KPL 2019

[LBC]

Pelaava pelinjohtaja! Onkohan oikeasti milloin(kaan) superissa ollut

 

[Artturias]

Pelaava pelinjohtaja! Onkohan oikeasti milloin(kaan) superissa ollut

Kossu tais pelata useitakin pelejä.

 

[nastafiilis]

Kossu tais pelata useitakin pelejä.

Koska?

 

[Artturias]

Koska?

Tänä kesänä, eri asia kenen olivat ilmoittaneet, mutta useesti joku pelaajista, esim Hakomäki oli toisissa laikoissa.

 

[LBC]

Joo mutta tarkoitinkin ykkös. Iivarinen oli merkitty kakkospelinjohtajaksi.

 

[Tilastoniilo]

Se oli sitten Kopla vastaan Jukkis. Jukkis melkein voitti. Onneksi lopussa Kivipelto sai hänet aisoihin ja Mäksä sai syöksyttyä pahan kumuran kakkospesän takaa. Siitä olisi helposti tullut 3 + 1. Kopla tekee tilannetta, mutta ei juoksuja. En tykännyt näpypelistä. Olisikohan saldo ollut niissä 2/8? Siitäkään en tykännyt, kun kahdesti nollapalon tilanteissa ajossa viimeisellä lyödään tahallaan laiton. Ei noita aiemmin koskaan tehty. Näin tekivät kovat lyöjät Laakso ja Hakki. Eikö kannattaisi lyödä vaikka pomppu, jolla kuitenkin voi tulla juoksu? Jos tilanteiden rakentaminen menee jatkossakin Koplalle suhteessa 2:1, nin ei Jukkis voi kolmea peliä yksin ratkoa. Yksi voiton ratkaisseita yksityiskohtia oli Saukon korvaaminen Hartikaisella ykköstilanteen purussa alun jälkeen. Hän ei niissä epäonnistunut kertaakaan ja vaihtoi usein kaksi pesänväliä. Kakkoskärjellä peluuttaminen toisessa vuorossa oli virhe. Se tuotti kolme paloa. Olen sitä mieltä, että jatkossa Koplan kotiuttajien on annettava lyödä useammin ja kotiutuksia pitää yrittää enemmän kovilla.

 

[Vince]

Ajossa viimeisellä tahallisen laittoman tarkoitushan on tosiaan säilyttää vain tilanne = nopea etenijä 3-pesällä. Mutta toki tämän varmasti tiesitkin @Tilastoniilo. Etenkin kun haetaan yhtä juoksua niin tällöin erityisen perusteltu ratkaisu. Nythän usein Mäentausta oli kolmosella, Hartikainen 2-pesällä ja Hacklin ykkösellä. Mielummin pari kaveria kokeilee rauhassa vapailla kumuraa millä ”Mäksä” tosi usein tuo juoksun kuin että ”uhrataan” nopea etenijä jollain viimeisen lyönnin ratkaisulla (pomppu, painepallo takalukijalle, näpy), niissä kun onnistumisprosentti on merkittävästi pienempi.

 

[Operator]

Se oli sitten Kopla vastaan Jukkis. Jukkis melkein voitti. Onneksi lopussa Kivipelto sai hänet aisoihin ja Mäksä sai syöksyttyä pahan kumuran kakkospesän takaa. Siitä olisi helposti tullut 3 + 1. Kopla tekee tilannetta, mutta ei juoksuja. En tykännyt näpypelistä. Olisikohan saldo ollut niissä 2/8? Siitäkään en tykännyt, kun kahdesti nollapalon tilanteissa ajossa viimeisellä lyödään tahallaan laiton. Ei noita aiemmin koskaan tehty. Näin tekivät kovat lyöjät Laakso ja Hakki. Eikö kannattaisi lyödä vaikka pomppu, jolla kuitenkin voi tulla juoksu? Jos tilanteiden rakentaminen menee jatkossakin Koplalle suhteessa 2:1, nin ei Jukkis voi kolmea peliä yksin ratkoa. Yksi voiton ratkaisseita yksityiskohtia oli Saukon korvaaminen Hartikaisella ykköstilanteen purussa alun jälkeen. Hän ei niissä epäonnistunut kertaakaan ja vaihtoi usein kaksi pesänväliä. Kakkoskärjellä peluuttaminen toisessa vuorossa oli virhe. Se tuotti kolme paloa. Olen sitä mieltä, että jatkossa Koplan kotiuttajien on annettava lyödä useammin ja kotiutuksia pitää yrittää enemmän kovilla.

