Veikkauksen seniorianalyytikko Teemu Eirtovaara on se mies, ketä vastaan pelaat, kun laitat eurosi sisään pesäpallon vetokohteisiin. Tosin kertoimia hän ei vedä hatusta tai pudottele hihasta, vaan kaiken takana on raaka ja puhdas data.
Eirtovaara kertoo myös kuinka hurjan suosittu laji pesäpallo vedonlyönnissä on, kun se on kerännyt tänä vuonna esimerkiksi enemmän pelieuroja kuin jalkapallon Mestareiden liiga.
Mutta datanmurskaajakaan ei vain istu jossain pimeässä kellarissa taulukkojensa ja tilastojensa kanssa, vaan on todellinen pesäpallomies. Vaikka Eirtovaaran vastuualueista Veikkauksella kotimainen ja kansainvälinen jääkiekko ovat selvästi pesäpalloa isompia ja tärkeämpiä, on pesiskesä hänellekin ihmisen parasta aikaa.
– Olen muutenkin kesäihminen, mutta olen jopa enemmän innostunut, kun pääsee pesäpallon kertoimia tekemään. Pesiskausi on harmillisen lyhyt, kun taas jääkiekkokausi osaa olla välillä puuduttavan pitkä.
– Pesäpallossa iskee harmitus: piru vie, kausi alkaa olla loppupuolella, voisivat ne pelata vielä pidempään, 43-vuotias Eirtovaara kertoi Supervuoron haastattelussa.
Pieni ripaus mutua dataa koristamaan
Kun otteluohjelmassa lukee maanantaille miesten Superpesiksen ottelu, mistä ne kertoimet pesiskansan pelattavaksi sitten tulevat? Jokaisella lajia seuraavalla ja edes satunnaisesti vedonlyöntiä harrastaneella on varmasti vuosien varrella ollut otteluita, joissa oma näkemys kertoimista on eronnut mittavasti: mitä ihmettä ne siellä oikein ajattelevat?
Eirtovaara kertoo, että Veikkauksen kertoimien takana on vahvasti data, vaikka kertoimenlaskijan omalle henkilökohtaiselle näkemyksellekin jää oma roolinsa.
– 95 % datan pohjalta, 5 % omaa mutua joukkueiden vireys- ja motivaatiotilan säätämistä siihen päälle. Meillä on laskuri, johon syötetään joka matsista perusmalliset tilastot. Niistä muodostetaan xR eli paljonko tilanteiden perusteella siinä ottelussa juoksut keskimäärin jakautuisivat, jos se pelattaisiin yhä uudestaan ja uudestaan.
xR (expected runs, juoksujen odotusarvo) on pesäpallon versio monelle ehkä jalkapallon ja jääkiekon puolelta tutummasta xG (expected goals, maalien odotusarvo) lyhenteestä.
Miksi sitten ei vain vilkaista sarjataulukkoa, sillä sehän kertoo ketkä parhaita joukkueita ovat olleet?
– Sarjataulukkoon ero on, että tasaisessakin pelissä pisteet voivat mennä toiselle joukkueelle 2-0 tai 3-0 hyvin pienten asioiden seurauksena. Onko se sitten sattumaa vai pelaako toinen ratkaisutilanteet pikkaisen paremmin. Meidän laskurissa taas, jos tilanteet ovat tasan, joukkueita pidetään tasavahvoina. Ei tule sellaista, että ne menisivät radikaalisti toiseen suuntaan.
Datamalli kertoo Eirtovaaralle otteluista enemmän kuin pelkkä pisteiden jakauma. Ennemmin tai myöhemmin tiukat ottelut kääntyvät ennakoidun mukaisesti ja ottelutapahtumia hallinneet joukkueet nappaavat voittoja, vaikka aiemmin sattuma tai ratkaisuhetkien tapahtumat eivät olisikaan olleet joukkueelle myönteisiä.
– Kun arvioidaan joukkueiden tulevaa, tasaisen pelin joukkueet pitää nähdä tasaisina, minkä takia xR on joukkueiden voimasuhteiden arvioimisessa parempi kuin sarjataulukko. Jos joukkue pärjää huonommin tai paremmin kuin sen xR kertoisi, niiden taso nousee tai laskee laskurissamme. Joukkueilla on aina jonkinlainen voimaluku.
Sää ja mutu viimeistelevät kertoimet
Yksi perusseuraajalta ehkä vähemmälle huomiolle jäävä tekijä on sään vaikutus pesäpallon vedonlyönnissä. Vaikka monella mielessä olisikin usein toistellut ajatukset syksyn kylmemmän sään otteluiden muodostumisesta vähäjuoksuisiksi, sama vaikutus on nähtävissä tietysti läpi kesän.
