Naisten Superpesiksen välierät ovat lähteneet vauhdikkaasti käyntiin. Pohjalaisten taistossa Lapuan Virkiä siirtyi keskiviikkona jo 2-0-johtoon hakemalla voiton Seinäjoelta. Toisessa parissa Manse PP dominoi avausottelua ja sarja siirtyy Jyväskylään torstaina.

Supervuoron toimituksesta Matti Liljaniemi ja Joonas Kauppinen perkasivat keskiviikon Seinäjoen taistelun tauottua molemmat otteluparit läpi, niiden ratkaisukohdat ja omat veikkauksensa finaaliparista.

Matti Liljaniemi: Joonas, olit Seinäjoella 2024 pesisfanin seurassa tarkkailemassa pohjalaisten toista välierätaistoa. Mitä näit ja mitä jäi mieleen?

Joonas Kauppinen: Lähinnä mieleen jäi Janette Lepistön hirmuvire. Hieman ennen pudotuspelien alkua epäröin alkaako hän lämmetä ollenkaan, mutta mitä vielä, ilmiliekeissä yhtäkkiä!

Aino-Kaisa Mantere on aivan hänen varjossaan, eikä ole enää kuin yksi peli aikaa päästä sieltä pois.

Jos peliä lähtee tarkemmin summailemaan, niin vaihtotilannepelaaminen yllätti. Virkiä saa käsittämättömän helposti tilannetta päälle lyhyillä lyönneillä, kun taas Jussittaret joutuu vaihtotilanteisiin yrittämään jos jonkinmoisia temppuja.

ML: Vain viisi lyötyä juoksua Lepistölle. Eikös se ole vähän alle odotusarvon?

Virkiä vei ensimmäistä jaksoa mielin määrin, mutta toisella jaksolla, voittojuoksu mukaan lukien, tuntui, että Jussittaret antoi voiton livetä käsistään ja räpylästään.

Onko syynä sitten otteluruuhka, jännitys, keskittymisen puute vai mikä, mutta seinäjokiset lahjoittivat, jos nyt ei voiton, niin ainakin supervuoroon pääsyn pois.

JK: En laittaisi ainakaan otteluruuhkan piikkiin, kun Seinäjoella pitäisi olla lepoetua tähän sarjaan. Toistaiseksi sitä ei ole kyllä tekemisestä nähnyt. Kovin on hermostunutta.

Jos Lepistö koko syksyn lätkii viittä juoksua otteluun, lähden jo nyt Lapuan torille odottelemaan.

ML: Jätetään torivaraukset ehkä nyt kuitenkin vielä tekemättä…

Upi Antikaisen valtakaudesta Seinäjoella uhkaa kyllä pahasti tulla lässähdys. Jussittaret on nostettu nyt kestovälieräjoukkueeksi ja katsomoiden lehterit pullistelevat väkeä, mutta sen isoimman mäen (jos sellaisia nyt siellä seudulla onkaan) yli pääseminen tuntuu hankalalta.

Välieräsarjan avausottelussa Lapuallakin SMJ:llä oli kaikki mahdollisuudet napata voitto tai ainakin jälleen viedä ottelu supervuoroon. Mistä kiikastaa? Eikö materiaali ihan vain vielä riitä vai ovatko syyt jossain muualla?

JK: Materiaali riittää hyvänä päivänä. Nyt nämä hyvät päivät kiertävät ja avainpelaajat alisuorittavat. Ei oikein tunnu löytyvän yksilöä, joka tuota porukkaa kannattelisi.

Tuohon kylkeen kun laitetaan huipputasolla illasta toiseen pelaava vastus, ei Jussittarilla ole loppujen lopuksi palaakaan.

ML: Toivotaan, että se pala vielä löytyisi. Itse asiassa olisi niin upea homma mielestäni, jos pohjalaisten taistossa mentäisiin täysien katsomoiden edessä ratkaisevaan viidenteen matsiin. Upi meillä epäileville tuomaille toteaisi, että “Aissu, näytä dorkalle pala” Kummeli-sketsiä mukaillen.

Se viimeinen puristus tosiaan tuntuu puuttuvan.

Onko Kitolalla parempaa reseptiä Kirittärien sisäpeliin?

ML: Toisessa sarjassa ei vielä ole ehditty kohdata kuin kertaalleen, ja avauspelissä Manse lähes ylikäveli Kirittäristä.

Kun tamperelaisten puolivälieräsarja ei ollutkaan täyttä ylivoimaista tykitystä, tuntui moni unohtaneen, että Kaupissa majaansa pitää yhä sarjan paras joukkue. Millaisia mietteitä sinulla on toisesta taisteluparista?

