Vs: Kempeleen Kiri 2017
Sitten annetaan vähän loppuspekulointia siitä, miksi kekin kausi oli tänä vuonna odotettua huomattavasti heikompi.
Viime syksyn jälkeen ainoan näkyvän rungon muutoksen joukkueeseen toi uusi pelinjohto, lyöjäjokeri, sekä uusi kopparipari. Kuitenkin kaikki näistä muutoksista aiheutuivat kesän aikana melkoiseksi ongelmaksi.
Yhtenä syynä oli tietenkin itse pelaajat: joukkueessa oli liikaa yleispelaajia, joista ei ollut tarpeeksi hyötyä sitten mailan ääressä, saati etenemisessä tai räpylässä. Osasyynä tähän oli se, että talven aikana pelaajia ei roolitettu tarpeeksi omaanlaiseen pelipaikkaansa/tilanteeseensa. Joukkueesta puuttui myös puhdas pompunlyöjä/lyöjät, joita ilman nykypäivän pesäpallossa ei pahemmin pärjää. Numerolla olisi ollut hyvä olla myös yksi aito lyöjä. Vaihtajilta puuttuivat tärkeimmät aseet vaihtamiseen, hyvät näpyt.
Kesän aikana joukkueen perusrunkoon tuli paljon muutoksia, mikä vaikeutti pelaajien roolitusta entistä enemmän. Lukuiset loukkaantumiset ja jatkuva ykköskärjen muokkailu eivät ainakaan helpottaneet pelaajien suorittamista.
Pelinjohtajamuutoksen perusidea oli hyvä: otetaan viuhkaan entinen huippupelaaja, jolla on rutkasti pelisilmää ja kokemusta kovien pelien pelaamisesta. Kokemus pelaamisesta ei kuitenkaan riittänyt, sillä Kokon taidot itse pelinjohtajana uupuivat. Hän ei pysynyt puheellaan mukana pelissä koko kauden aikana. Ulkokentällä ollessaan Kokko ei huutanut takapaloja otettaviksi ollenkaan, eikä muutenkaan äänensä avulla ohjannut joukkuettaan miltei lainkaan. Luotto Kokon ja hänen pelaajiensa välillä tuntui pakotetulta, ja tämän vuoksi kauden aikana kehittynyt taktiikka "rakennetaan nyt numerolla pelaavista tilanne ja sitten Ossi käy lyömässä pari pinnaa." ei toiminut koko kauden aikana. Toki tähän on taustalla myös pelaajien huono mailan ääressä suorittaminen, mutta itselleni jäi sellainen fiilis että Kokko sai pelaajiensa motivaation ja peleissä suorittamisen laskemaan niin alas, että loppu tuli.
Harmillisen kauden jälkeen ei tahdo kauheana itseä mikään lohduttaa, mutta onneksi on olemassa niitä, jotka jakavat iloa ja toivoa pesiskentän äärellä muillekkin. Haluan siis lopuksi nostaa esille tämän kesän aikana kekin peleissä esiintyneen faniryhmän, jonka ansiosta loppukesänkin pelien seuraaminen oli huomattavasti railakkaampaa. Tämän parempaa juttua ei olla Kempeleen kentällä aikoihin miesten peleissä nähty. Nuoret pojat ovat laittaneet itsensä kentän silmätikuiksi omien idoliensa vuoksi ja juurikin heitä varten, valtava hatunnosto näille nuorille herroille! Kiitos että jaksoitte näin heikon kauden jälkeen pärisyttää rumpuanne ja kailottaa laulujanne jopa vihoviimeiseen peliin saakka!