Olen samaa mieltä näpypelistä. Kun ei toimi niin pitää uskaltaa jotain muuta. Laittomien lyönneistä ajattelen siten että siinä turvattiin tilanteen jatkuvuus kun potentiaalisia kotiuttajia oli vielä jäljellä. Laaksolla ei käynyt keppiin poislukien se viimeinen😊.
Voitto on voitto ja tyylipisteitä ei jaeta.

 

[Lake]

Ajossa viimeisellä tahallisen laittoman tarkoitushan on tosiaan säilyttää vain tilanne = nopea etenijä 3-pesällä. Mutta toki tämän varmasti tiesitkin @Tilastoniilo. Etenkin kun haetaan yhtä juoksua niin tällöin erityisen perusteltu ratkaisu. Nythän usein Mäentausta oli kolmosella, Hartikainen 2-pesällä ja Hacklin ykkösellä. Mielummin pari kaveria kokeilee rauhassa vapailla kumuraa millä ”Mäksä” tosi usein tuo juoksun kuin että ”uhrataan” nopea etenijä jollain viimeisen lyönnin ratkaisulla (pomppu, painepallo takalukijalle, näpy), niissä kun onnistumisprosentti on merkittävästi pienempi.

Eikö oikeasti esim. Toni Laakso tai Sasu Toikka voi lyödä viimeisellä leikkuria? Tämä prosenttien laskeminen, että Mäentausta tuo juoksun x% todennäköisemmin, kun Hartikainen ei ole minunkaan mieleen. Mitä, jos kotiuttajat rupeisivat lyömään sitä palloa, kun eilen varmaan puolet merkatuista kotiutuksista oli näpyjä? Vainionpään lyönneillä sieltä olisi tullut kotiin, vaikka pelinjohtaja Piuhola!

 

[Ggjjhjkjj]

Eiköhän siinä toisessa vuoroparissa ollut vain tarkoitus oikaista lyöntivuorojen aloituskohta että kolmannessa päästään kärjestä aloittamaan. Ja jos viimeisellä kotiutuslyönnillä tulee vahinkolaiton, menee seuraavalla kotiuttajalla yksi lyönti hukkaan pelatakseen aikaa että etenijä ehtii palata takaisin pesälle. Aikalisä tietysti auttaa siinä, jos se on vielä käytettävissä. Mut hienoa Kopla, eka kiinnitys välieriin. Matka jatkuu!

 

[Tilastoniilo]

Eiköhän siinä toisessa vuoroparissa ollut vain tarkoitus oikaista lyöntivuorojen aloituskohta että kolmannessa päästään kärjestä aloittamaan.

Latvala oli viimeinen lyöjä eli keulasta aloitettaessa olisi ollut 5 + 3. Parissa muussa vuorossa myöhemmin oli juuri näin ja enää ei sitten uskallettu pelata kakkoskeulasta.

