Neljä Suomen mestaruutta Kirittärissä voittanut lukkari Mari Mantsinen palasi pitkän tauon jälkeen tositoimiin reilu viikko sitten. Suomen parhaisiin lukkareihin lukeutuva Mantsinen kertoo kuntoutuneensa nyt täysin – ja kehuu heittokätensä olevan kuntoutuksen jäljiltä parempi kuin koskaan.
Jyväskylän Kirittäret sai kesäkuun lopulla kaksi mieluisaa vahvistusta takaisin riveihinsä, kun Mari Mantsinen ja Eeva Mäki-Maukola palasivat joukkueen vahvuuteen. Mäki-Maukola, 29, ehti jo lopettaa uransa viime kauteen, mutta päätyi lopulta sittenkin palaamaan vielä pelikentille – täksi kaudeksi ainakin. Mantsinen, 29, puolestaan oli sivussa tositoimista melkein vuoden ajan loukkaantumisen takia.
Kaksikon paluuottelu päättyi voitonjuhliin. Kirittäret kaatoi hallitsevan mestarin Porin Pesäkarhut lukemin 1–0.
– Olihan se tunteikasta palata. Jännitti, joo, mutta oli ehkä enemmän sellainen olo, ettei tiennyt, mitä peliltä odottaa. Pelitauko oli kuitenkin suht pitkä. Kaikin puolin jäi hyvät fiilikset, vaikka en vielä ollutkaan tyytyväinen siihen, millä tasolla peli oli, Mantsinen toteaa.
Paluu yhtä aikaa läpikotaisin tutun Mäki-Maukolan kanssa teki pelistä vieläkin erityisemmän.
– Olihan se tosi mieluisa juttu tehdä paluu samassa ottelussa. Ollaan ”Mäkin” kanssa aika pitkään pelattu yhdessä, B-junioreista asti jo. Aika monta vuotta on yhteistä historiaa. Kyllähän hän on ihan huippuyksilö ja tuo joukkueeseen myös oman persoonansa. Uskon, että kun molemmat saadaan pelejä alle, tullaan kyllä parantamaan, Mantsinen lupailee.
Oppi talteen raskaasta vuodesta
Mantsinen oli ehtinyt olla sivussa pelikentiltä jalkavammansa takia viime heinäkuusta lähtien. Hän myöntää, ettei pitkä kuntouttaminen ollut helppoa ja sanoo pitkän poissaolonsa näkyvän vielä pelaamisessa. Kolminkertainen vuoden lukkari uskoo kuitenkin, että kun syksyä kohti mennään, tulee huippukunto vielä löytymään.
– Kyllähän kuntoutusprosessiin kuuluu aina ylä- ja alamäkiä. Päällisin puolin jaksoin kuitenkin pysyä aika positiivisena. Mutta eihän se helppoa ollut. Aika yksinäistä puurtamista se on.
Mantsinen kuitenkin pitää ajanjaksoa jälkeenpäin opettavaisena kokemuksena.
– Kärsivällisyyttä koeteltiin, kun oli itsellenikin ensimmäinen iso loukkaantuminen uralla. Ei onneksi tiennyt silloin, kun vamma tuli, että mitä on edessä. Mutta näin siitä vaan ollaan noustu, Mantsinen tokaisee.
Noustu on totta tosiaan entiselleen, Mantsinen kehuu; paikoin entistä ehommaksikin.
– Pelien kautta ja pelituntuman saamisen kautta sitä pääsee hyvään kuntoon. Fyysisesti tuntuu, että on ihan kunnossa. Ja heittokäsi tuntuu, että on parhaassa kunnossa ikinä. Talvella siihen pystyi keskittymään, Mantsinen sanoo ja lisää:
– Ei ole mitään yksittäistä osa-aluetta, mikä olisi keskeneräinen. Pelien kautta se pelaaminen rupeaa parantumaan.
Kulta kiinnostaa
Kirittärien alkukausi on ollut tuloksellisesti heikko. Joukkue on tällä hetkellä sarjataulukon seitsemännellä sijalla, ja ainakin kolmen joukkoon yltäminen runkosarjassa alkaa näyttää jo todella haasteelliselta.
Valoa tunnelin päässä on kuitenkin näkyvissä, sillä viidestä viimeisestä ottelusta jyväskyläläiset ovat voittaneet neljä. Näissä otteluissa se on kahdesti onnistunut kaatamaan Porin Pesäkarhut sekä kertaalleen yhden mestarisuosikeista, Lapuan Virkiän.
– Eihän me hirveän hyvin aloitettu kautta. Peli ei ollut lähelläkään sitä, mitä haluttiin, Mantsinen sanoo suoraan.
Kesäkuun aikana peli kuitenkin parani muutamaa peliä lukuun ottamatta.
– Tahtotila joukkueessa on ollut koko ajan kova. Peiliin on kyllä katsottu ja mietitty, mitä pitää jokaisen parantaa itse ja joukkueena. Ei meidän peli vielä ole valmista, mutta ei sen pidäkään olla. Hyvällä tiellä ollaan ja jatketaan työntekoa, Mantsinen toteaa.
Vaikka runkosarja ei ole tähän mennessä sujunut odotusten mukaisesti, Mantsinen uskoo vielä joukkueen vireen löytyvän ratkaisupelien alkaessa.
– Meillä on hyvä sekoitus nuorta ja kokenutta kaartia. Meidän etenijät kulkevat kovaa, ja löytyy myös lyöntivoimaa. Ulkopelin pitää olla syksyllä sillä tasolla, että siihen pystytään nojaamaan, ja sisäpelissä lyödään sitten tarvittavat juoksut, Mantsinen taustoittaa.
Vastoinkäymisistä huolimatta mestaruustavoitteesta ei tingitä.
– Joukkueen kanssa keväällä laitettiin mestaruus tavoitteeksi, ja sitä kohti on töitä tehty, Mantsinen linjaa.