Vastataan nyt sitten, kun kerran kysytään
1. Routiasen etenemisestä?
Rouhiainen oli alkukaudesta yksi röyhkeimmistä kentällemenijöistä Tahkossa pitkään aikaan. Sittemmin Rouhi on tehnyt muutoksia peliinsä ja aivopierut ovat vähentyneet, toisaalta isossa kuvassa se kolmannen lyönnin koppi-väli-riskitön ratkaisu painuu välillä laittomaksi. Tahkon kokoonpano on rakennettu niin, että kärjen on otettava riskejä ja sen takia Rouhiainen on edelleen oikea valinta numerolle yksi, vaikka Latellakin on kulkenut ihan mukavasti.
Puhtaasti etenijänä Rouhiaisella on vähän samoja piirteitä kuin lyöjänä. Hakee hirmulähtöjä, mutta huippulukkarit pystyvät syötöllään sekoittamaan. Kertoo paljon, että aika usein riittää perusnäppi ykkösrajaan, että pystyy siirtämään jannun kakkoselle. Eilen sitten Vartama löi puhtaan hudin vaihtaessaan Rouhiaista kolmoselle, eikä siitä tullut edes mikään järisyttävän kova pesäkilpa. Helpottaa kaikkien lyöjien pelaamista, kun oikealla merkillä perussuoritus riittää kärjen siirtämiseen.
2. Hokkasen vaihtamisesta ja etenemisestä (mielestäni huikea)?
Vaikka edellisessä kohdassa kehuinkin Rouhiaisen etenemistä, Hokkasen pelissä on tapahtunut huima kehitysaskel. Alkukaudesta pomppu ei toiminut ja pakottamisen sijaan Hokkanen otti uusia juttuja käyttöön. Erityisesti lämmittää, että lyöntivalikoima on oikeasti niin laaja, että pystyy mukauttamaan omaa peliään vastustajan ulkokentän mukaan. Imatra aukotti jatkeita niin paljon, että Hokkanen pudotteli palloja takalukijan molemmin puolin ennemmin kuin haastoi edelleen sarjan parhaisiin etupelaajiin lukeutuvaa Sami Partasta.
Ja pakko kehua vielä siitä, että vaikka se ykköstilanteen purku epäonnistuisi, pystyy vielä lyömään itsensä kentälle. On näyttänyt myös pystyvänsä haastamaan rajoja, mikä tuo lisää tilaa peruslyönneille.
Etenemisessä on tapahtunut myös iso kehitys ensimmäisistä otteluista. Muutaman ensimmäisen ottelun jälkeen ihmettelin, kun juoksu oli tahmean näköistä, ei ole enää. Etenijätilaston kakkossija on ihan riittävä näyte etenemisnopeudesta, eilenkin vaatimattomat kuusi tuotua.
3. Wahlin vaihtamisesta (mielestäni parantunut jonkin verran)?
No eipä Wahlin vaihtamisessa ole tapahtunut mitään merkittävää muutosta. Läpi uransa Ronilla on ollut vaikeuksia tasaisuuden kanssa. Ajoittain peli saattaa kulkea useitakin otteluita hyvin, sitten taas vastapainona voi olla parin-kolmen ottelun kuiva putki. Lyö nyt ehkä aiempaa enemmän vaakamailalla pelkän näpertelyn sijaan, mikä on ehdottomasti hyvä muutos kenen tahansa pelaamiseen.
Wahlilla on arsenaalissa paljon lyöntejä, joilla vastuu jätetään ulkokentälle tai etenijälle. Huonompia joukkueita vastaan ne kymmenykset kääntyvät helpommin onnistumisiksi, kuin huippulukkareita ja -ulkokenttiä vastaan pelatessa.
4. Brandtin roolista (yksi tikki tänään)?
Brandtin rooli ja roolittomuus on edelleen yksi Haimin ratkaistavista asioista. Toistaiseksi roolia ei juuri ole, joten negatiivista vaikutusta on vaikea ainakaan hakea. Lyöntivalikoima on monipuolistunut. Enempää en nyt viitsi Brandtia tai Brandtin tilannetta kommentoida, kun kausi kokonaisuutena on ollut loistava, enkä halua leimautua jälleen kerran jonkun pelaajan vihaajaksi.
5. Pelinjohdosta Haimi&Rantanen?
Rantasta olen kehunut jo niin paljon, etten viitsi sitäkään hirveästi jatkaa, etten leimaudu vastavuoroisesti jonkun pelaajan/valmentajan rakastajaksi. Muutaman ottelun kotiutukset olen katsellut fanikamerasta uudelleen ja seurannut erityisesti Rantasen mailaa, niin kyllähän tuokin taito lähentelee jo taidetta.
Uskon että Rantanen on muutekin vanhan liiton edustajana tuonut Haimille paljon. Tahko on pelannut tällä kaudella huomattavasti "prosenttipalloa" ja tilalla on ollut röyhkeyttä. Yhteistyö on varmasti molemmille hedelmällistä, enkä ihmettelisi vaikka kumpikin tekisi vielä hienon uran viuhkan varressa nimenomaan ykköspelinjohtajana.
Joukkue on kolmannella sijalla, eikä talven aikana nyt mitään älytöntä ostojoukkuetta kasattu. Kertoo siis hyvin paljon juuri joukkueen valmennuksesta.
6. Dahlströmin kotiuttamisesta (0/6, ura laskussa?)?
En nyt vielä yhden Tahko-ottelun perusteella tuomitse kenenkään uraa laskuun. Kyllähän siellä lyönneissä on edelleen voimaa takana, että eiköhän se lyöjätilaston top10-paikka ole edelleen aikalailla selviö. Tahkoa vastaan huomasi hyvin sitä Tahkon ulkopelin paineistamista. Dahlströmin kaltainen saumapuhkoja on suht vaikeassa paikassa Tahkon ulkokenttää vastaan, mutta sitten taas kauden aikana on jo nähty, että Vartamalle jätetään takalukijana aivan poskettoman iso tontti täytettäväksi. Dahlström ei siihen pystynyt hyökkäämään linjaa ylittämällä, mutta Sami Partanen taas kierteli Vartamaa todella tyylikkäästi, vaikka sitten taas kotiutuspaikoissa Tahko lähti pelaamaan Partasta vastaan syvemmältä.