Superpesis-debytantti Arto Määttä: ”Tuomaripäällikkö heitti heti syvään päähän”

Arto Määttä pesäpallotuomari

Kuva: Juha Hautakangas – @pesisbyjuha / Arto Määttä selittämässä tuomiotaan Roihuttarien pelaajille viime kaudella Roihuvuoressa.

Perjantaina nähdään uusi mies Superpesiksessä, kun 35-vuotias Arto Määttä on ensimmäistä kertaa tuomariurallaan pelituomarina Superissa. Määtän debyytti tulee kirkkaissa Roihuvuoren valoissa, kun ottelu Roihuttarien ja Haminan Palloilijoiden välillä on myös Ruudun päälähetyksenä.

Määttä on lahtelaisnelikkonsa osana ollut kyllä aiemmin Superpesiksessä pesätuomarina kakkospesällä ja tuominnut C-tuomarina runsaasti alempien sarjatasojen pelejä myös pelituomarina, mutta nyt ensimmäinen komennus pelituomarin paikalle tulee Ruudun tv-kameroiden edessä.

– Minulla on kolme testipeliä tällä kaudella pelituomarin paikalla ja tämä on ensimmäinen niistä. Sattui mukavasti vielä monikameralähetys, tuomaripäällikkö heitti heti syvään päähän. Ei tarvi matalassa altaassa ainakaan räpiköidä aluksi, Määttä kertoi Supervuoron haastattelussa.

Roihuvuoren upealla uudella stadionilla nähdään mahdollisesti molemmille joukkueille kriittisen tärkeä ottelu, sillä monissa ennakkoarvioissa juuri Roihuttaret ja HP laskettiin taistelemaan sarjan häntäpäässä keskenään.

– Eihän se kärkikamppailu ole, mutta tärkeä peli kummallekin. He tappelevat samoista sijoista ja varmasti kumpikin haluaa pisteitä. Uskon, että se on hyvä perjantai-illan kamppailu.

Määtän into vaikutti jo alkuviikosta paistavan miehen kasvoilta.

– Odotan kovasti sitä peliä. Se on minulle ollut pienimuotoinen unelma päästä joskus Superpesikseen. Se on aika upeakin juttu, että nyt pääsen ihan pelin ytimeen. Kyllä aion nauttia, mutta pitää tietysti keskittyä siihen tuomitsemiseen, jotta tulisi oikeita tuomioita joka kerta.

Lahtelaisten tuomarinelikko, johon Määttä kuuluu, oli tulessa myös keskiviikkona Haminassa, kun Manse PP nollasi emäntäjoukkueen. Vielä tuossa ottelussa ryhmä oli tutuilla paikoillaan: Tiia Lahtinen pelituomarina, Tuomas Harju syöttötuomarina, Määttä kakkospesällä ja Ellamaria Hutri kolmospesätuomarina.

– Paljon on tultu Roihuvuoressa käytyä aiemmin pelituomarinkin paikalla silloin, kun Roihu vielä pelasi Ykköspesistä. Nyt siellä uudella kentällä olen ehtinyt yhden pelin kakkostuomarina käydä viime kesänä, Määttä kertoi aiemmista Helsingin tuomarikokemuksistaan.

Haaveena huipputempoinen miesten Superpesis

Nyt ensimmäistä testiotteluaan naisten Superin pelituomarina viheltävä Määttä kertoo, että tavoitteet ovat tietysti korkeimmalla mahdollisella tasolla, mutta pitää selvästi vielä jäitä hattunsa alla.

– Otetaan pykälä kerrallaan. Jos seuraavaksi pääsisi seuraavalle tasolle eli vakituisesti naisten Superia ja miesten Ykköstä. Pitää ensin pystyä todistamaan, että pärjää siellä. Haaveet ovat tietysti siinä, että pääsisi jonkun pelin vetämään miesten Superia pelituomarina, mutta otetaan realismin kautta.

Määttä on päässyt pilli suussa jo miesten Superiakin kokeilemaan ja päällimmäisenä hänelle jäi mieleen pelin nopeus.

– Yhden harkkapelin miesten Superia olen tuominnut, ja kyllä se pääsee yllättämään kuinka paljon nopeampaa se tempo on sillä tasolla.

