Suuret suunnitelmat, kovat tavoitteet, parhaan luokan osaamista taustoilla. Helsingissä puuhataan pesäpallolle uutta nousua, kun Puna-Mustat haluaa pelata kolmen vuoden päästä Meilahdessa upouudella stadionilla Superpesistä.
Helsingin Puna-Mustat kertoi toukokuun alussa kovista tulevaisuuden tavoitteistaan. Puna-Mustat haluaa olla vuoteen 2030 mennessä Suomen suurin pesäpalloseura. Miesten Superpesistä joukkue haluaa pelata kesällä 2027. Samana vuonna tavoitteena on myös pelata Meilahdessa uudella pesäpallostadionilla.
Helsingin Puna-Mustat kertoi myös johtokunnan uusista jäsenistä, joista löytyy kovaa osaamista yritysmaailmasta. Seuran taustalle saapuivat muun muassa Bolt.Worksin Co-founder Timo Hakkarainen, BlackBelts Consultingin toimitusjohtaja ja finanssialalla pitkään toiminut Sameli Mäenpää sekä Nokian globaalin valmistustoiminnan johtaja Teemu Toiviainen.
Puna-Mustien projekti ei ole suinkaan historiaton tai tyhjästä polkaistu, sillä seuralla ja pesäpallolla on pitkä historia Helsingissä. PuMu on voittanut Suomen mestaruuden yhteensä kuusi kertaa, joista viisi naisten puolella ja miehet kertaalleen vuonna 1973. Viime vuodet sarjanousua havitellut miesten edustusjoukkue on viimeksi nähty Ykköspesiksessä kaudella 2007, jolloin se jäi sarjan viimeiseksi pudoten Suomensarjaan.
Pääsarjatasoinen stadion kolmessa vuodessa
Puna-Mustien tavoitteena on pelata Superpesistä vuonna 2027 uudella stadionilla Meilahdessa. Uuden stadionin paikka on nyt lyöty lukkoon ja seura aikoo saada sen rakentumaan Meilahteen. Vuosien saatossa Helsinkiin on aikailtu uutta stadionia muun muassa Kaisaniemeen, jossa Kaisaniemen Tiikerit aikanaan pelasi. Roihuvuoressa on uusi ja hieno stadion, mutta sen katsojakapasiteetti on auttamatta liian pieni miesten Superpesikseen hamuavalle seuralle.
Meilahti on tullut tunnetuksi Puna-Mustien kotina jo pitkältä ajalta, joten myös historia puoltaa sitä.
Puna-Mustien puheenjohtajan Juho Juhantalo näkee uuden stadionin rakentamisessa paljon mahdollisuuksia, eikä pelkästään pesäpallon suhteen vaan myös laajemmassa mittakaavassa.
– Me uskallettiin tulla tämän tiedotteen kanssa ulos, koska Meilahden yleiskaava tukee pesäpallostadionin rakentamista. Silloin voidaan ajatella, että kaavakierrokset, yleinen hyväksyntä ja poliittinen tuki on helpompaa saada kuin minnekään muualle.
– Meilahti on ollut Puna-Mustien toiminnan keskuksena jo pitkään, joten se on myös luonnollinen paikka meille. Huoltorakennuksen elinkaari on siinä vaiheessa, että se tulee joka tapauksessa remonttiin. Se tarjoaa meille erilaisia optioita tilankäytön suhteen yhteistyössä muiden alueen toimijoiden kanssa. Meilahden Tennis on muun muassa siinä iso toimija.
– Me ajatellaan siitä itse asiassa aika laajasti tällä hetkellä. Miten Meilahti voisi palvella lasten ja nuorten liikuntaa ja olla mahdollisesti uudenlainen keskittymä lasten, nuorten ja lapsiperheiden liikuntapalveluille. Emme ajattele pelkkää stadionia, vaan Meilahden liikuntapuiston kokonaisuutta.
– Siitä me lähdetään tekemään selvitystyötä. Käydään keskusteluja paikallisten asukkaiden, kaupungin ja nykyisten toimijoiden ja mahdollisten uusien toimijoiden kanssa yhteistyössä, Juhantalo toteaa.