On totta, että Koplalla monasti, jos jää ajossa kotiutus viimeiseen, tulee lyönnistä jostain syystä liiankin usein laiton , oli ratkaisu näpy tai pomppu. Enpä muista muiden joukkueiden käyttäneen tahallista laitonta. Siinä ikäänkuin antaudutaan eikä uskalleta yrittää ratkaisua. Logiikka ontuu siinäkin, ettei näitä kuppereita aina edes yritetä. Mieluummin Mäksä viimeisellä pussarilla tai kovalla, matalalla laaálla kotiin ja sen jälkeen Hartikaista merkistä kupperilla. Nyt kun tulos oli monasti ajossa nolla, ei siis toisenlaisella yrittämisellä tulos olisi ollut sen huonompi. Tuleepahan vain yksi yritys lisää ja kun kerran todennäköisyyksillä pelataan, niin mitä useampi yritys, sitä enemmän juoksuja. Sitä paitsi, olettehan nähneet vaikka kuinka monta kertaa, kuinka esim. Roope lyö viimeisellään pussarilla juoksun. Tahallinen palo ei nollan palon tilanteessa tunnu hyvältä. Jos Mäksä tulee kotiin kahdella ensimmäisellä lyönnillä 50 %:n todennäköisyydellä ja Hartikainen vastaavasti 30:n, on tuota erotusta (20 %) suurempi todennäköisyys sille, että "ylimääräisellä säilytyslyöntiyrityksellä" viimeisellä (Mäksä siis juoksijana) saadaan juoksu (todennäköisyys esim. 30 %).

 

[-sok-]

Vaikea sanoa, onko tahallinen laiton huono ratkaisu. Ei välttämättä, jos tosiaan haetaan sitä yhtä juoksua.

Mäentausta tulee sellaisilla vapailla kuppereilla kotiin, joista Hartikainen palaa. Palottomassa ajossa on viimeinen lyönti lähes pakko pitää maissa ja pelata väärä pois -merkillä, jolloin pussarilla on hyvin epätodennäköistä lyödä juoksu ilman vastustajan virhettä. Lyhyistä sama juttu kun ei lennolla pääse tulemaan. Tämä korostuu kovissa peleissä kun ulkokentät ei anna ilmaisia pinnoja.

 

[Helsingin Herra]

Eikö se ratkaisujuoksu tullutkin juuri vastustajan virheestä.

 

[Lake]

Vaikea sanoa, onko tahallinen laiton huono ratkaisu. Ei välttämättä, jos tosiaan haetaan sitä yhtä juoksua.

Mäentausta tulee sellaisilla vapailla kuppereilla kotiin, joista Hartikainen palaa. Palottomassa ajossa on viimeinen lyönti lähes pakko pitää maissa ja pelata väärä pois -merkillä, jolloin pussarilla on hyvin epätodennäköistä lyödä juoksu ilman vastustajan virhettä. Lyhyistä sama juttu kun ei lennolla pääse tulemaan. Tämä korostuu kovissa peleissä kun ulkokentät ei anna ilmaisia pinnoja.

Tämä on tilastollisesti mielenkiintoinen keskustelu, joka ei kyllä minulle aukea. Onko tosiaan näin, että jos nollalla palolla kotiuttaja Hacklin, Laakso tai Toikka ei saa kahdella vapaalla juoksua, niin kolmannella kannattaa lyödä tarkoituksella laiton, että Latvala pääsee yrittämään vapaalla kupperilla Mäentaustaa kotiin? Nämä ovat nyt käyneet tilanteissa, jossa Mäentausta on ollut valmiina kolmosella.

 

[saveron viritys]

Eikö se ratkaisujuoksu tullutkin juuri vastustajan virheestä.

Jos onnistuneen saumalyönnin katsot vastustajan virheeksi niin tuli. Seisovilta jaloilta ei Puputti olisi polttanut vaikka pallon punnaaminen olisi jäänytkin pois.

 

[saveron viritys]

Tämä on tilastollisesti mielenkiintoinen keskustelu, joka ei kyllä minulle aukea. Onko tosiaan näin, että jos nollalla palolla kotiuttaja Hacklin, Laakso tai Toikka ei saa kahdella vapaalla juoksua, niin kolmannella kannattaa lyödä tarkoituksella laiton, että Latvala pääsee yrittämään vapaalla kupperilla Mäentaustaa kotiin? Nämä ovat nyt käyneet tilanteissa, jossa Mäentausta on ollut valmiina kolmosella.

