Kyllähän tässä voisi usein ryhtyä vaikka kymmentä käskyä tavaamaan jos sitä pohdittaisiin jotta mitä miähen tulis tehrä ja mitä jättää tekemäti.
Siis ensimmäisen kiven heittäköön se, joka paremmin tietää tehneensä ja vastaisuudessakin tekevänsä. Kyllä siinä on rastia ite kullekin piruparalle.
Eilisessä härdellikohtauksessa olin kyllä - päätellen Toikan päättäväisestä kipityksestä vierailevan joukkueen alueelle päätään aukomaan - lukevinani jonkinmoisen
kuittaamisen elkeitä.
Tilanteelle saattoi hyvinkin olla jo aiempaa taustaa, ja Toikka kävi sitten toikkamaiseen tyyliinsä ns. sanomassa viimeisen sanan. Senhän kyllä tietää itse sanojakin, että moisessa touhussa on riskinsä - siis tietää mikäli ei aivan täysi puupää ole, ja sellaisiakin on puhuttu keskuudessamme liikkuvan.
Huonohan se aina on jos kasetti repee. Kuhan ei sivulliset jouru kärsiin ni ite tietää sit kyytins.
Pelinjohtaja tietysti kiittää mikäli mies istuu toikkarointinsa takia seuraavan pelin penkillä.
Ja jos ei, saa satavarmasti oikein kunniavastaanoton Siilinjärvellä.
Toivottavasti ei sentään siellä kiehahda.
Muuten hyvä peli. Karmean ensimmäisen vuoron jälkeen joukkue alkoi näyttää siltä miltä voitosta taistelevan joukkueen kentällä tuleekin näyttää. Erityispisteet Lehikoiselle, Hämäläiselle, Hangasmaalle, Vihmaselle ja Ode Mäkelälle. Pitkänen oli selvästi kertonut pojille että haluaa
liikettä palloon ulkopelissä.
Tulos oli silminnähden onnistunut: ulkopelin tempo oli huomattavasti nopeampi ja päättäväisempi kuin aiemmissa otteluissa.
Ja yhtä kaikki, sunnuntaina on lämpöinen ottelu tapahtumassa ympyräkaupungissa. Eilisen pelin jälkeen näkyy taas valoa tunnelin päässä. Mikäli kiihkeä ja itsevarma ilme saadaan pysymään yllä nämä pelit tullaan nimittäin voittamaan...