Meilahden yksi suurimmista haasteista on sen sijainti liikenteen ja parkkipaikkojen suhteen. Parkkipaikkoja ei lähettyvillä juurikaan ole ja HUS:n sairaalakaan ei ihan vieressä sijaitse. Vaikka pesäpallostadionille ei lähimmiltä raitiovaunu- tai linja-autopysäkeiltä ole kuin noin puolen kilometrin matka, ei paikka ole kaikkein helpoiten helsinkiläisille saavutettavissa.
Juhantalo myöntää haasteellisuuden sen suhteen, mutta hänen mukaansa ratkaisu tullaan kuitenkin löytämään.
– Liikenne on haaste. Se on asia, mikä pitää kaupungin kanssa yhteistyössä ratkaista. HUS:lla on isot parkkihallit siinä. Niiden yhteiskäyttö on yksi optio, Juhantalo pohtii.
Uuden stadionin yleisökapasiteetista ja rahoituksesta Juhantalo ei vielä halua sen tarkemmin mainita, koska sen suhteen on selvitysvaihe vielä käynnissä. Erilaisia vaihtoehtoja kartoitetaan.
– En halua vielä mennä yksityiskohtiin, koska olemme vielä selvitysvaiheessa. Haluamme ymmärtää, mikä on oikea ja toteuttamiskelpoinen suunnitelma ja millaisella rahoituspohjalla se saadaan rakennettua. Mietitään, miten mahdollisesti yksityinen ja julkinen raha voi toimia yhdessä kokonaisuuden kannalta, Juhantalo toteaa.
Superpesistä Meilahdessa kesällä 2027?
Seuran kunnianhimoinen ja kova tavoite on pelata Superpesistä kesällä 2027. Ykköspesikseen joukkueella on tavoitteena nousta jo ensi kaudeksi. Jere Dahlströmin kaltaisen pelaajalegendan hankkiminen kertoo siitä, että Puna-Mustissa ollaan tosissaan kovien tavoitteiden kanssa.
– Ajatus on, että 2027 urheilullisesti meidän strategia on aika selvä. Me nähdään, että meillä on siihen mennessä edellytykset tehdä meidän rakenteet ja talous siihen kuntoon, että voimme rakentaa sellaisen joukkueen, joka nousee Superpesikseen kaudeksi 2027. Siksi halusimme stadionin rakentamisen aikatauluttaa samaan, jotta pystymme heti palvelemaan yleisöä odotuksien mukaisella tasolla. Aika näyttää.
– Teemu Toiviainen johtaa meidän urheilustrategiaamme. Hänen johdollaan me pystymme niin lyhyellä, keskipitkällä kuin pitkällä aikavälillä rakentamaan sellaisen strategian, että me liikumme oikeaan suuntaan.
– Jeren hankkiminen oli tosi tärkeä signaali. Se oli tärkeää myös yhteistyökumppanitahoja ja meidän uskottavuutta ajatellen. Ollaan tunnettu hänen kanssa pitkään. Se, millä asenteella hän on lähtenyt tähän mukaan, on näkynyt myös päivittäisessä tekemisessä. Hän on sitoutunut ja tietää, miksi tämä tehdään ja ymmärtää merkityksen. Hän tuo johtajuuden ja ammattitaidon kokonaisuutena joukkueen käyttöön. Nappihankinta siinä mielessä.
– Sitä kautta ihmiset joita kiinnostaa, ovat tehneet johtoryhmässä töitä ja nostaneet vaatimustasoa siellä ja koko seurassa. Nyt sitten saatiin Timo, Teemu ja Sameli muun muassa mukaan. Nyt pystytään ottamaan sitten taas seuraava loikka eteenpäin, Juhantalo toteaa.
Seuran budjettia nostettu reilusti parissa vuodessa
Puna-Mustien liikevaihto on kasvanut parin viime vuoden aikana 80 000 eurosta jo 400 000 euroon asti. Suurin osa budjetista menee juniorityöhön, mutta myös edustusjoukkueen budjetti on kasvanut.