”Toivottavasti ei tarvitsisi mennä videolle”

Kun perjantain taisto on Ruudun päälähetys, tarkoittaa se myös sitä, että tällä viikolla monikameralähetyksissä voimaan tullut videotarkistusten mahdollisuus on käytettävissä myös Roihuvuoren pelissä.

Ensimmäinen valmentajan haasto nähtiinkin heti maanantaina, kun Raumalla Feran ja Kirittärien kamppailussa jyväskyläläisten Mattias Kitola haastoi kotipesäkilvan – jonka kuitenkin ottelun tuomaristo oikein tuomitsi raumalaisetenijän ehtimiseksi.

– Toivottavasti ei tarvitsisi mennä videolle, vedämme niin hyvin, että siihen ei ole tarvetta. Niitä tiukkoja pesäkilpoja tietysti tulee joskus.

– Tietysti toivoo, että jos itse näyttää ehtimistä, sitten se on videollakin ehtiminen. Ei ainakaan hirveän usein tarvitsisi todeta olleensa väärässä.

Määttä kuitenkin suhtautuu erittäin positiivisesti videotarkistusten mahdollisuuteen ja toivoo sitä lisättäväksi jopa kaikkiin otteluihin, jos se vaan mahdollista olisi. Pesäpalloliiton huippupesäpallon uusi johtaja Miika Rantatorikka väläyttikin tällaista mahdollisuutta tulevaisuudessa, kun häntä haastateltiin keskiviikkona Ruudun ottelussa Hyvinkäällä.

– Jos tulevaisuudessa fanikameraotteluihinkin laitettaisiin siihen viivalle toinen kamera, silloin pystyttäisiin kaikissa Superin peleissä tarkistamaan kaikki kotipesäkilvat. Se ei ehkä ihan mahdoton investointi olisi, Määttä mietti.

Jokapaikan pesäpallohöylä – ”Pitäisi varmaan tehdä lista, mitä en ole vielä kokeillut”

Määttä on todellinen urheilu- ja pesäpallomies henkeen ja vereen. Pesiksessä 35-vuotias tuomari on kokeillut jos jonkinlaista tehtävää ennen kuin on nykyisin keskittynyt eniten juuri tuomarointiin.

Hänet on nähty niin pelaajana kuin myös Lahden Maila-Veikkojen pelinjohtajana. Eikä jälkimmäinen rooli ole vieläkään täysin jäänyt, vaan Määttä pyrkii yhä olemaan lahtelaisten maakuntasarjaa pelaavan joukkueen valmennuksessa mukana silloin kun ehtii.

Kuva: Ella Taponen | https://urheilu.kuvat.fi/ellataponen/ / Arto Määttä keskustelee HP:n pelinjohtajan Jussi Toikan kanssa keskiviikon Superpesis-ottelussa.
Kuva: Ella Taponen | https://urheilu.kuvat.fi/ellataponen/ / Arto Määttä keskustelee HP:n pelinjohtajan Jussi Toikan kanssa keskiviikon Superpesis-ottelussa.

Moni pesäpalloa seuraava taas saattaisi tunnistaa hänet paremmin äänestä kuin ulkonäöstä. Määttä on selostanut KPL:n fanikameralähetyksiä useamman vuoden ja käynyt välillä myös muutaman ottelun mikrofonin varressa Imatralla Pallo-Veikkojen kotipeleissä.

– Pikkuhiljaa ne muut roolit ovat jääneet ja olen keskittynyt tuomarointiin ja nuorten tuomareiden kehittämiseen. Täällä Lahdessa yritän aika paljon käydä auttamassa nuoria tuomareita. Tsemppaamassa, kehittämässä ja kouluttamassa heitä. Se on itselleni tärkeä asia, että saisimme lisää nuoria tuomareita, Määttä sanoi.

Määttä kertoi myös, että tuomaritilanne Lahdessa on nyt selvästi aiempia vuosia parempi, kun toimintaan on liittynyt paljon nuoria tuomarinalkuja. Sen sijaan kokeneempia tuomareita tällä hetkellä on vähemmän, ainakin ennen kuin nuorista sellaisia kasvaa.

Jokapaikan pesishöylä ja nyt Superpesiksessä siipiään pelituomarina kokeileva Määttä ei heti keksi, mitä roolia pesäpallon parissa vielä voisi lähteä koettamaan.

– Olen miettinyt, että mitä en ole vielä kokeillut. Pitäisi varmaan tehdä lista.

