Porissa on totuttu menestymään. Samaan on tottunut Pesäkarhujen uusi pelinjohtaja Jussi Haapakoski. Paineita Haapakoski ei kuitenkaan menestymisestä ota, eikä mikään muu miestä Satakuntaan olisi houkuttanutkaan.
Viime kautensa mestaruuteen päättänyt Porin Pesäkarhut uudisti joukkuettaan isosti, ja myös porilaisten valmennus meni tälle kaudelle täysin uusiksi.
Jarkko Pokela siirtyi Hyvinkään Tahkon viuhkaan pelaamaan miesten puolta läpi ja kakkospelinjohtajana viime kaudella toiminut Joni Järvinen ei jatkanut Peräkarhuissa. Näitä saappaita tuli täyttämään Sotkamon Jymyssä viime syksynä mestaruutta juhlinut Jussi Haapakoski ja viime vuonna Porin valmennustiimiin kuulunut Marko Nygård.
Pelaajiston puolella lähtijöiden listalla on hurjia nimiä kuten Seinäjoelle palannut Silja Syrjälä ja uransa päättymisen jälkeen Ruudun tiimiin siirtynyt Emilia Itävalo. Tulijapuolen kirkkaimmat tähdet ovat Johanna Pirskanen ja Eveliina Lämsä, jotka ovat selviä täsmähankintoja lähteneiden pelaajien tilalle.
Haapakoski ei ota uudessa pestissään ylimääräisiä paineita Porin menestyksekkäistä viime vuosista.
– Jos kolmeen vuoteen ottaa kaksi mestaruutta, kyllä siinä ovat lähtökohdat aika selvät. Toisaalta ei kyllä itselläkään enää näillä kilometreillä kiinnosta kuin menestyminen.
– Ei tuosta minulle paineita tule. Jos olisi tullut hopeaa, kaikki odottaisi finaalipaikkaa, nyt kaikki odottaa mestaruutta.
Valmentajana ja pelinjohtajana Haapakoski on toiminut niin Vimpelin Vedossa, Lapuan Virkiässä, Pattijoen Urheilijoissa kuin mestari-Jymyssä viime kesänä.
Pori oli Haapakoskelle kuitenkin varsin tuntematon paikka. Keskustelussa käy kuitenkin nopeasti selväksi, että niin kaupunki kuin seura ovat tehneet pelinjohtajaan positiivisen vaikutuksen.
– Olen kyllä tykännyt olla Porissa. Menin ihan tuntemattomaan paikkaan; en tuntenut ihmisiä, enkä kaupunkia. Siinä oli lähtökohdat ihan uutta. Nyt on päässyt tutuksi ja osaa ilman navigaattoria kulkea kaupungilla.
– Pori on tosi iso pesiskaupunki, se on tullut jo selväksi. Siinä mielessä on kunnia-asia edustaa Pesäkarhuja. Kertoo kyllä seurasta, että kaupungissa, missä on Liiga-seura, on pesäpallo tällä tasolla. Iso hatunnosto seuran työntekijöille.
Pesäkarhut houkutteli viime kaudella katsomoihin keskimäärin 1154 porilaista, mikä oli jälleen kerran naisten Superpesiksen – ja yleisesti suomalaisen naisjoukkueurheilun – suurin yleisömäärä.
– Olen ihan julkisestikin sanonut, että moni seura voisi miestenkin puolelta tulla katsomaan esimerkkiä. On ollut todella iso positiivinen yllätys, kuinka kovalla tasolla seura täällä tekee hommia.
Haapakoski uudistaa maltilla ja aikoo olla Porissa vuotta pidempään
Hehkutuksesta huolimatta Haapakoskella on taskussaan ainoastaan yhden vuoden sopimus (1+2). Rivien välistä voi lukea, että mahdollisesti jatkoa olisi luvassa, vaikka tälle ei ole vielä ajatuksia uhrattu.
Teit vain vuoden sopimuksen, eikö tuo ole aika lyhyt tällaiseen projektiin?
– Lähtökohtaisesti on. Lähtökohtana neuvotteluvaiheessa oli se, että tämä on täysin tuntematon paikka. Haluttiin, että jos kokee, ettei viihdy kaupungissa tai kun olin tuossa kaksi vuotta kokonaan kotoa pois, jos se alkaa ahdistaa, niin on se turva olemassa.
– Voi siirtyä sitten olemaan enemmän kotona kuin pesäpallokentillä.
– Totta kai lähtökohtaisesti valmentamisessa ja pelinjohtamisessa vuosi menee pelkästään siihen tutustumiseen. Ajatus on, että täällä ollaan kauemmin. Olen viihtynyt, eikä ole kyllä mitään valittamista mistään.
Puolustavan mestarin joukkue uudistui tulevalle kesälle paljon. On silti selvää, että Porin Pesäkarhut taistelee jälleen tänä kesänä mestaruudesta.
– Itse näen, että se on ihan hyväkin, että joukkue uudistui. Valmennus ja pelinjohto vaihtuivat kokonaan, ja tulee uusia toimintatapoja, kun porukka vaihtuu.