– Edustuksen osalta olemme puolestaan yli sadassatuhannessa eurossa. Kun ajatellaan edustusjoukkuetta, niin johtoryhmän kaupallinen osaaminen laajemmin on auttanut meitä tekemään uudenlaisia kontakteja yrityselämään. Tämä on aika kokonaisvaltainen harjoitus työn ohella.
Monet muistavat Kaisaniemen Tiikereiden kohtalon 1990-luvulta. Joukkue perustettiin vuonna 1996 ja se pelasi Superpesistä kahdella seuraavalla kaudella. Vaikka seura saavuttikin hopeaa, se teki konkurssin syksyllä 1998 talousvaikeuksien takia. Aina kun pesäpallon uusi nousu Helsingissä tulee puheeksi, jostain suunnasta kuuluu jo huuto ”Tiikerit!”.
Juhantalon mukaan historialla ei kuitenkaan ole vaikutusta nykypäivään esimerkiksi yhteistyökumppaneita hankkiessa.
– Ei historia ole oikeastaan vaikuttanut. Olen ollut lajin ulkopuolella oikeastaan 15 vuotta ennen kuin tähän tulin. Minua tai muita ei oikeastaan kiinnosta, mitä ennen on tapahtunut. Me tehdään nyt uutta PuMua ja kansallispelin uutta nousua Helsinkiin. Mitä menneisyydessä on tapahtunut, ei sillä ole oikeastaan merkitystä, Juhantalo toteaa.
Vahvan yritysosaamisen johtokunta
Puheenjohtaja Juhantalo on itse pelannut pesäpalloa Ykköspesiksessä ja Suomensarjassa Puna-Mustien värejä edustaen. Aktiiviuransa jälkeen hän on toiminut valmennuspuolella. Vuonna 2021 hän alkoi aktiivisesti viemään seuraa eteenpäin. Siviilissä hän toimii Googlella toimialajohtajana pelien ja sovellusten maailmassa.
– Olen ollut Puna-Mustien mukana jo 2000-luvun alussa, silloin tulin tänne pelaajana. Noustiin silloin Suomisarjasta Ykköspesikseen. Kilpailullisen uran jouduin lopettamaan 2005. Sen jälkeen olen ollut löyhästi mukana. Pelannut maakuntasarjaa silloin kun olen pystynyt.
– Omat lapset menivät toimintaan mukaan 2021. Silloin lähdin valmentamaan ja huomasin, että täällä on aika paljon tehtävää. Siitä sitten nousin nopeasti johtoryhmään mukaan ja keräsin rahoituksen junioripäällikölle. Sitten aloin skaalaamaan toimintaa ylös. Seurassa ei oikein ollut rakenteita ja käytänteitä. Pitkä työ on tehty viimeisen kolmen vuoden aikana. Ensisijaisesti aloitettiin junioritoiminnasta ja nyt on sitten kiihtyvästi edustuksen taustaa vahvistettu.
Puna-Mustien uudessa johtokunnassa olosuhdeasioista, siis myös vahvasti stadionprojektista, vastuussa oleva Hakkarainen puolestaan ei ole ensi kertaa pappia kyydissä. Perustamansa Boltin nimeä kantavat niin Töölön jalkapallostadion kuin Joensuun uusi pesäpallostadion.
Kovan luokan ammattilaisia on muillakin sektoreilla, kun johtokunnassa yritysmyynnistä vastaava Mäenpää on konsulttiyhtiön toimitusjohtaja, talouspuolesta vastuun ottanut Heli Karppinen, on siviilitöissään Accenturella ja johtokunnan neuvonantajana toimiva Toiviainen työskentelee Nokialla Vice President -nimikkeellä.
Näillä voimin Puna-Mustat hakee kunnianhimoisia tavoitteitaan seuraavien vuosien aikana. Mutkia matkaan varmaan mahtuu vielä, mutta seurassa panostetaan suunnitelmien toteutumiseen tavalla, mikä mahdollistaa maaliin pääsemisen.
Juhantalon haastattelun toisessa osassa keskitytään Puna-Mustien junioritoimintaan sekä seuran tavoitteeseen nousta vuoteen 2030 mennessä Suomen suurimmaksi pesäpalloseuraksi.