Missä sijaitsevat legendaarisimmat paikat lyödä kunnari? Jokaisen lyöjän päiväuni on kunniajuoksun lyöminen, mutta kaikki pesäpallokentät eivät ole identtisiä ja kourallinen kenttiä pitää sisällään ne kaikkein kuuluisimmat paikat kunnarin lyömiselle.

Kunniamaininta: Alikulkutunneli (Tampere)

Kaupin uusi pesäpallostadion sai avajaisensa vasta heinäkuussa 2022, joten legendaksi asti Tampereelta ei olla vielä voitu nousta. Mutta kaukaa kolmospuolen takaa löytyvä alikulkutunneli nousee kohisten kohta listan kärkeä.

Alikulkutunnelin putki alittaa pienen töyssyn kentän takaa menevästä hiihto- ja ulkoilureitistä. Jos vastustajan kolmoskoppari ei ehdi katkaisemaan luukusta tai jatkeelta läpi lyötyä palloa, rullaa se avoimella Kaupin kentälle pitkälle – ja usein juuri alikulkutunnelia kohti.

Mikäli pallo sinne asti vierii, on tuloksena lähes aina kunnari. Tunnelin legendaa kasvattaa se, että kunnaripaikka vaanii jatkuvasti taustalla niin tv-kameroiden kuvissa kuin Kaupin katsomosta, ja omalaatuisena juttuna alikulku myös painuu helposti mieleen.

5. Maratonportti (Kouvola)

Kouvolassa läpilyönneillä kunnarin juokseminen ei ole aina ihan yksinkertaista, vaikka lyöjä löisi täydellisiä suorituksia kakkos- tai kolmospuolelta. Vallit tulevat vastaan ja koppareiden on usein mahdollista estää kunniajuoksun syntyminen.

Sen sijaan takaa keskeltä pallon läpi lyöminen johtaa siihen, että pallo voi pomppia vaikka Sumulaaksonkadulle asti. Takakentällä on maratonportiksi kutsuttu leveä portti, ja jos pallo sinne asti edes kantaa, on kunnari jo käytännössä varma.

Maratonportista lyödyt kunnarit jäävät hyvin varsinkin tv-katsojien muistiin, kun kentän pääkamera voi seurata pallon taivalta lähes sinne kadulle asti – ja epätoivoisesti pallon perässä kirmaavat kopparit ovat luonnollisesti hauska näky. Ainakin jos ne eivät ole oman suosikkijoukkueen pelaajia.

4. Antin monttu (Koskenkorva)

Koskenkorvalta löytyy Antin monttu, joka jo itsessään ja nimeltään nousee legendan asemaan. Kakkospuolella kentän ulkopuolella kulkee ensin syvä oja, pikkumonttu, ja sen jälkeen harju laskee jyrkästi – se legendaarinen Antin monttu.

Jo ojaan vierivä pallo tuottaa ulkokentälle kovasti ongelmia, ellei sitten kopparilla ole Perttu Ollin syöksytaitoja kuten alla olevassa videossa. Jos pallo taas pääsee rullaamaan sinne Antin monttuun asti, on kunnari selviö. Saattaapa pitkälle mäntymetsään harjua alas vierivä pallo jäädä ylipäänsä ikuisiksi ajoiksi löytymättä.

Se on Urheiluruutu-suoritus sanan varsinaisessa merkityksessä! Perttu Olli, hyvät naiset ja herrat! 👊#KivenkovaKeKi #Nastajengi #Pesis pic.twitter.com/gdZG7mGbpJ

— Kempeleen Kiri (@KivenKovaKeKi) May 15, 2023

3. Mantun monttu (Siilinjärvi)

Kun Suomi on harjujen ja järvien maa, kiitos jääkauden, on toinenkin legendaarinen kunnarinlyöntipaikka nimeltään monttu, mutta tämä onkin Siilinjärvellä. Harjun rinteelle rakennetulla pesäpallokentällä kakkospuolelta löytyy samanmoinen jyrkänne kuin Koskenkorvalla.

Heti hiekkatekonurmen päättymisen jälkeen kopparilta putoaa maa jalkojensa alta. Jyrkkä rinne laskee Siilinjärven Siilinlahtea kohti. Tosin veteen asti eivät edes nykypäivän tykkilyöjät palloa varmasti saa lyötyä – sen verran korkealla harjulla vielä Mantulla ollaan.

Jos kakkospuolen rajasta tai luukusta lyönti pääsee kulkemaan kentän rajalle asti ja lähtee kohti Mantun monttua vierimään, on kopparin turha enää lähteä perään rynnimään, ellei halua tehdä lähempää tuttavuutta koivikon kanssa.

Siilinjärven pesäpallokenttää jopa tavataan kutsua tämän kunnaripaikan mukaan Mantun montuksi. Mantun talon, ja sen mukaan nimensä saanen kentän, nimi tulee talon alkuperäisestä Manttaalikunnantalo-nimestä.

2. Muuntaja (Hyvinkää)

Tämä palanen kunnallista infrastruktuuria on jokaisen kunnaria himoitsevan tavoite ja kohde Pihkalan pesäpallokentällä Hyvinkäällä. Aivan kentän aidoilla rajatun alueen takanurkassa sijaitseva tiilirakennus ja sen sisällä oleva sähkömuuntaja on ansaitusti legenda, kun Pihkalassa kunnareita taotaan enemmän kuin missään muualla.

