Mietin vain, että mikä mahtaa olla tilanne mikäli se kolmas tappio tulee ja putoaminen muuttuu tosiasiaksi? Vedetäänkö happea, rakennetaan uusia pohjia, vai satsataanko nopeaan nousuun?
Niinhän siinä sitten kävi, että putoaminen oli tämän kesän KaMa-kohtalona. Sinänsä Kossu-sarjassa onnistuttiin varsin hyvin kokoamaan pakkaa repaleisen kauden jälkeen, mutta varsinkin Dahlström oli meikäläisittäin katsottuna turhan hyvässä vireessä. Iso pettymys tietty ainakin itselleni, mutta jonkinlaista suhteellisuudentajua varmasti kehitti myös ennen tämän illan matsia Korvalla soitettu Ukrainan kansallislaulu sen itsenäistymisen vuosipäivän kunniaksi. Maan nykytaisteluihin verrattuna pesiksen tai minkä tahansa urheilulajin voitot ja tappiot tuntuvat pienehköiltä.
Joka tapauksessa @kälkäri88:n kysymyksenasettelu on nyt ajankohtaista. Miten tästä eteenpäin? Minä en tietty tiedä vastausta, mutta mielenkiinnolla odotan, miten joukkueen kokoajat ja muut taustavoimat jaksavat putoamiseen reagoida.
Viime vuosina on moneen kertaan nähty, etteivät "pakkonousut" ykkösestä superiin hevin tahdo onnistua. Tämänvuotinen nousija on Hamina tai Alajärvi (tuskin molemmat). Molemmilla oli alkukesä, joka ei omissa silmissäni viitannut siihen, että päätyisivät kahden parhaan joukkoon. Mutta kun ovat ilman valtaisia paineita saaneet kehittää nuorehkoja porukoitaan, lopputulos on mainio, ainakin jos ajatellaan vain nousemista. Eri asia on sitten se, miten nousija saa kasaan sellaisen porukan, jolla superissa säilyy. Vaan ei mahdollinen hissiliikekään mitään vaarallista ole, vaikkei toki toivottavaakaan.
1984 ja 1986 KaMa nousi aika lailla omilla kasvateilla silloiseen pääsarjaan (ei tainnut vielä olla superpesistä silloin) ja nousujen välissä 1985 pudottiin vuodeksi alemmaksi. Muttei isommin haitannut...
Kesän 1997 nousu perustui muistikuvissani ennen muuta siihen, että saatiin houkutelluksi nuorehkon porukan jatkoksi ykköspesikseen mm. Pasi Vanhatalo, joka luullakseni olisi kovasti kelvannut superinkin joukkueille...
2002 putoamisen jälkeen meni ainakin sijoituksellisesti mietittynä jokunen vuosi hapen vetämisessä. Sitten alkoi nousun tavoittelu tehokkaammin, ja kyllä siinä olivat tärkeässä osassa myös sellaiset pelaajat, jotka eivät olleet KaMa-kasvatteja, mutta joihin saattoi luottaa vuodesta toiseen. Näistä KaMa-kasvattien ulkopuolisista tulee tarkistamatta mieleen pitkään KaMassa pelanneet Jukka Lankinen ja Henri Pulkkinen sekä joitakin vuosia KaMassa pelanneet Aleksi Rautiainen ja Jonne Kemppainen. (Kaikki edellä mainituista eivät enää nousun koitettua syksyllä 2010 olleet KaMan vahvuudessa.)
Itselle tulee mieleen päällimmäisenä, että KaMa ykköspesistasollakin saattaa olla sellainen organisaatio, että se herättää luottamusta paitsi omissa kasvateissa myös sellaisissa pelaajissa, jotka kelpaisivat superiinkin ja myös olosuhteet ovat sellaiset, että pelaaminen KaMa-paidassa olisi järkevää. Ei tietty olisi pahitteeksi, jos omaisivat ennakkolaskelmissa menestysmahdollisuuksia superissa myös joidenkin vuosien päästä...