Kyllähän
@VK on oikeassa siinä(kin), että toisen jakson päättävässä sisävuorossa olisi ollut parantamisen varaa. Jos vastustaja olisi ollut kovemmassa tikissä, se olisi omalla sisävuorollaan voinut punnertaa jaksovoittoon ja viedä superissa koko matsin voiton, kun ero ennen sen alkua oli KaMan hyväksi "vain" kaksi juoksua. Mutta aivan täydellistä sisäpeliä en muista ikinä miltään joukkueelta nähneeni, joten sitä taustaa vasten KaMan eilinen sisäpeli riitti minun asteikollani ikään kuin parhaaseen arvosanaan.
Totta myös se, että kotiutukset ovat KaMalle edelleen jonkinlainen pullonkaula, vaikka varsinkin johtoasemassa on lyöty taululle tosi isonumeroisiakin juoksulukemia. Kotiuttajista Mikkolanaho ja Anttila olivat eilen hyvässä vireessä, mutta heidän lisäkseen ei kotiutuspaikkoja enemmälti edes kerry kuin 4 hihassa pelaavalle tässä systeemissä, jossa toisen aallon kärki lähtee viitosesta. Sinänsä on minusta ideaa peluuttaa Vuorenmäkeä seiskana, koska hän omissa mielikuvissani on lyönyt eniten läpäreitä vaihtotilanteessa, joten saattaa olla kotiuttajanakin parhaimmillaan, kun pesät eivät ole täynnä.
Nousua en itse(kään) vielä tässä kohdassa kautta ajattelisi ollenkaan, mutta pidän tärkeänä, että taustajoukot antavat mahdollisuuden siihen, että joukkue saa mennä päätyyn asti, jos taidot riittävät. Nouseepa mikä seura tahansa, ei tilanne ole sille helppo, varsinkaan kun nousu voi ratketa aikaisintaan syyskesällä. Muttei superia kannata pelätäkään, varsinkaan tällä omavaraisuudella, jos mietitään KaMan pelaajiston ikärakennetta ja kasvattajaseuroja. Viime vuosina jokunen tuhoon tuomittu joukkue (PattU ja JymyJussit) onnistunut selvästi piristymään käymättä välillä hakemassa ykkösestä vauhtia. Eikä viime vuonna ykkösen runkosarjasta täpärästi välieriin noussut Alajärven Ankkurit ole ollut ollenkaan heittopussi, vaikka joukkue on käytännössä sama kuin viime kaudella - toki putoamiskarsinnat sitä odottavat... Usein puhutaan hissijoukkueista pelkästään kielteisesti, mutta jos mietin 1980-luvun KaMaa (putoaminen pääsarjasta 1983, nousu takaisin pääsarjaan 1984, putoaminen pääsarjasta 1985, nousu takaisin pääsarjaan 1986, täpärästi säilyminen 1987), niin kyllä nämä raastavat ratkaisupelit pohjustivat ja kovettivat joukkuetta, että vaikka huippunimiä (myöhempien aikojen Itä-Länsi -miehiä ainakin Jari Viitasalo ja Jouni Korkiamäki) menetettiin, tilalle oli nostaa omia ja lähipitäjien lupaavia kasvatteja (toki Risto Tuomisen tulo lautasen äärelle 1987 oli todella merkittävää). Tämän prässin seurauksena pronssimitalit KaMalle 1988.
En nyt siis isossa kuvassa sano, että KaMan pitäisi nousta, mutta jos joukkue sen ansaitsisi, niin ottaisin rohkeasti haasteen vastaan. 00-luvulta on muistikuvia tosi monesta kesästä, jolloin haettiin pakkonousua, eikä se onnistunut, vaikka niissäkin joukkueissa oli myöhempien aikojen suuria ratkaisijoita (kuten Aleksi Rautiainen, joka JoMan paidassa voitti sittemmin mestaruuksiakin) ja paljon muita ykköspesistasolle loistavia pelaajia. Eikä se pakkonousu ole tahtonut onnistua muiltakaan tässä myöhempinä vuosina. Huomattakoon myös se, että ensi kesänä ykköspesiksestä nouseminen on paljon konstikkaampaa kuin tänä vuonna, koska noustakseen ykkösen parhaaksi siivilöityvän pitää sillä materiaalilla pystyä rökittämään superin toiseksi huonoin (huonoin putoaa suoraan, kun superin joukkuemäärä pienenee kahteentoista).
www.kankaanpaanseutu.fi