Mielipiteeni on, kannattaa. Koplan keskipalkki on niin kova että pinnaa haettaessa on järkevää käyttää sen juoksun tekemiseen 7 yritystä kolmelta eri lyöjältä. Siis kun haetaan yhtä pinnaa.

 

[Kekkonen]

En kyllä ite pidä tuosta. Esim. Toikan lyöntivuorossa ekalla otettiin näpillä kotiin, josta tuli laiton. Toisella roiskaisu taakse ja kolmannella tahallinen laitoin.

Ei kai koplan pääkotiuttajista vapaata kumuraa hae kuin Latvala. Laittaisin siis hänet lyöntijärjestyksen mukaan kotiuttamaan Mäentaustaa, ehkä jopa numeroksi kolme, jos Hartikainen vie kahta väliä jatkuvasti. Saukko hoitamaan 1-3 - tilannetta, niin saa lisää jalkoja.

 

[Helsingin Herra]

Jos onnistuneen saumalyönnin katsot vastustajan virheeksi niin tuli. Seisovilta jaloilta ei Puputti olisi polttanut vaikka pallon punnaaminen olisi jäänytkin pois.

Ehkä katsoin huolimattomasti tuon tilanteen. En väitä vastaan.

 

[Tilastoniilo]

Tämä on tilastollisesti mielenkiintoinen keskustelu, joka ei kyllä minulle aukea. Onko tosiaan näin, että jos nollalla palolla kotiuttaja Hacklin, Laakso tai Toikka ei saa kahdella vapaalla juoksua, niin kolmannella kannattaa lyödä tarkoituksella laiton, että Latvala pääsee yrittämään vapaalla kupperilla Mäentaustaa kotiin? Nämä ovat nyt käyneet tilanteissa, jossa Mäentausta on ollut valmiina kolmosella.

Jos ko. tilanteessa kakkosella olisi yhtä hidas juoksija kuin ehkä sarjan hitain pelaaja (?) eli Dahlström, niin pitäisin laittoman lyöntiä jollain tapaa järkevänä. Hartikainen on sentään tuonut runkosarjassa 42 juoksua eli ei ihan huono etenijä.

 

[Tilastoniilo]

Mielipiteeni on, kannattaa. Koplan keskipalkki on niin kova että pinnaa haettaessa on järkevää käyttää sen juoksun tekemiseen 7 yritystä kolmelta eri lyöjältä. Siis kun haetaan yhtä pinnaa.

Tilanteet eivät ole olleet sellaisia, joissa nimenomaan haettiin yhtä pinnaa. Useimmiten ajoissa kyllä haetaan yhtä pinnaa, mutta toivotaan tietysti että päästäisiin yrittämään sitä toistakin pinnaa, kolmannesta puhumattakaan. Sitä kun ei tiedä, montako vastustaja tekee omilla vuoroillaan. Jos haetaan toisen jakson viimeisellä tasoittavalla vain yhtä pinnaa (siitä ei siis ole ollut nähdyissä kyse), niin logiikan mukaan sekä Hakki että Latvala lyövät aina viimeisellään tahallisen laittoman ja vasta kolmas yrittäjä yrittää myös viimeisellään juoksua. En kannata. Juoksu voi syntyä ihan kohtuullisella todennäköisyydellä jo Hakin tai Latvalan viimeisillä. Nyt ne mahdollisuudet annettaisiin suosiolla pois, kun uskotaan, että onnistuneella vapaalla vain Mäksä ehtii. Moni kommentaattorikin on sitä mieltä, että pitää laittaa ulkokenttä suorittamaan sopivissa paikoissa. Mielestäni juuri nollapalon ajossa kolmas lyönti on sellainen. Eli kannattaa yrittää mieluummin 9 kertaa kuin 7. Yrityksiä on enemmän ja jos kolmannella tai kuudennella saadaan juoksu, kasvaa yritysten määrä vastaavasti aina kolmella.