Porin Pesäkarhut on nojannut pudotuspeleissä raudanlujaan ulkopeliinsä, kun Jarkko Pokelan johtama joukkue selvitti odotetusti tiensä finaalisarjaan Manse PP:tä vastaan. Kun Mansen kovalyöntinen ryhmä astuu lauantaina Pesäkarhuja vastaan, Pokelan toiveet nojaavat apuihin taivaalta.
3-0, 3-2, 2-2, 2-1, 3-0, 0-3, 0-0, 0-0, 2-2, 1-0.
Yllä on kymmenen viimeisen Pesäkarhujen pudotuspeleissä pelaaman jakson ja supervuoron tulokset. Samalla numerosarja osoittaa sen, mikä porilaisten menestysresepti on: vastustajan pitäminen minimimäärässä juoksuja ja itse saada juuri voittoon riittävä määrä onnistumisia.
Pesäkarhujen ulkopeli on ollut vahvaa koko kauden, mutta tiiviin puolustamisen merkitys vain korostuu finaalisarjassa Mansea vastaan. Porilaiset ovat saaneet kuudessa puolivälierä- ja välieräottelussaan aikaiseksi 40 juoksua, kun taas Manse on tykittänyt jo 87. Tosin tamperelaisten lukemaa paisuttaa iloittelu kotiotteluissa Vaasan Mailattaria vastaan.
Pokelalla on käytössään erinomaiseen ulkopeliin soveltuva pelaajisto, mutta pelinjohtaja on myös onnistunut saamaan joukkueensa pelaamaan erittäin korkealla tasolla – niin korkealla, että sillä voidaan Manse haastaa mestaruustaistossa.
– Tämähän on luotu yhden juoksun nihkeään pesäpalloon tämä joukkue. Olemme oppineet elämään sen kanssa, että joudumme jatkossakin pelaamaan näitä nihkeitä jaksoja. Joku vähän koko ajan perseeseen hengittää, mutta antaapa hengittää.
– Siinä on Suomen parhaita ulkopelaajia, tai lähes parhaita, aika monella paikalla, Pokela kertoi ratkaisevan välieräottelun jälkeen lehdistötilaisuudessa.
Finaalisarjasta voisi siis piirtää kuvaa, missä vastakkain on Pesäkarhujen erinomainen ulkopelijoukkue, jolla on merkittäviä haasteita sisäpelissä ja päinvastainen Manse. Pokelan ja muiden porilaisten pulmaksi vaan nousee, että Manse on pitkälti Pesäkarhujen tasoinen ryhmä myös ulkokentällä.
Altavastaajan mahdollisuudet voittoon paranevat, mitä vähäjuoksuisempi ottelusta muodostaa – kuten Veikkauksen pesäpallon kertoimenlaskija Teemu Eirtovaara kertoi haastattelussamme. On paljon todennäköisempää, että Pesäkarhut voittaa jaksoja 1-0 kuin 7-6.
Juoksujen määrään syksyllä vaikuttaa merkittävästi tietysti sää, joten Pokelan hieman leikillään perjantaina heittämä suunnitelma ei välttämättä ole kuitenkaan niin kaukana totuudesta.
– Meidän pelisuunnitelma on saada sääjumalat puolellemme. Kuusi astetta lämmintä ja vastatuuli jokaiseen finaaliin. Koetetaan laittaa lentokoneita taivaalle, eikö niillä saa jotain sadepilviä pelipäiväksi aikaiseksi.
Jos Pokela pääsisi kaivamaan pilkkihaalarinsa esille ja pakkasukko vastaisi porilaisten pelinjohtajan rukouksiin, olisi Pesäkarhuilla heti suurempi mahdollisuus yllättää selvänä ennakkosuosikkina finaalisarjaan lähtevä Manse.
Tosin Mansen joukkue ei pelästynyt edes lauantaina Kaupin vallannutta lähes monsuunimaiseksi paikoin yltynyttä rankkasadetta, vaan löi juoksuja raikkaasti sääolosuhteista välittämättä. Kun Lapuan Virkiä hätkähti, eikä saanut palloa lainkaan liikkeelle, tamperelaiset vain ottivat kovemman otteen mailasta ja lätkivät kovia siivuja ympäri kenttää.
Pokela varmasti loitsii säätä muuntavien lentojen sijaan jotain konkreettisempaa, ja niin Manse kuin pelinjohtajakollega Antti Vihtkari joutuvat todelliseen testiin. Myös Minttu Vettenrannan rooli lukkarina korostuu, sillä syötön pitää olla jatkuvasti mahdollisimman hankalaa tai runkosarjan voittaja tekee parhaimmastakin ulkokentästä reikäjuustoa.
Ainakaan tällä hetkellä metereologit eivät porilaisten puolella ole, sillä viikonlopuksi niin Tampereelle kuin Poriin ennustetaan 19-20 asteen lämpötilaa, tyyntä ja sateetonta. Suorastaan kirous Pokelalle.