Eirtovaara kertookin, että Veikkauksella käydään tarkasti jokaisen pelipaikkakunnan säätila ennen kuin otteluiden juoksujen kokonaismäärään perustuvat kohteet saavat kertoimensa ja vedonlyöjät pääsevät niitä pelaamaan.
– Lisäämme vielä kokoonpanotilanteet ja otteluohjelman vaikutukset pohjatasoon, joka joukkueella on. Syötetään myös odotettu lämpötila, säätyyppi, tuulen suunta ja tuulen nopeus.
– Ne vaikuttavat yli/alle-kohteisiin ja juoksutasoituskohteisiin. Sen takia nämä yli/alle-kohteet avautuvat vasta pelipäivänä puoliltapäivin, sillä säätilalla on iso vaikutus niihin. Jonkun verran niillä on vaikutusta myös joukkueen voimasuhteisiin: jos huonossa kelissä, vastatuulessa juoksumäärä jää vähemmäksi, on suosikki pienempi suosikki kuin hyvässä kelissä.
Tuulen suuntaa ei siis haistella työntämällä sormea ilmaan, mutta Veikkauksen analyytikko lisää soppaan vielä omat mausteensa. Eirtovaara katsoo kesän aikana tuntitolkulla eri joukkueiden otteita, jotta pysyy parhaiten kartalla siitä, missä kukin ryhmä on menossa.
– Viimeisenä sitten se mutu-korjaus siihen, kun yritetään olla joukkueiden pulssilla.
Miesten Superpesis > Mestareiden liiga
Monessa kansainvälisemmässä lajissa Veikkauksella, tai millään muullakaan yksittäisellä vedonlyöntiyhtiöllä, ei ole sellaista roolia kertoimien muodostamisessa kuin pesäpallossa. Markkinat ovat globaalit kuin pörssi konsanaan, ja kun vaikkapa jääkiekon MM-kisoja tai NHL-otteluita pelataan ympäri maailman, on lähes kaikilla sama, yhteinen näkemys myös kertoimista.
– Pesäpallossa ei ole mitään markkinaa, mistä voisimme lähteä katsomaan kertoimia – eikä ole halujakaan. Minun käsitykseni mukaan muut aika pitkälti kopioivat kertoimensa meiltä, joskaan ei nykypäivänä ihan täysin, Eirtovaara sanoi omasta ja Veikkauksen roolista pesäpallon kertoimien muodostumisessa.
Veikkaukselle pesäpallo on vedonlyönnissä iso laji. Syksystä kevääseen pelattavaa ja käynnissä olevia urheilusarjoja riittää niin paljon, että vedonlyöjillä on runsaudenpula tarjonnasta, mihin euronsa voivat pistää kiinni. Kesällä taas pelattavaa on huomattavasti vähemmän ja pesis on merkittävänä kotimaisena lajina myös vedonlyönnissä tärkeä.
– Merkitys on iso. Kaksi ylivoimaisesti isointa ovat jalkapallo ja jääkiekko, ja pesäpallo sijoittuu kuudenneksi. Jos katsotaan taas Suomen kesää, ykkönen on Veikkausliiga, mutta ihan hirveästi perässä ei ole miesten Superpesis. Se mikä itseänikin yllätti, kun katsoin tämän kesän vaihtoja, kolmantena on naisten Superpesis, jota on pelattu enemmän kuin jalkapallon Ykköstä.
Naisurheilun osalta pesäpallo on siis melkoinen edelläkävijä myös vedonlyönnissä, sillä muissa lajeissa erot miesten ja naisten sarjojen välillä ovat mittavat – jos nyt edes aina naisten otteluita on edes laitettu pelattavaksi.
Superpesiksen otteluiden merkityksestä kotimaisessa vedonlyönnissä kertoo paljon sekin, että Eirtovaaran mukaan he ovat vuoden aikana tähän mennessä saaneet enemmän peliä miesten Superin otteluihin kuin jalkapallon Mestareiden liigan ottelut keräsivät.
Seniorianalyytikko kertoo myös pesäpallon luonteesta lajina, missä suosikit ottavat kärkipaikkansa usein. Jos siis toisen joukkueen mestaruuskerroin on ennen kauden alkua ollut toiseen nähden kymmenkertainen, ei se välttämättä tarkoita, että näiden tasoero olisi mitenkään massiivinen.
– Pesäpallo on luonteeltaan sellainen laji, että suosikki voittaa usein. Jos jollain joukkueella on iso mestaruuskerroin, se ei sinällään tarkoita, etteikö siihen uskottaisi. Mutta jos on kaksi selvästi parempaa, se mestaruuden voittaminen on aika ison työn takana. Sen takia hyvilläkin joukkueilla voi olla isolta vaikuttavia mestaruuskertoimia.
