Maanantain ainoassa Superpesis-ottelussa ja Ruudun Supermaanantai-lähetyksessä Kiteen Rantakentältä puhutti erityisesti estämistuomio ensimmäisen jakson päätösvuorossa. Kiteen Pallon lukkarin Joona Lehtisen estämisen osalta tuomio oli kohdillaan, mutta sitten paketti sekosi vähän jokaiselta.
Kotijoukkue johti avausjaksoa Kiteellä 3-2-juoksuin, kun tultiin Kouvolan Pallonlyöjien neljännen lopettavaan vuoroon. KPL sai luotua palottoman ajolähdön, mutta ensin vuorossa ollut Teemu Nikkanen ei saanut lyötyä kärkeä kotiin ja tasoitusjuoksua aikaiseksi.
Toisena kotiuttamaan tulleelle lyöjäjokeri Patrik Wahlstenille KiPan lukkari Joona Lehtinen syötti pahan taktisen linkkuväärän. Epäonnekseen Lehtisen syöttö oli lähes täysin hänen itsensä suuntaan, eikä kotijoukkueen lukkari ehtinyt riittävästi väistää Wahlstenin kurottavan lyönnin tieltä.
Wahlstenin lyönti osui edessä olleeseen Lehtiseen ja ottelun syöttötuomari Jan Brandt näytti tuomionaan välittömästi estämistä ja vapaataivalta sen seurauksena.
– Normaalisti kun meillä on lyöntisektori, missä lukkari ei saa osumahetkellä olla, se on kentän rajoissa. Linkussa kun se pallo liikkuu, lyöntisektori liikkuu sen pallon mukana. Siitä sektorista lukkarin pitää keretä pois, Lehtinen ei siitä kerennyt pois, Brandt kertoi ottelun lehdistötilaisuudessa.
– Hän Wahlstenia esti lyömästä kentän suuntaan, haluamaansa suuntaan. Siitä Wahlstenille vapaataival ja työntö-periaatteella koko kentälle, jotta se Wahlstenin vapaataivaloikeus saadaan toteutettua, Brandt selitti.
Tässä tultiinkin siihen sopan kaikkein sotkuisampaan kohtaan. Wahlstenille siis annettiin vapaa, mutta KPL:n jokeri ei tehnyt elettäkään siirtyäkseen ykköspesälle. Sen sijaan kaikki muut etenijät liikkuivat pesillä eteenpäin ja pelituomari Jan Karjalainen näytti jo lähes välittömästi yhtä juoksua tilanteesta.
Lopullista selvyyttä tämän ”työntö-periaatteen” tai ”domino-efektin” osalta ei ainakaan maanantaina saatu, mutta se mikä nyt toteutui, oli kylläkin enemmän veto kuin työntö. Brandt ei varsinaisesti tähän kysymykseen myöskään ottelun jälkeen vastannut.
Jotta pesillä olevia etenijöitä olisi ollut tarpeen siirtää eteenpäin, olisi Wahlstenin pitänyt vastaanottaa vapaansa. Nyt hän ei sitä tehnyt. Välttämättä tilanne ei kovin selvä ollut kenellekään, kun kovasti estämistuomiosta kimpaantunut KiPa-pelinjohtaja Sami Partanen jo ryntäsi kotipesään ja hässäkkä oli valmis.
Joka tapauksessa vapaan saaneen pelaajan pitää se vapaansa itse käyttää, eikä esimerkiksi tuomarin ohjaamana tai oman joukkueensa valmennuksen pakottamana. Nyt Wahlsten jäi lyömään, ja jäi koko sopan laantumisenkin jälkeen käyttämään jäljellä olevat kaksi lyöntiänsä – ja samalla päästen yrittämään KPL:lle jakson voittojuoksua.
– Vapaataivaloikeudet annetaan ja jokainen saa päättää käyttääkö sitä vai ei. Mutta sen pitää olla mahdollista, Brandt kertoi.
Nyt Wahlsten ei vapaataan käyttänyt, joten ainakin maanantain tietojen jälkeen vielä on vaikea nähdä, miten tilanteessa ei olisi tapahtunut tuomarivirhettä, kun kaikki muut etenijät pääsivät eteenpäin vapaalla paitsi juuri se ainoa pelaaja, joka vapaan sai.
Tilanteesta tuomittiin myös keltaiset kortit niin Partaselle kuin Lehtiselle. Nämä puolestaan olivat täysin ansaittuja kortteja pelituomari Karjalaiselta. KiPa-pelinjohtaja tosiaan rynnäköi liki seisomaan lautasen päällä ja Lehtinen ei suostunut jatkamaan peliä, vaan jatkoi kritisointiaan.
Selitys tilanteessa oli syöttötuomari Brandtilta tarjolla Partaselle, mutta keltaisen kortin näyttämisen jälkeen ei pelinjohtajaa tuon kuunteleminen enää vaikuttanut kiinnostavan.
Ehkä Superpesiksessä voitaisiin ottaa myös mallia esimerkiksi Korisliigasta, missä kaikkein puhuttavimpia tuomareiden päätöksiä on pyritty selittämään videoiden avulla kaikille katsojille.
Korisliiga ja sen erotuomariyksikkö on siis julkaissut ”Tough Calls” –juttusarjassaan yksittäisten kyseenalaisten tilanteiden selityksiä, myös sellaisissa tapauksissa, missä ottelun tuomaristo on epäonnistunut tuomiossaan.
Pesäpallossa tämänkaltaiset tuomiot eivät ole ainakaan yksinkertaisempia tai keskivertokatsojalle (tai edes edistyneemmälle) helposti aina ymmärrettäviä, joten pieni koulutus ja tilanteiden avaaminen olisi varmasti hyödyllistä. Eikä sen pitäisi tapahtua niin, että tuomareiden tai tuomarijohdon osalta selitykset joutuu kukaan kaivamaan, vaan viestintä voisi olla oma-aloitteista.
KPL:n tasoitusjuoksu aiheutti kunnolla tunnetta Supermaanantain lähetyksessä 🥎 Menikö tuomio vapaataipaleesta oikein? Studion Olli Eronen ja Emilia Itävalo selvittivät asian#superpesis #pesis #pesäpallo pic.twitter.com/8TZWNxnIRq
— Ruutu Urheilu (@RuutuUrheilu) June 17, 2024