Kiva viesti!
Noo, Allu Rautiainen on alkanut olla aika takuuvarma kotiuttaja viime aikoina, ja erityisesti itseäni ilahduttaa se, että hän pelaa harkiten ja joukkueen etua eikä omaansa toisin kuin esimerkiksi Roope Korhonen on viime aikoina tuntunut yhä enemmän tekevän.
Mutta oikeasti kaikista ihaninta omasta Joma-fanin vinkkelistäni on se, että on syntynyt luottamus siihen, että ihan kuka tahansa voi vetäistä juoksun. Vielä vuosina 2016-2017, ja sen jälkeenkin, matsit saattoivat vähän kärjistäen olla sitä, että odotetaan, että Niemi tulee ja lyö juoksun tai kaksi per vuoro ja että se riittää voittoon. Nykyään taas usein tuntuu, että jos vain saadaan draivi päälle esimerkiksi ulkokenttäpelillä tai muuten tasaisella suorittamisella, jokaisella lyöjällä on jo riittävä pokka ja itsevarmuus antaa vapautuneesti palaa ja ottaa käyttöön kaikki taito ja harjoittelun hedelmät omalla lyöntivuorolla, hyvin tuloksin.
Oliskohan niin, että ensimmäisiä, jotka alkoivat tehdä yllättäviä "niemiä" vaikeissakin paikoissa, olivat Kivinen, Litti, Kettunen ja Kemppainen. Puhtimäki on taas ihan oma lukunsa, koska hän selkeästi lämpeni ihan erityisiin lyöntiotollisiin lämpötiloihin nimenomaan kaikista kamalimmissa paikoissa ja kykeni siinä tilassa kaiken kukkuraksi järkyttävän tasaiseen laatuun. Mutta uskon, että Litmasen kunnari Savonjokeen Vimpelissä 2018 viimeisessä välierässä supervuorolla vielä ennen Puhtimäen mielettömimpiä suorituksia oli psykologisesti valtavan tärkeä esimerkki koko joukkueelle ja sen yksilöille, ei vähiten Puhtimäelle.
Nuori, peloton ja erittäin lahjakas Kettunen, jolla ei ikänsä puolesta ole ollut kauheita paineita, on sitten jatkanut Puhtimäen ja Litmasen perinnettä, ja aina hyvin lyöneet Kivinen ja Kemppi ovat liittyneet joukkoon. Ja viime kaudella myös Konsta Piironen alkoi ampua kovilla kaikista pahimmissa paikoissa samoin kuin enemmän ja enemmän myös Tirkkonen.
Itse olin kauhean otettu siitä, että etukentän erikoismies Iiro Kuosa, jonka Doksa Korhonen laittoi aika vallankumouksellisesti hallikisoissa kotiuttamaan kolmostilanteessa, iski heti juoksun myöskin. Hänen roolinsahan on usein ollut vaihtaja, ja tosi hyvä vaihtaja ja kopittaja hän onkin. Mutta en hämmästyisi, vaikka Kuosakin alkaisi toisenlaisella roolilla kotiuttaa ihan kiitettävästi.
Jotenkin mulle tuli jopa sellainen tunne viime vuoden loppua kohden, että Niemi oli alkanut menettää rooliaan. Ei niin, että hänestä oli huonompi tullut, mutta että joukkue oli kasvanut ihan toiseksi parissa vuodessa. Sen takia, vaikka oli aluksi surullista ja ankeaa, että Niemi lähti Manseen, luulen, että hän saattaa viihtyä siellä jopa paremmin ja kehittyäkin enemmän, enkä myöskään koe, että se Jomaa oikeastaan paljonkaan hetkauttaa.
Saattaa kuulostaa arrogantilta, mutta kyllä tämä mielestäni jonkinlaiseen empiriaan perustuu.