Vimpeli otti opiksi virheestään ­– Jussi Parvi on lempeä, mutta vaativa ihmisjohtaja

Kuva: Antti Haapasalo / Vetoa kiskotaan ensi kaudella eri komennossa.

Kuva: Antti Haapasalo / Vetoa kiskotaan ensi kaudella eri komennossa.

Vimpelin Veto palkkasi pelinjohtajakseen pesäpallokenttien kameleontin.

Virheistä oppii, sanotaan. Vimpelin Veto teki niin.

Pienessä kylässä, jossa on monta sankaria, luotettiin viime talvena siihen, että mestaripelinjohtaja Tomi Niskanen saataisiin houkuteltua jäämään Saarikentälle.

Niskanen kuitenkin purki optionsa kaudesta 2024. Hän kaipasi joukkueeseen muutosta.

­– Tunsin, että nyt on aika saada joukkueelle valmennuksellisesti uutta. Jos vastaavasti joukkue olisi uudistunut, olisi jatkoni ollut mahdollinen, Niskanen sanoi Lappajärvellä ilmestyvälle Järviseudun Sanomille.

***

Vaikka pelinjohtajasekoilu on varmasti vaikuttanut joukkueen kauteen valmistautumiseen, ei ole urheilussa harvinaista, että kauan yhdessä olleen porukan otteet alkavat jossain käänteessä takkuamaan.

Sekoilusta todella voidaan puhua: Niskasen jättäydyttyä pois Veto kiinnitti viuhkaansa imatralaisen Petri Pulliaisen, joka sai lähteä jo maaliskuun alussa ­– vain reilun kolmen kuukauden jälkeen. Tilalle valitun Kari Kleemolan pesti päättyy tähän syksyyn, saavuttipa Veto mitä hyvänsä.

Teemu Kinnusen saapuminen Vimpelin lukkariksi täysin eri pesäpallokulttuurista oli eteläpohjalaisille lottovoitto. Ja tulos oli heti hieno: mestaruus ensimmäisellä kaudella, hopea toisella.

Tälläkin kaudella kaikki on vielä mahdollista, mutta huipputasainen sarja ja Vedon ailahtelevat otteet runkosarjassa nostavat suuria kysymysmerkkejä Vedon ylle. Ylempään jatkosarjaan Vimpeli lähtee vasta viidenneltä sijalta.

Kleemola ei suinkaan ollut helpon tehtävän edessä. Maineikas vimpeliläinen on valmentanut suurinta osaa Vedon Superpesis-joukkueen pelaajista juniori-ikäluokissa. On saatettu kysyä ­– aiheesta ­–, onko Kleemola liiankin hyvää pataa pelaajiensa kanssa.

***

Se kuitenkin siitä.

Ensi kaudella Vedon peliä ei johda Kleemola, vaan Jussi Parvi.

Parvi muistetaan parhaiten Seinäjoen JymyJussien viuhkasta, jota hän kannatteli kaudet 2020–2023.

Parvi on analyyttinen, mutta samalla filosofinen ja peliä tutkiva pelinjohtaja ja valmentaja. Parvi mukautuu ja kykenee ratkaisuihin pelin sisällä. Tämä on nähty JymyJusseissa.

Hän tuskin on yhtä analyyttinen kuin Niskanen oli, mutta Parven vahvuus on ihmisten kohtaamisessa.

Parvi keskustelee ratkaisuista ja pelitilanteista pelaajiensa kanssa aktiivisesti. Hän saattaa kesken ottelun kysyä pelaajiensa mielipiteitä tietyn tilanteen läpiviennistä.

Pelaaja- ja ihmislähtöinen johtaja on siviiliammatiltaan liikunnanopettaja. Se antaa Parvesta lähtökohtaisesti positiivisen kuvan.

Parvi on lempeä, mutta osaa vaatia. Hän johtaa tarmolla, mutta kuuntelee pelaajia. Hän tutustuu vastustajiin erittäin tarkasti ja yksityiskohtaisesti, mutta on myös avoin ja luova.

Näin Parvea kuvaili eräs hänen entisistä valmennettavistaan.

Tämä pelaaja, joka edelleen pelaa Superpesiksessä, odottaa vesi kielellä, mihin kaikkeen Parvi pystyy Vimpelin tasoisen materiaalin kanssa. JymyJusseissa materiaali ei ollut kirkkaimman kärjen veroinen, mutta Parvi johdatti seinäjokiset yllättäen puolivälieriin. Kovissa paikoissa ei panikoida, vaan tasoa pystytään entisestään nostamaan.

***

Vimpeli on rutinoitunut ja menestykseen tottunut joukkue, jonka kokoonpano pysyy hyvin pitkälti samana myös ensi kaudella. Tämä on Parvelle yhtäältä siunaus, toisaalta kirous: miten tulla uudeksi pelinjohtajaksi ryhmään, joka on pitänyt yhtä jo hyvän tovin? 

Toisessa vaakakupissa painaa yllättäen sama teema. Koska Vimpelin pelaajat tuntevat toisensa hyvin, pelinjohtajan ei tarvitse keskittyä ryhmäyttämiseen samalla tavalla kuin muualla tarvitsisi. Päästään heti kiinni itse pihviin.

Valmennusosaamisestakaan Parven menestyminen Vimpelissä ei jää kiinni. Hän toimi ennen Seinäjoella myös fysiikkavalmentajan ominaisuudessa, joten valmentaminen ja urheilijan arki ja elämä eivät ole hänelle uusia ulottuvuuksia.

Kun katsoo Parven CV:tä ja kuuntelee hänen entisen pelaajansa ylitsevuotavia kehuja, ei ole liioittelua väittää, että Vimpeli osui kultasuoneen.