Molemmat pelasi varsin hyvin ulkona, ei voi puhua vain sisäpelin huonoudesta. Toisaalta sisäpeliin kyllä löytyi uutta raikkautta, tilannettahan taidettiin luoda jokaisessa vuorossa lopulta tavalla tai toisella, edes raapien se kasaan.
Kärjen peluutusidean ymmärsin itseasiassa. En ehkä itse olisi ajatellut samoin, mutta toisaalta en voi haukkuakaan ideaa. Nyt oli se rakenne, että nelosen edessä pyritään saamaan ainakin etupesät täyteen ettei tarvitsisi hyppiä yli. Jännä oli se siis että kahden lyöjän jälkeen 0-2 ei haettu kolmosen eteen etenijäjokeria vaan etupesät neloselle, mutta perusteltavissa.
Toki hetkittäin tuntui ahtaalta kun ei ollutkaan sitä kakkoskärkeä, mutta ilman ykköskärkeä ei voi pelata. Ja kakkoskärkikin sai jonkun tilanteen luotua.
Kotiuttaminen taas. Ei edelleenkään uskallettu haastaa. Toisaalta Ollia ei ehkä kannata laittaa palottomaan ajoon vielä jos halutaan pelata pelkkää kumuraa. Juoksua nyt ei luo väärä pois näpillä, mutta jollain sellaisellakin voi luoda painostuksen tuntua jos ei parempaan uskalla. Kuitenkin kotiutustilanteisiin täytyy saada monipuolisuutta, paineistusta on lisättävä. Siinä annetaan vastapuolen mennä liian helpolla että se on joko lyötävä ottamaton tai sitten kaveri ei joudu hommiin. Ja ulottuva takakenttä pystyi vastustajalla hakemaan hyviäkin välilyöntihakuja.
Ei voi todellakaan puhua surkeasta pelistä, miettikää uudestaan jos olette sitä mieltä. Mutta täytyy tätä parantaa. Kuitenkin monella osa-alueella parannettiin jatkosarjasta.
Yksi mitä en kyllä tajua siinä lopussa kun kaksi tarvittiin, tappikumura kärkimerkistä. Siinä on jo muutenkin pakko onnistua, jos ei synny juoksua peli on käytännössä ohi. Takaetenijääkin olisi pitänyt viedä. Siihen paikkaan tappikumura ei edes ollut huono haku, niin ohuella täytyy jo vaan onnistua väkisin ja haastoihin oli varmasti jo ulkokenttä valmis vaikkei niitä oikein ollut tullut.
Sen sijaan jotain merkattua kakkosjatketta kyllä mietin. Kotiuttamisessa tarvittaisiin vielä isomman kaaren ideaa.
.