– Joukkue on hyvä ja monipuolinen. Lähdimme hyvin talvella tekemään hommia ja tarkoitus on kehittää päivä päivältä kohti syksyä juttua. Meillä on kova joukkue, siinä on sopivasti kaikkea ja löytyy voittaneita pelaajia.
– He tuovat sitä omaa kokemustaan varmasti koko ajan esille – hyvä tasapainoinen tilanne on.
Toitko Sotkamosta mukanasi jotain uutta Poriin ja naispesäpalloon?
– Kyllä varmasti on tullut uusia juttuja, varsinkin näille, jotka ovat pitkään edustaneet Poria.
– Sanoin syksyllä joukkueelle, että nyt lähtee uusi matka ja on pomminvarma, että tulee uusia asioita ja toimintatapoja. Varmasti on tullut uusia juttuja ja koko ajan tässä kesän mittaan yritetään tuoda vielä lisää.
– Maltilla on koko ajan edetty, kun on uusia pelaajia ja uusi pelinjohto.
Kaksi voittoa, vaikeimman kautta
Kausi on Porissa lähtenyt hieman yskällehden käyntiin, vaikka joukkue on voittajana molemmista kamppailuistaan poistunut. Sarjanousija-Pöytyä kaatui sarja-avauksessa 2-0 (3-2, 3-0) ja Vaasan Mailattarista Pesäkarhut otti 1-0-voiton (2-1, 1-1).
Ulkopeli on ollut Haapakosken suojateilla perusvarmaa mutta sisäpelissä perättäiset onnistumiset ovat olleet hakusessa.
– Tärkein juttu on, että olemme voittaneet molemmat pelit. Minun mielestäni on kovan joukkueen merkki, että molemmissa peleissä olemme ensimmäisellä jaksolla viimeisen tasoittavalla noustu voittoon.
– Kelit ovat olleet huonot, eikä pallo ole oikein lentänyt. Se on tietenkin tuonut omat haasteensa.
Pelinjohtajalle tärkeintä on kuitenkin tulos, vaikka peli ei vielä ymmärrettävästi valmista olekaan.
– Paljon on töitä edessä, mutta pitää olla tyytyväinen, että on kahdesta pelistä kaksi voittoa. Se antaa kuitenkin tietynlaista rauhaa.
Kesäkelit saapuivat porilaisille otolliseen aikaan. Seuraavaan kahteen viikkoon joukkueen ei tarvitse hirveästi bussissa istua, vaan Porissa saadaan keskittyä harjoitteluun. Teemat tuleville viikoille ovat selvät.
– Tällä hetkellä panostetaan sisäpeliin. Seuraavat pari viikkoa keskitytään siihen ja yritetään saada sinne laatua ja perättäisiä onnistumisia. Näen, että meillä on sisäpelissä valtava potentiaali, pitää vain onnistumisten kautta saada se aukeamaan.
Pesäkarhujen luottolukkaria Minttu Vettenrantaa ei nähty loukkaantumisen takia Talvisuperin otteluissa, mutta porilaisten ulkopelin tärkein palanen palasi lautaselle jo heti sarja-avauksessa. Pokelan aikakaudella Pesäkarhut oli tunnettu juuri timanttisesta ulkokentästään.
– Minttu Vettenranta tuli nyt takaisin ulkopeliin, ja sitä kehitetään tietenkin koko ajan. Ulkopeli on kuitenkin se peruskivi, millä kovia pelejä sitten voitetaan. Meillä on nyt kesä aikaa laittaa se niin timmiin kuin vain voi.
Tasainen kisa naisten Superin kärjessä
Miesten Superpesiksestä on ennakoitu tiukempaa kesää kuin vuosikausiin, samaa Haapakoski ennakoi myös naisten puolelle.
– Kyllähän naisissa on vähän samalla lailla kuten miehissä kärki tasoittunut. Siellä on Manse ja Virkiä kärjessä, sitten me, Kirittäret, Seinäjoki, Rauma ja Joensuu, joka on aloittanut todella hyvin kauden. Uskoisin, että tulee todella tasainen sarja.
– Totta kai jonkun pitää olla aina suosikki, mutta varteenotettavia haastajia on noussut paljon, jotka sitten tappelevat mitalipeleistä. Keskipalkistakin pystyy haastamaan ihan tosissaan.
Viime vuonna oli jo ennen kauden alkua lähes selvää, että kärjessä kovimmin toisistaan mittaa ottavat Pesäkarhut ja Manse PP, jotka sitten loppuottelusarjassa kohtasivatkin. Haapakoski näkee, että nyt porilaisten kisaajana on myös satakuntalaisnaapuri kasitien varrelta.
– Rauma on hyvä esimerkki. He taisivat asettaa mitalin tavoitteeksi, mutta ovat osoittaneet jo talvella, että siellä on potentiaalia. Siellä on tekemisen meininkiä, ja Fera on varmasti musta hevonen. Heitä vastaan täytyy pelata tarkasti.
Viikon ainoassa pelissään Pesäkarhut kohtaa kotikentällään Seinäjoen Maila-Jussit. Kamppailu on osa Porin superlauantaita, jossa aiemmin päivällä lämmitellään miesten Ykköspesiksen ottelulla ja päivä kruunataan naisten kärkimatsilla klo 17.