Teksti: Matti Liljaniemi

Ei 100-0, vaan 2-1 – samoin numeroin kuin itse ottelukin. Pelinjohtajien taistelussa Kirittärien Mattias Kitola oli juuri voittoon vaadittavan eron verran edellä Manse PP:n Antti Vihtkaria. Kumpikaan pelinjohtaja ei ollut tyytyväinen omiensa suorituksiin ja varsinkin Vihtkaria harmitti tavalla, jota hän ei kehdannut edes sillä oikealla sanalla sanoa.

Lue myös: Röyhkeä ja aggressiivinen Kirittäret säilytti otteensa Mansesta

Jyväskyläläiset nappasivat otteen pelistä heti niin ensimmäisessä ulko- kuin sisävuorossakin. Mansen kärjestä napattiin kolme nopeaa paloa mukaan lukien yksi kärpänen ja Viivi Partanen ensimmäisenä lyöjänä pamautti kunnarin kakkospesästä.

– Olen tyytyväinen siihen, miten tulimme peliin. Halusimme olla röyhkeitä ja aggressiivisia, pelata sisäpeliä hyökäten. Siinä ekalla jaksolla onnistuimme, mutta toinen jakso jäi harmittamaan, Kitola kertoi lehdistötilaisuudessa.

Toista jaksoa Kirittäret johti 1-0-numeroin, mutta neljännen tasoittavalla Manse sai kaksi juoksua vierasjoukkueen ulkopelaajien suosiollisella avustuksella.

– Saimme sen yhden pinnan siihen, mutta tuntui siltä, että meillä oli sisävuoroja aikaa saada aikaan lisääkin juoksuja. Niissä sitten hölmöilimme kaikki mahdolliset. Tuli laittomia ja merkkivirheitä, kun olisimme voineet sisällä katkaista sen jakson.

– Kolme palon paikkaa jäi siinä käyttämättä. Nuo ovat sellaisia juttuja, että kun näitä pelejä syksyllä pelataan, tuollaisessa paikassa se jakso pitää katkaista. Se ei saa supervuoroon mennä, Kitola summasi.

Supervuorossa Manse ei saanut omalla sisävuorollaan juoksua aikaiseksi ja Kirittäret nousi voittoon, kun kotijoukkueen lukkari Venla Tanhua yhden palon ykkös-kakkos-tilanteessa viskasi pallon ronskisti yli kakkosvahdistaan, kun hän yritti pitää kakkoselta kärkkynyttä Elsa Nymania kiinni.

– Harmi että tuo harhaheittoon ratkesi, mutta tänään tuo 1-2 oli oikeutettu lopputulos, Kitola sanoi.

Mansen lataus jäi piippuun

Ennen ottelua manselaisten leiristä huokui kuinka suuresti torstai-illan ottelua oli odotettu. Siihen nähden mestarisuosikiksi povatun joukkueen esitys jäi lässähdykseksi.

– Tähän peliin oli iso lataus. Suoraan sanoen… harmittaa. En sanonutkaan suoraan sitä. Jäi tuo lataus piippuun, Vihtkari jättäen voimasanansa myös piippuun.

Avausjakson heikkoa suoritusta seurasi selvä tasonnosto Mansen naisilta, mutta ei pelinjohtaja siihenkään ollut kovin tyytyväinen.

– Ei se toinenkaan jakso meiltä missään nimessä hyvä ollut.

– Tuplasimme merkkivirheiden määrän siihen verrattuna, mitä meillä on ollut koko harjoituskauden peleissä, Vihtkari sadatteli.

Vaikka ollaankin vasta toukokuussa, ilta oli Tampereella kylmä ja ottelu Manselle Superpesis-kauden ensimmäinen, teki kotijoukkue kuitenkin paljon virheitä, liian paljon, jotka lopulta kostautuivat.

– Olimme vastustajaa paljon jäljessä sisäpelissä lyöntien laadussa. Toinen vähän huolestuttava piirre oli, että meidän räpylästä kyllä singahteli palloja. Löysiä heittoja ja paljon muutakin – paljon on tekemistä, Vihtkari totesi.

Matti Liljaniemi