Niihin hyviin jaksoihin on yhteinen tekijä: vuokrattu pelaajia muualta. Ei tuo materiaali riitä tuon ylemmäksi. Kyllähän ne ennakkoarvioijat oli ihan oikeassa Imatran mahdollisuuksista, "taistelee sarjapaikasta".
Pitkässä juoksussa taso käy väistämättä ilmi. Ja nyt muutamien pelaajien taso ei vaan riitä suorittamaan varmasti illasta toiseen.
Ehkä oma näkemys hämärtyy pelaajien tasosta isossa kuvassa, kun vuosia seuraa ja kannattaa samoja pelaajia ja näkee myös niitä hyviä hetkiä ja aikakausia.
Otetaan esimerkki:
Vesa Toikan ensimmäinen nimi ja numero kokoonpanoon on ilmiselvästi Miitri Pesonen nro. 2. Loistava ulkopelaaja ja annettu isoa vastuuta vaikeimman tilanteen purkajana.
Hyvä vaihtamaan kovilla ja jalka kulkee todella lujaa, mutta pienet lyönnit ovat onnettomia ja pomppua ei lyö ollenkaan. Riittääkö siis taso superpesiksessä numerolle 2?
Näin vain esimerkkinä. Tuolle roolille pitäisi talvikaudet harjoitella monipuolisempaa lyöntiarsenaalia.
Ja pidän Pesosesta, kyse ei ole siitä. Ja mielelläni pitäisin oman kasvatin tulevina kausina Redsin väreissä.
Mutta riittikö taso korkeammalle numerolla 2 tällä kaudella?
Kun Ville Pietinen pelasi numerolla 2 IPV:ssä, niin aina oli tunne, että onnistuu ja oli varmempi tuossa roolissa. Miinuksena taas hitaammat jalat.
Mutta tässä tullaankin kysymykseen, että onko syy Miitri Pesosen? Toki mies itse vastaa teoistaan mailan varressa, mutta kun samaan aikaan illasta toiseen kakkoskärjessä suorittaa huomattavasti paremmin Muuruvirta ja Kuitunen, joille pitäisi vielä jatkot sorvata, niin syy löytyy OC-barin lippiksen alta, että Pesonen pelaa huonolla itseluottamuksella tuolla numerolla.
Taso on siis tässä isossa kuvassa, mutta monissa peleissä on nähty, että parempaakin pystyttäisiin ja mahdollisuuksia on ollut rikkoa huonosti toimivaa kaavaa, mutta Vesseli on päättänyt painaa karsintoihin valitsemallaan tiellä.
Vesseli ei jatkoon.