Tuomaritilanne kehittyy oikeaan suuntaan

Määttä on luottavainen tämänhetkiseen pesäpallon tuomaritilanteeseen ja erityisesti siihen suuntaan, mihin sitä ollaan viemässä, kun Pesäpalloliitto nimitti kesällä ex-huipputuomari Joona Tervosen päätoimiseksi tuomaripäälliköksi.

– Paljon olen muiden tuomareiden kanssa puhunut ja minun mielestäni tilanne on nyt ihan hyvä. Se että Joona tuli siihen täysipäiväiseksi, on tosi hyvä juttu. Saadaan sellainen tuomaripäällikkö, joka pystyy auttamaan ja toivottavasti kehittämään toimintaa.

Lahtelaistuomari kertoi, että juuri nyt eteläisellä alueella C-tason tuomareita on enemmän kuin koskaan. Tämä taas johtaa siihen, että pelejä jokaiselle tuomarille tulee kesän aikana vähemmän.

Toisaalta Määtän mielestä kilpailu alemmilla tasoilla on vain hyvästä, ja sitä kautta saadaan parempia tuomareita niin joka sarjatasolle kuin myös Superpesikseen seuloutuvat kilpailun myötä uudet huipputuomarit.

Tulevina vuosina kokeiluun luvatusta ammattituomareiden järjestelmästä Määttä ottaa varovaisen kannan.

– Liigassahan jääkiekossa ammattituomarit ovat käytössä, mutta me ollaan aika pieni laji siihen verrattuna. Olisihan se hienoa, jos pesäpallossakin pystyisi olemaan ammattituomari. Joukkueiden puolella toiminta on ammattimaista, mutta tietysti kaikki pelaajatkaan eivät ole ammattilaisia. Mutta mennään pikkuhiljaa eteenpäin, ja katsotaan jos vaikka palkkiot nousevat ensin.

– Pesäpallokausi on kuitenkin aika lyhyt lopulta. Kuinka se sitten toimisi, että ammattituomarit olisivat sitä neljä kuukautta kerrallaan. Mutta se on hyvä, että sellaista asiaa ylipäänsä pohditaan.

Lahtelaisnelikko tukena

Määttä on nähty naisten Superissa aiemminkin, mutta toistaiseksi vain pesätuomarina.

– Viime kaudella kävin yhden naisten Superpesiksen ottelun kakkostuomarina, mutta enimmäkseen sitten naisten Ykköspesistä ja miesten Suomensarjaa.

Kuva: Ella Taponen | https://urheilu.kuvat.fi/ellataponen/ / Arto Määttä oli kakkospesätuomarina keskiviikon Superpesis-ottelussa Haminassa.
Kuva: Ella Taponen | https://urheilu.kuvat.fi/ellataponen/ / Arto Määttä oli kakkospesätuomarina keskiviikon Superpesis-ottelussa Haminassa.

Tälle kaudelle lahtelaiset saivat kasaan kuitenkin oman tuomarinelikkonsa, jonka osana Määttä myös Superin pelituomaridebyyttinsä tekee. 35-vuotias tuomari kertoo tiimissään normaalisti pelituomarina toimivan Lahtisen ja syöttölautasella tuomitsevan Harjun olevan erittäin lupaavia nuoria tuomareita.

– Nyt meillä ensimmäistä kertaa, varmaan koskaan, on Lahdessa nelikko, jona liikumme koko kauden. Sillä tuomaroimme naisten Superpesistä ja miesten Ykköstä. Olemme pitkältä ajalta toisillemme tuttuja ja nyt pääsemme yhdessä reissaamaan. Meillä on myös hyvä tilanne, että voimme välillä vetää vähän ristiinkin ja vaihdella paikkoja.

Juuri tällainen vekslaus on luvassa perjantain otteluun Roihuvuoressakin, kun Lahtinen puolestaan siirtyy syöttötuomariksi ja Harju ottaa Määtän normaalin paikan kakkospesällä.

”Virheitä sattuu meille kaikille, niin pelaajille kuin tuomareille”

Viime kausina Superpesiksessä on ollut pinnalla keskustelu käytöstavoista, niin kentällä kuin katsomossakin. Pesäpallo tuntuu hieman muuttuvan, joskin hitaasti, ja ainakin räikeimmät ja törkeimmät huutelut katsomosta ovat nykyisin huomattavasti harvemmassa.

Määttää huutelu ei juuri hetkauta, mutta hän silti toivoo enemmän suvaitsevaisuutta lajin pariin.

