Manse PP:n supertähti Virpi Hukka on viimein saanut pelata ehjän kauden, kun mikään jänne ei ole katkennut pahimmalla mahdollisella hetkellä tai kukaan ole heittänyt häntä pallolla silmään. 32-vuotias huippupelaaja onkin noussut jälleen kenties maailman parhaaksi naispesäpalloilijaksi, ja Hukka johdattaakin Mansea omilla suorituksillaan kohti himoittua mestaruutta.

Runkosarjan voittanut tamperelaisjoukkue löi toisen kestomenestyjän Lapuan Virkiän välierissä voitoin 3-1, mutta neljästä ottelusta kolme päättyi lopulta varsin ohuella marginaalilla.

Kun Virkiä tasoitti välieräsarjan 1-1:een toisessa välieräottelussa Lapualla, se katkaisi samalla tamperelaisten 21 ottelun voittoputken. Hukka pitää tärkeänä, että Virkiä pani joukkueen ahtaalle.

– Hyvä vaikutus. Oli todella tärkeää, että me hävisimme yhden pelin välierissä ja jouduimme muutenkin tahkoamaan tiukkoja matseja.

– Fakta on, että tappioista oppii parhaiten. Se toimii eräänlaisena herätyksenä, että näissä peleissä pitää oikeasti pelata omalla parhaalla tasolla, jos haluaa pärjätä.

Lähes kaikki henkilökohtaiset palkinnot urallaan voittanut ja kolme mestaruutta Jyväskylän Kirittärissä saalistanut Hukka odottaa finaaleja malttamattomana.

– Oikein hyvät fiilikset. Tämä on ollut meidän tavoite siitä asti, kun viime syksynä alettiin valmistautua tähän matkaan. Nyt ollaan sitten pelaamassa parhaita pelejä, joita pesäpalloilija voi pelata.

Tamperelaisten kone käy kaikilla sylintereillä

Mansen peli on juuri nyt uomissaan. Peli rullaa mallikkaasti niin sisällä kuin ulkona ja pelinjohtaja Antti Vihtkari on onnistunut edellisillä kierroksilla valmistamaan joukkonsa taktisesti.

– Näinkin voisi sanoa, että homma rokkaa. Jokaiselle roolille on oikea pelaaja niin sisällä kuin ulkona, ja ollaan saatu yhteispeli hyvin kulkemaan ja tiedetään, mitä kaveri vieressä tekee. Selkeämpää pelata, kun tietää, mitä joukkuekaverit ympärillä tekevät, Hukka pohti joukkueensa huippuvirettä.

Kysyttäessä joukkueen vahvuuksista Hukka mainitsee muutaman erittäin keskeisen tekijän.

– Meillä on jokaiselle ulkopelipaikalle hyvä pelaaja, ja kaikki pelaajat ovat innokkaita opiskelemaan vastustajia. Sitä kautta saadaan vastustajan hyvät lyönnit pois.

– Sisällä puolestaan oikeat tilanteet ovat tulleet oikeille pelaajille. Sisäpeliä on helppo lähteä rakentamaan, kun pelaajat saavat lyödä päätilanteisiinsa, Hukka selitti.

Hukka ei epäonnistu

Jos joukkueen peli kulkee mallikkaasti, samaa voi sanoa Hukan henkilökohtaisesta suorittamisesta.

Runkosarjassa lajivirtuoosi pelasi 24 ottelua, joissa kärkilyöntiprosentti oli kovaa luokkaa 74,35. Pudotuspeleissä Hukan varmuus on ollut häkellyttävää. Hän on pelannut puolivälierissä ja välierissä yhteensä seitsemän ottelua, joissa hän on lyönyt mielipuoliset neljä kunnaria ja kymmenen tavallista, tuonut 22 juoksua ja kärkilyöntiprosentti on hirmuinen 82,43.

Entä mitä mieltä pelaaja itse on hurjasta tahdistaan?

– Olen uran aikana oppinut ajoittamaan kuntoa tänne syksyyn, ja minusta tuntuu, että aina syksyä kohti oma peli lähtee nousukiitoon. Näihin peleihin syttyy muutenkin paljon enemmän, niin siitäkin saa oman buustinsa, Hukka nauroi vilpittömästi.