Kakkospuolen läpilyönnit saavat vieriä luukusta tai jatkeelta kohti kaukana, kaukana olevaa muuntajaa. Ja jos pallo sieltä vasta saadaan kiinni, ehtii hitainkin juoksija kolmoselle ja pääsee kunnaria juhlimaan. Legendaarisuutta vain lisää Pihkalan kotitaipaleen lipun yhteydessä oleva kunnarikello, mitä kunniajuoksun lyöjä pääsee kilkuttamaan – kuten Simo ”Iso Kello” Eerikäinen teki urallaan kymmeniä kertoja.

Kaikkien aikojen kunnarikunkku Tahkon Juha Korhonen ja muuntaja kulkevat tietysti myös kuin käsi kädessä. Vasurilta lyövä Korhonen on paukuttanut yhden jos toisenkin pallon muuntajalle ja juossut kunniaa Pihkalassa.

Kun Hyvinkään kaupunki ei saa Pihkalaan tehtyä edes järkevää remonttia, voi olla liikaa toivottu saada Korhoselle patsasta aikaan, kun 42-vuotias ja 107 kunniajuoksun mies aikanaan uransa lopettaa. Mutta eikö muuntaja voitaisi virallisesti nimetä ”Juha Korhosen muuntajaksi”? Hieno muraalimaalaus vielä tiiliseinään Korhosesta lyöntipuuhissa.

1. Savonjoki (Vimpeli)

Ei vain legendaarinen, vaan maailmankuulu. Vimpelin Saarikenttää ympäröivä Savonjoki on kaikista uniikein pesäpallokenttien erikoisuus. Pallon jokeen lyöminen takaa parin pesävälin etenemisen ja johtaa usein kunniajuoksuun, jos palloa ei löydetä joesta ihan välittömästi.

Suuri osa läpilyönneistä päätyy jokeen asti, jos niissä on yhtään riittävästi voimaa takana tai kopparit eivät ole ainutlaatuisen hyviä joentörmältä palloja uhkarohkeasti katkomaan. Aina rohkeus ei kuitenkaan ole hyve, kuten vierailija-Tahkon koppari Teemu Nurmio pääsi toteamaan kesällä 2022.

Kesä kuivaa sen minkä kasteleekin!

Teemu Nurmio selvisi syöksysukelluksesta onneksi säikähdyksellä! 🙏#pesis #ruutu @RuutuUrheilu @TahkoSuperpesis pic.twitter.com/aYGKgU3Z6q

— Superpesis (@superpesis) July 11, 2022

Miehen sukellus suoraan Savonjoen törmältä pää edellä jokeen sai globaalia julkisuutta. Samoin Vimpelin kunnan miehet saivat tuoda maansiirtokoneensa Saarikentälle, jotta vaarallisia kivenmurikoita täynnä ollut ranta saatiin hieman turvallisempaan uskoon.

Savonjoki on taannut valtaisan määrän kunnareita vuosikymmenten saatossa – sekä tietysti kastellut ulkopelaajien kenkiä ja housuja. Mikään ei pesäpallon seuraamisessa voi olla jännittävämpää kuin seurata meneekö läpilyönti Vimpelissä jokeen asti, miten ulkopelaaja säntää pallon perään kastumisenkin uhalla ja löytyykö jokipallo ripeästi vai painuuko se uppeluksiin veden alle.

Vedon pelaajat luonnollisesti tietävät kotikenttänsä niksit parhaiten, mikä tarjoaa joukkueelle ison kotiedun.

Jokipallon voi lyödä yhtä lailla kakkos- kuin kolmospuolelta sekä myös takaa. Takakentältä jokeen mennyt pallo on aina kunnari, eikä kopparin kannata sinne lähteä rypemään, sillä täällä Savonjoen törmä on hurjia kiviä täynnä.

Kakkospuolelta kunniajuoksu on luukun ja jatkeen lyönneillä usein tuloksena, mutta rajasta lyötyjä ulkopelaajien on helpompi pelastaa. Kolmospuolella taas törmä on loivempi ja polttoheiton matka pesälle tietysti pienempi, joten jokipallo pitää saada hieman kauemmaksi keskelle jokea, jotta kunnarinsa varmistaa.

Katso alta kuvat Savonjoesta Saarikentällä kauneimmassa kukoistuksessaan. Kuvat Supervuorolle on toimittanut Savonjoen Twitter-tili – koska tietysti legendaarisimmalla kunnarinlyöntipaikalla pitää sosiaalisen median presenssi olla!

Vierasjoukkueiden ulkopelaajille on myös tarjolla ”Savonjoen uimaseura” t-paitoja silloin, jos he jokeen asti päätyvät polskimaan. Pallopojille tämä on tehty hieman helpommaksi, kun jokirannassa on tarjolla haavit, joilla pallot voi kalastaa vedestä.

edit. 9.7.2023 klo 12.38: Korjattu Juha Korhosen kunnareiden määrä oikeaksi. Luvusta puuttuivat kauden 2023 kunniajuoksut.