JK: Ei Manse ihan niin hyvä ollut kuin lukemat meille kertovat. Paikallaolleista joukkueista parempi kyllä, mutta ei tuo tasoero nyt ihan järkyttävä ollut.

Kirittäret hermoili ensimmäisellä jaksolla ja antoi turhan helposti tilanteita. Sitten kun Manse kotiutuspaikkoihin pääsi, niin olipa vain ottamattomia lyöntejä.

Kirittärien sisäpeli oli läpi ottelun hieman jumissa, eivätkä he päässeet missään vaiheessa Mansea paineistamaan.

Uskon, että sarjan paras pelinjohtaja, Mattias Kitola, on keksinyt lääkkeet avauspelin ongelmiin ja huomenna laitetaan sarja tasoihin.

ML: Toinen jakso oli molemmilta sisäpelissä todella nahuista, mutta avausjakso taas sellaista show’ta, että Kaupin karnevaalit on sille osuva nimitys.

Eeva Mäki-Maukola katkoi Virpi Hukan niskat kertaalleen, kun maailman huono-onnisimmalla pesäpalloilijalla näkyi pienessä haahuilussa pelituntuman puute. Sen jälkeen kolmostilanteet olivatkin ensimmäisellä jaksolla Manselle 12-1.

Uudella Hippoksella kun vielä ei palloa paineta metsään, alikulkutunneliin tai yhtään mihinkään muualle kauas kadoksiin, täytyy juoksut Jyväskylässä napsia yksitellen.

Kirittärille Mansen rautaista ulkopeliä vastaan se vaikuttaa avauspelin perusteella ihan jokaista juoksua myöden valtavalta urakalta.

Venla Karttunen 1/8, Tinja Töyrylä 1/5. Sinne varmaan ainakin katseet (ja paineet) kohdistuvat torstaina?

JK: Jotenkin tuo Kirittärien kotiutusajatus näytti jo ensimmäisessä pelissä siltä, että ollaan kyllä valmiita lyömään palloa väliin. Hukan kaltainen koppari tuo tuohon kuitenkin omat haasteensa, eikä välissä ole puolittaisille osumille tilaa.

Nimenomaan näiden mainitsemiesi pelaajien tulee nostaa tasoaan. En usko, että tuo tulee olemaan ongelma. Molemmat ovat jo sen verran kokeneita näihin peleihin, että heistä ei kannata huolta kantaa.

Huomenna nähdään finaalien kaltainen sumputus, jossa kumpikaan joukkue ei edes kolmostilanteissa pääse kaksinumeroisiin. Tällaisissa peleissä Kirittäret on vahvoilla.

ML: Kirittärien kakkoskoppari Elsa Nyman oli Mansen valtaisan pommituksen ja paineistuksen kohteena Kaupissa. Palloa tuli ihan jatkuvasti ja kertaalleen sieltäkin niskat katkottiin, ja sitten olikin edessä välilyönneille tilaa. Prässiä tulee ihan varmasti jatkossakin.

Itse vaan en näe Mansen ulkokentässä vastaavaa kohdetta, varsinkaan nyt kun Hukka on takaisin hallitsemassa takakenttää. Kiira Kautto kopparina olisi samanlainen pulma, mutta nyt sitä ei ole.

Mistä Kirittäret ne juoksunsa ottaa, vai luotetaanko vain, että se tappikumura kantaa etunaisen yli ja Hukka ei suolaa jokaista kotiinkipittäjää?

JK: No tuotahan se pudotuspelipesäpalloilu on: kumuraa väliin ja sitten arvotaan kummalle kääntyy. Kyllä minä katsoisin, miten Mansen etukentän tehot riittävät lyhyisiin ja räiskisin myös rajusti reunoille – ihan vaihtotilanteista lähtien.

ML: Laitetaanko loppuun vielä veikkauksia finaaliparista ja näistä välieräsarjoista. Itse aistin Lapuan lauantaihin hyvin samankaltaista käsikirjoitusta kuin kahdessa edellisessä ottelussa.

Jussittaret on melkein, liki, lähellä, haastajana, mutta ei vain ihan riitä ja Virkiä finaaleihin 3-0.

Toisessa sarjassa annan Kirittärille parhaan sauman voittoon tänään, mutta siitä huolimatta Manse finaaliin lapualaisten seuraksi 3-1-voitoin.

JK: Virkiä hoitaa tuon lauantaina, se on selvää. Lukemat voivat olla jopa aika tylyt, jos peli lähtee heti raiteilleen.

Toisen sarjan käännän vitospelin turvin Kirittärille. Molemmat voittavat kotonaan pari ensimmäistä, mutta sitten Kitolan suojatit hakevat sensaatiomaisen ryöstön.