Samoin pesäpallon vedonlyönnissä yksittäisen pelaajan, erityisesti huippulukkarin, merkitys joukkueelleen voi olla valtava. Jääkiekossa ykkösmaalivahdin pois putoaminen ei välttämättä käännä ottelun asetelmaa päälaelleen, kun tälle useimmiten löytyy hyvä paikkaaja. Pesiksessä taas tällainen poissaolo voi tehdä selvähköstäkin ennakkosuosikista yhtäkkiä pienen altavastaajan.
– Kaikista isoin oli varmaan Mansen naisissa vuoden takainen tilanne. Sinällään tuuraajana hyvin onnistunut [Jasmin] Andreasen vs. nyt [Venla] Tanhua. Tuollaisessa puhutaan luokkaa kymmenen prosenttiyksikön vaikutuksesta. Se on todella paljon, Eirtovaara sanoi.
Tilastomies unelmaduunissaan
Veikkauksen kertoimenlaskijana Eirtovaara on unelma-ammatissaan. Vedonlyönnissä yhdistyvät hänen mielenkiinnon kohteensa niin urheilua kuin numeroita kohtaan.
– Jo nuorena olin hyvin kiinnostunut penkkiurheilusta ja tilastoista. Niitä olen vihkoon kaikenlaisia tilastoja kirjaillut. Kun Pitkäveto joskus tuli Suomeen, siitä kilpailuhenkisenä innostuin, ja että siinä pääsee mittelemään taitojaan. Siitä lähtien olen vedonlyöntiä harrastanut, itseoppineena.
Nykypestiinsä hän päätyi pesäpallon sijaan jääkiekon kautta. Työvuosia analyytikkona Veikkauksella on ehtinyt kertyä jo iso tukku, mutta Eirtovaaralla ei ole haluja vaihtaa mihinkään muuhun hommiin.
– Jatkoaika-verkkolehteen kun kirjoitin, Veikkaus etsi sitä kautta Mestiksen osalta avustajia. Sen homman kautta tulin ihmisille tutuksi. Hetken aikaa olin vedonlyöntitiimissä tuuraamassa ja sen jälkeen minut vakinaistettiin – tämähän tapahtui ihan hiljattain eli 14 vuotta sitten.
– En voi keksiä mitään, mikä sopisi minulle paremmin. Siinä mielessä olen hyvin onnekas, Eirtovaara kertoi.
Pesäpallotaustat taas löytyvät hänen nuoruusvuosiensa kotipaikkakunnalta Hyvinkäältä. Pihkalan penkkien kautta pesäpallo oli hänelle tuttu laji, kun Veikkauksella oli tarvetta saada joku nappaamaan vetovastuu pesiksen kertoimista.
– Innokas katsoja Pihkalassa nuorempana. Pelitaustaa ei ole muuta kuin pihapelien osalta ja yhtenä kesänä kokeilemassa harrastepesiksessä. Siitä huomasi, että se on kentän tasolla huomattavasti vaikeampaa kuin katsomosta näyttää.
– Jossain vaiheessa oli tarvetta pesäpallon pariin, ja kun lajia olin ennestään seurannut, sehän sopi. Minkäänlaista aiempaa taustaa pesäpallovedonlyönnin osalta ei siinä kohdin ollut, joten aika nollista lähdettiin opettelemaan, Eirtovaara kertoi siitä, miten hän päätyi vastuuseen pesäpallosta Veikkauksella.
Kertoimenlaskijan kolme toivetta
Haastattelun päätteeksi helsinkiläistynyt Eirtovaara kertoo vielä kolme toivettaan pesäpalloon liittyen.
– Ensimmäinen on, että Puna-Mustat nousisi Ykköspesikseen. Se on toki henkilökohtainen, jotta pääsisi näkemään pesistä täällä paikan päällä. Toki se lajillekin olisi hyvä juttu, jos saataisiin helsinkiläinen joukkue ensin Ykköspesikseen.
– Toinen toive on, että saisimme pelaajakohtaisia ulkopelitilastoja. Jos kärkilyöntiprosentin rinnalla olisi ulkopeliprosentti, missä laskettaisiin voittavia suorituksia. Hyviä suorituksia, mistä on tehty palo tai haava, ja sitten helpot virheet, joissa pelaajan olisi perussuorituksella pitänyt palo tai haava saada.
– Se toisi arvostusta hyville ulkopelaajille, jotka nyt eivät näy missään – paitsi laji-ihmiset tietysti tietävät.
– Kolmas toive on, että pudotuspeleihin saataisiin Pitkävetoon pikkaisen myös erikoiskohteita tarjolle – lähinnä pelaajavetoja. Ja siihenhän voin tietysti itse vaikuttaa.
Lähipäivinä luvassa on vielä Eirtovaaran näkemyksiä miesten ja naisten Superpesiksen kausista tähän mennessä, yllättäjistä, pettymyksistä ja miltä mestaruusasetelmat näyttävät, kun pesiskesä kääntyy kohti pudotuspelien alkua.