Hukalta onnistuu rooli kuin rooli. Supernainen on nähty numerolla kaksi, kolme ja neljä etenemässä, vaihtamassa ja kotiuttamassa. Hukan näkemys omasta pääroolistaan on kuitenkin selkeä.

– Oma päärooli on se, mihin ikinä laitetaankaan, Hukka nauroi ja jatkoi:

– Ehkä tällä hetkellä kuitenkin koen omana päähommanani vaihtamisen ja etenemisen. Se on ainakin toistaiseksi itselleni se mielekkäinkin homma. Vaikka olen alkanut myös tykätä kotiuttamisesta, eteneminen on ollut minulle aina se mukavin juttu pesiksessä. Jos siirtyy lyöjäpuolelle, eteneminen siirtyy valitettavasti vähemmälle, Hukka sanoi.

Jos Porin Pesäkarhuissa Hukan roolia mietitään, lienee suo siellä ja vetelä täällä. Pudotuspeleissä Mansen tähti on vaihtanut kolmosväliä 87 %:lla ja lyönyt naisia kotiin 93 %:n tehoilla.

Terveenä pelaava Hukka ei suostu lopettamaan

Urallaan lukuisista loukkaantumisista kärsineen Hukan huikeaa nykyvirettä selittää osaltaan se, että pelaaja on saanut pelata ja harjoitella pääsääntöisesti terveenä. Pesäpallo maistuu hänelle juuri nyt maukkaalta.

– Kyllähän se maistuu. Paljon tekee, kun pääsee treenaamaan ja pelaamaan terveenä, eikä tarvitse miettiä toissijaisia juttuja. Ne ajatukset vaikuttavat sitten pelaamiseen, Hukka myönsi.

Jatkosopimuskin on jo takataskussa. Naisten Superpesiksessä Hukan 32 vuotta on jo korkea ikä, sillä alemman palkkatason takia huippu-urheileminenkin on naisilla silti vain useimmiten harrastus, ja työelämään on siirryttävä jossakin vaiheessa.

– Kaksi vuotta Manse PP:ssä. Kun nimen paperiin rustasi, alkoi pelikin kummasti rullaamaan. Olen tällä kaudella saanut paljon kuittailua ja kettuilua siitä, että pitäisikö minun lopettaa, kun olen niin vanha.

– Ehkä tämä oli nyt minun hiljainen vastalauseeni, että en todellakaan ole lopettamassa näin kivaa juttua, Hukka julisti nauraen.

Lue myös: Hukan jatkosopimus takaa Mansen mestarisuosikin aseman tuleviksi vuosiksi

Mitä tulee finaalisarjaan, nykykunnoissaan asetelma on kutakuinkin seuraava: porilaisten ulkopeli vastaan tamperelaisten sisäpeli. Hukka puntaroi joukkueiden vahvuuksia ja voimasuhteita.

– Tuossa ajatuksessa on varmasti jonkin verran perää. Meidän peli on kuitenkin ailahdellut sen verran, että välillä ollaan hyvä sisäpelijoukkue, välillä ulkopelijoukkue. Parhaimmillaan pystytään olemaan molempia. Uskon, että onnistumme meidän sisäpelillä löytämään raot Pesäkarhujen ulkopelistä.

Hukka ei alkanut erittelemään iskunpaikkoja, mutta varoittaa Pesäkarhujen olevan yllätyksellinen joukkue.

– Sieltä voi tulla ihan mitä vaan. Pitää olla valmis kaikkiin yllätyksiin, joita he mahdollisesti keksivät.

Mitä terveisiä haluat lähettää Poriin?

– Tuntuu, että sieltä saa aina paljon terveisiä, kun on siellä pelaamassa. Toivottavasti porilaiset löytävät Kaupin ensimmäiseen otteluun ja seuraavana päivänä sitten omalle kotikentälleen. Toivottavasti tulee paljon tunnelmaa ja ääntä, Hukka päätti.

Naisten Superpesiksen loppuottelut käynnistyvät lauantaina Kaupissa klo 13 ja sunnuntaina Erku Areenalla samaan kellonaikaan.

Lue myös: Emilia Itävalon finaalihaave toteutui – ”Ollaan ajoitettu meidän ulkopelin kunto tänne syksyyn”
Lue myös: ”Karahka” on loistava ja uniikki palkinto