Itse sain viestin Kohos-uutisen paikallisen lehden naamakirjasta huomanneelta vanhalta opiskelukaverilta . Häntä kiinnosti kuvan yhteydessä ollut maininta Kohosen hiihtäjätaustasta.
Kohonen ja Kari Hakkarainen ovat tosiaan pesäpalloilijoiden hiihtoniiloja. Molemmilla olisi ollut mahdollisuuksia jonkinlaiseen uraan sillä puolellakin. Karra jopa tehnytkin omanlaisensa uran siellä.
Kohosen isoin hiihtosaavutus taitaa olla Pohjois-Karjalan maakuntaviestin (ne olivat vielä 90-luvulla isoja tapahtumia) ratkaiseminen kertaalleen Kiteelle. Häntä pidettiin lupauksena valtakunnallisellakin tasolla.
Hän hiihti talvisin peliurankin aikana peruskunnon ylläpitämiseksi ja pesiksen jälkeen muistan, että Kainuun lehdet kirjoittivat Kohosen kaipailevan Kainuusta sitä, miten hyvä siellä oli hiihtää (ja lapsiaan toki).
Karra loi aktiivisen pesisuran jälken aktiivisen kilpakuntoilijan uran hiihdossa ja hän on hiihdellyt pitkiä laturetki / pitkän matkan kisoja Keski-Eurooppaa myöten. Todennäköisesti iso syy sille, miki Karraa ei ole Jymyn juorioritoiminnan ja valmentamisen puolella näkynyt.
Vuokatti-hiihdossa muistan hänen parhaimmillaan olleen lähellä kärkipäätä heti siinä "oikeiden" kilpahiihtäjien jälkeen.
Kohosella hyvä paikka kokeilla pelinjohtamista Haminassa. Hyvä, jos on sopivat joukot tukena ja apuna. Manse-keikka meni mönkään. Kohosen luonteella, jos asiat/sukset alkavat mennä ristiin, niitä ei ole helppo oikoa. Miehen ajattelutapa on mustavalkoinen ja itse arvelen, että hänen omalta kannalta katsoen Manse oli huijannut häntä. Ja semmoistahan mies ei anteeksi anna. Se ei estä pärjäämästä Haminassa. Jos näyttää, että jokin kaivertaa tai on jäänyt epäselväksi, kannattaa ottaa avoimesti puheeksi heti.
