Pyöräily vaatii kovaa fysiikkaa, mutta jopa kolmen tunnin ja kolmen juoksun pesispeli on mielenkiintoisempaa seurattavaa kuin useimmat Tourin etapit - tai F1. Nyt oli ehkä tavallista enemmän ja pitempään jännitystä, vaikka useimmalla etapilla kaikki kaksi oikeasti voitosta kilpailevaa ajelivat verraten rauhassa pääjoukossa.
1989 seurasin melkein joka etapin, kun LeMond ja Fignon taistelivat voitosta 5. etapista alkaen, eikä apuajajista ollut juurikaan apua kovimmissa vuoristonousuissa. Fignon teki eroa nousuissa, LeMond syöksyi hirveällä riskillä alamäissä kiinni. Päätöspäivän vain 24,5 km aika-ajoon Fignon lähti 50 sekunnin johdossa, oli päivän kolmanneksi nopein - ja hävisi kokonaiskisan 8 sekunnilla.
Pyöräilyn asiantuntijat arvostavat tallien taktiikoita, mutta 1989 ja kahden miehen tasapäinen kilpailu suureksi osaksi ilman apuajajia oli sellainen, jollaista haluaisin seurata. Tänä vuonna jotain samaa oli edes muutamalla etapilla ja vielä viimeiselä viikolla.