Manse PP:n naiset ottivat seurahistorian kauan kaivatun toisen mestaruuden lauantaina Kaupin pesäpallostadionilla. Ja Manse todellakin otti sen. Se ei tullut, sitä ei saatu, vaan se otettiin, kuten Saaga-Angelian Raudasojan kunniajuoksu parhaiten osoitti.
Manse ei joutunut finaalisarjassa montaakaan kertaa koville, niin paljon tamperelaisjoukkue oli edellä vastustajaansa Lapuan Virkiää. Mutta ratkaisevan kolmannen loppuottelun toisella jaksolla tällainen hetki nähtiin, kun lapualaiset nousivat 3-0-johtoon.
Pelinjohtaja Manu Vartian joukot eivät siitä kuitenkaan ollut moksiskaan. Pudotuspelien parhaaksi pelaajaksi täysin ansaitusti valittu, pudotuspelien etenijä- ja kärkilyöntitilastojen voittaja Saaga-Angelia Raudasoja pamautti hurjan läpilyönnin kakkosluukusta läpi, paikasta mitä Vartia kertoi Raudasojan mehustelleen jo kaksi viikkoa.
Sen jälkeen ottelu, ja ote mestaruudesta, oli jälleen Mansen käsissä, vaikka sen varmistamiseksi tarvittiin vielä Virpi Hukan ja lyöjäjokeri Maija Vastamäen lyömät juoksut seuraavista tilanteista.
Aiempina vuosina Manse on jäänyt vähän vajaaksi mestaruuden ottamisesta. Ottamisen paikka oli edelliskaudella niin lähellä kuin vain mahdollista, mutta silloin joukkueella ei vielä valmiutta siihen ollut. Nyt ei ollut missään vaiheessa loppuotteluita epäselvää, etteikö Mansesta ottajaksi olisi.
Raudasoja oli fantastinen, lähes täydellinen, niin sisällä kuin ulkona käytännössä koko pudotuspelien ajan. Lukkari Venla Tanhua piti koko Virkiän kärkeä takataskussaan erityisesti nollatilanteessa, mikä oli Mansen tiiviin ulkopelin yksi tärkeimmistä peruspilareista.
Ulkopelin etukentällä Raudasoja ja sieppari Siri Eskola pitivät Virkiän mainiosti kurissa, kun taas Sylvi Pellonperä ja Anna Ala-Kauhaluoma tukkivat muut paikat kentällemenoon. Mansen ainoa merkittävä hankinta tälle kaudelle Hanna Lammela täytti oman tonttinsa polttolinjansa erittäin hyvin.
Sisäpelissä Mansella oli niin paljon nopeutta, lyöntivoimaa, monipuolisuutta ja ratkaisukykyä, että Virkiä ei sitä pystynyt nollaamaan, vaikka tamperelaisten peli ei täysin auennut tai lähtenyt rullaamaan missään kohdin finaalisarjaa.
Siinäkin Raudasojan ratkaisut olivat tärkeässä roolissa, mutta yhtä lailla Hukan vaihtolyönnit, Eskolan kotiutukset ja Lina Oleniuksen loistavat viimeisen lyönnin rohkeat välilyönnit.
Vartia oli myös saanut omalta osaltaan iskostettua joukkueeseen oikean mentaliteetin. Manse vaikutti luottavaiselta ja itsevarmalta, mutta ei kuitenkaan koskaan ylimieliseltä. Tamperelaisten ryhmä tiesi tällä kertaa, että se ratkaiseva voitto ja mestaruus pitää ottaa.
Manse oli valmis riistämään, raapimaan ja toisen jakson neljännen vuoron joukkueen sitkeys oli siitä malliesimerkki.
Tampereella mestaruusjuhlat jatkuvat varmasti pitkään. Ja kun niistä aikanaan selvitään, on yksi asia myös selvää: Manse PP on myös ensi kauden suurin mestarisuosikki.