen kannattaisi olla hankkeessa yhteisrintamassa.– Mitä useampi on mukana, sitä realistisempi tämä toteutus olisi.
Jos seurat lähtevät omistajiksi, on hallin kannattavuus arvioitava tarkkaan ja varovaisuuden periaatteella. Laskelmissa mahdollisia erehtymiskohtia ovat rakennuskustannukset, lämmityskulut, rahan hinta ja vuokratulot. Helposti yliarvioidaan tuloja ja aliarvioidaan rakennus-, rahoitus- ja muut kustannukset. Seuran panos huonoimmillaan johtaa seuran konkurssiin ja parhaimmillaan seuran toimintaa tukevaan rahavirtaan. Tässä asiassa pitäisi selvittää pohjatiedoksi se, miten vastaavat viritelmät ovat Suomessa kannattaneet ja kannattavat tällä hetkellä. Jos löytyy positiivisia vertailukohtia, suunnittelu ja päätöksenteko helpottuvat. Sitä voi kysyä, että jos halli maksaa esim. 25 miljoonaa, niin mikä merkitys on jollain KPL:n miljoonan sijoituksella hallin toteutumiselle. Voisi kuvitella, että tuotto sijoitukselle on parhaimmillaankin ehkä 5 %, mikä vastaa aika tarkkaan sitä korkoa, jonka seura joutuisi sijoituspääomastaan maksamaan, sillä rahaa sijoituksiin ei kassassa ole. Tuotto jäänee siis pieneksi siihen nähden, että riski pääoman ainakin osittaiselle menettämiselle on melkoinen.
En usko, että Kopla edes saisi miljoonaa velkaa ainakaan 5% korolla, paitsi siinä tapauksessa, että kaupunki takaisi lainan. Halliyhtiön osakkeita tuskin hyväksytään lainan pantiksi ainakaan 100% arvostuksella. Juuri muuta pantattavaa koplalla ei taida olla ja pitää olla joko todellinen rahamies tai hyväntahtoinen hölmö, jos lähtee tuollaiseen hankkeeseen henkilötakaajaksi.Jos seurat lähtevät omistajiksi, on hallin kannattavuus arvioitava tarkkaan ja varovaisuuden periaatteella. Laskelmissa mahdollisia erehtymiskohtia ovat rakennuskustannukset, lämmityskulut, rahan hinta ja vuokratulot. Helposti yliarvioidaan tuloja ja aliarvioidaan rakennus-, rahoitus- ja muut kustannukset. Seuran panos huonoimmillaan johtaa seuran konkurssiin ja parhaimmillaan seuran toimintaa tukevaan rahavirtaan. Tässä asiassa pitäisi selvittää pohjatiedoksi se, miten vastaavat viritelmät ovat Suomessa kannattaneet ja kannattavat tällä hetkellä. Jos löytyy positiivisia vertailukohtia, suunnittelu ja päätöksenteko helpottuvat. Sitä voi kysyä, että jos halli maksaa esim. 25 miljoonaa, niin mikä merkitys on jollain KPL:n miljoonan sijoituksella hallin toteutumiselle. Voisi kuvitella, että tuotto sijoitukselle on parhaimmillaankin ehkä 5 %, mikä vastaa aika tarkkaan sitä korkoa, jonka seura joutuisi sijoituspääomastaan maksamaan, sillä rahaa sijoituksiin ei kassassa ole. Tuotto jäänee siis pieneksi siihen nähden, että riski pääoman ainakin osittaiselle menettämiselle on melkoinen.