– Vaikka niitä huutoja kuulee, ei niihin oikein enää edes osaakaan reagoida. Sille on turtunut. Mutta tietysti se on kaikille mukavampaa, jos kannustus on positiivisempaa. Välillä se kuuluu osaksi, että tulee rapaa niskaan. Se olisi hyvä, jos siitä pikkuhiljaa päästäisiin vähän eroon, eikä tarvitsisi olla koko ajan pelkästään sitä.

– Virheitä sattuu meille kaikille, niin pelaajille kuin tuomareille. Oltaisiin vähän suvaitsevaisempia niiden suhteen. Muutenhan pelitkin olisi aika tylsiä, jos kukaan ei koskaan virheitä tekisi.

Määttä pohtii pitkään vastausta kysymykseen, onko huutelussa ja käytöksessä tuomareita kohtaan eroja miesten ja naisten pelien välillä.

– On siinä pieni ero, miehet osaavat olla selvästi kärkkäämpiä. Peli vie vielä pykälän verran enemmän miehiä kuin naisia. Ei sitä kuitenkaan voi tietysti yleistää.

Kokeneella tuomarilla on kuitenkin selvä resepti siihen, miten tuomari parhaiten välttyy pahimmilta konflikteilta.

– Yleensä jos selittää sen tilanteen, pelaajatkin sitten ymmärtävät sen paremmin. Ja jos vedät terävästi ja hyvällä näytöllä, ”myyt” sen tuomion, aika vähällä lopulta selviät.

Katsomohuutelun suhteen Roihuttarien kotiottelu voi debyyttipelituomarille olla hyväkin paikka, sillä seura pyrkii korostamaan positiivista kannustusta ja ilmapiiri Helsingissä on poikkeava moneen muuhun pesäpallopaikkakuntaan verrattuna.

– Mielestäni Roihuvuoressa on tosi hyvä tunnelma, siellä on kiva viheltää, Määttä sanoi.

Estämistilanteet ovat tuomarin vaikeimmat vihellykset

Määttä nostaa tuomarin vaikeimmiksi yksittäisiksi tehtäviksi estämistilanteiden tuomitsemisen. Pesäkilvoissa ei tarvitse kuin nähdä oikein kumpi on ensin perillä: etenijä vai pallo. Sen sijaan estämiset vaativat paljon tulkintaa ja merkitys ottelulle eri tuomioiden välillä voi olla täysin ratkaiseva.

– Pesäpallossa on tietysti miljoona sääntöä. Mutta estämistilanteet ovat varmaan ne kovimmat. Se on raakaa peliä, jos tulee läpilyönti ja tuomiosta riippuen se on joko kaksi paloa tai neljä juoksua. Siinä pitää olla aika varma siitä tuomiostaan, Määttä kertoi.

Pelituomarin rooli juuri estämistilanteissa on usein tehdä se lopullinen tuomio. Määttä korostaa, että vielä tavallista estämistilannetta vaikeammaksi harkinta ja tulkinta muuttuu, mikäli pelaajien välillä ei ole osumaa.

– Erityisesti joku tilanne, missä takaetenijä palaa pesälle ja on epäselvempää, mitä tapahtui. Siinä on paljon tulkittavaa ja paljon liikkuvia asioita, kuka teki mitäkin. Sellainen on yksittäinen vaikeimmin tulkittava tilanne. Varsinkin ne tilanteet, missä ei ole kontaktia pelaajien välillä.

Kuitenkin tässäkin apuun tulevat tutut tuomarit, joiden kanssa kesän aikana ehditään viheltää lukuisia otteluita yhdessä. Jos kollegansa tapaa ensi kertaa vasta pelikentällä, on yhteisen sävelen ja työnjaon löytäminen hankalampaa.

– Varsinkin tällaisissa tilanteissa tykkään siitä, että on sama tuttu neljän tuomarin ryhmä. Silloin on helpommin sovittavissa, mitä kukin katsoo ja se yhteistyö toimii. C-tasolla se on vaikeampaa, kun usein peli- ja syöttötuomarit saattavat vaihtua joka peliin, Määttä sanoi.

Roihuttarien ja HP:n kamppailu sekä Määtän pelituomaridebyytti käynnistyy perjantaina klo 18 Helsingissä ja Ruudun lähetys Roihuvuoresta starttaa varttia aiemmin.