Vs: JymyJussit 2014
Kävin katsomassa Kossu-Jymyjussit-ottelun. Kossu esitti iloista ja rohkeaa peliä. Vierasjoukkueen esitys sen sijaan oli luokaton. Ensimmäisessä vuorossa Kossun avustuksella noustiin tilanteeseen 4-4, mutta sen jälkeen ei löytynyt kanttia kääntää otetta. Toisella jaksolla niin ikään viimeisessä vuorossa ja jälleen Kossun avustuksella peli tasoitettiin, mutta johtojuoksua ei saatu. Muuten peli oli Jymyjusseilta, vaikka Kossu ottikin monta juoksua ottamattomilla lyönneillä, onnetonta räpellystä niin sisällä kuin ulkona. Täytyy ihmetellä, miten Jymyjussit on noinkin korkealla sarjassa.
Tällainen esitys on loukkaus lipun ostanutta kannattajaa kohtaan. Ymmärrän, että välillä tulee huonompia pelejä, mutta jonkinlainen ammattiylpeys pitäisi joukkueella olla, vaikka eivät ammattilaisia olekaan. Toinen jakso olisi ollut tänään otettavissa, mutta kaksi sisävuoroa sössittiin täydellisesti käsittämättömiin virheisiin. Tällaisia ei saisi tulla tässä vaiheessa kautta. Henkinen kantti joukkueella tuntuu olevan heikko erityisesti vieraskentillä. Ns. heikompia joukkueita vastaan kyllä pärjätään, mutta vastustajan ollessa tasavertainen vaikeudet alkavat.
Kivimäen vertaus päällä olevasta käsijarrusta on hyvin toimiva. Tuntuu, että virheitä pelätään aivan liikaa. Sen seurauksena sitten pomput jäävät mataliksi, näpit lyhyiksi ja kovia lyöntejä ei uskalleta käyttää. Ulkopelissä heitot jäävät mataliksi, palloa pomputellaan yms. Parhaiten tällainen lukko aukeaa sillä, että aletaan lyödä rohkeasti kovia vaihtolyöntejä. Ei se palo ole yhtään pahempi, jos se tulee kovalla lyönnillä. Toki kovissa lyönneissä ongelmana on takavaihdot, mutta rohkeammin niitä pitäisi käyttää erityisesti silloin, kun pomput ja muu perussuorittaminen ovat lukossa.
Tämän päivän pelissä ihmettelin myös sitä, ettei Siutlan edessä käytetty etenijäjokeria kertaakaan. Siutla on kuitenkin lyönyt viime peleissä hyvillä tehoilla. Vaihtolyöntipeli on selkeästi sisäpelin iso ongelma, kun vakiintunutta kärkeä ei ole löytynyt. Esim. Viinamäki ja Hotakainen, joita molempia tänään kokeiltiin numerolla kolme, ovat ehkä liikaa yleispelaajia, eikä kummaltakaan oikein löydy sellaista yhtä vahvaa, luotettavaa vaihtolyöntiä. Jokisen pomppu sen sijaan toimi tänään kohtalaisesti, vaikka jäi useimmissa tilanteissa turhan matalaksi. Sinänsä on arvostettavaa, että joukkue ei ole pompun varassa, mutta välillä se johtaa ongelmiin hyvillä keleillä ja kimmoisilla kentillä.
Jostain pitäisi lisäksi löytää sellainen oikea lataus, joka Kossulla selvästi oli tänään. Kossu tuli todella hyvin latautuneena peliin. Jälkiviisaasti voi miettiä, pitäisikö jatkossa itse useammin valita aloittava sisävuoro. Tänään siihen olisi ollut mahdollisuus, mutta haluttiin aloittaa ulkona.
Puolivälierien vastustaja on edelleen aivan auki. Paras vaihtoehto olisi Pattijoki, mutta sitäkään vastaan ei hyvältä näytä. PattU:a vastaan on kuitenkin jostain ihmeen syystä pelattu hyvin. Kolmen pisteen voitolla Kankaanpäästä kotietu on edelleen hyvin mahdollinen, vaikka ei omissa käsissä olekaan. Kaikkia todennäköisimpiä vastustajia vastaan se olisi kuitenkin äärimmäisen tärkeä. Hyvinkää on vaikea paikka pelata, mutta joukkuetta usein vaivaa Jymyjussien kaltainen vieraspelien vaisuus (tänään toki voitto Kiteestä vieraissa). Lisäksi Juha Korhonen on helpommin torjuttavissa Seinäjoen kentällä, jossa pallo ei kolmospuolelta Koren bravuuripaikasta mene kovin pitkälle. Pattijoki on niin ikään vahva erityisesti kotonaan, missä sen pomputtajat nakuttavat päälle jatkuvaa ajoa. Ja Koskenkorva on vastaavasti paha paikka pelata, kuten tänään nähtiin.
Pelata joukkue kyllä osaa, kun se vain itse sen tajuaisi.
