Valtakunnan vaarallisin vaakamaila – Patrik Wahlsten on uransa kovimmassa vireessä

Kuva: Vesa Sailio / Sauma kuin sauma, Patrik Wahlsten puhkaisee sen.

Kuva: Vesa Sailio / Sauma kuin sauma, Patrik Wahlsten puhkaisee sen.

Kuin hiljaa hiipien Kouvolan Pallonlyöjät on noussut Superpesiksen sarjataulukon jaetulle kärkipaikalle. Kouvolalaisryhmän yksi tärkeimmistä palasista on sarjan ehkäpä vaarallisin vaakamailalyöjä Patrik Wahlsten, joka puolestaan hätyyttelee Sotkamon Jymyn Roope Korhosen kärkisijaa lyötyjen tilastossa.

Kouvolan Pallonlyöjien edellinen Suomen mestaruus miesten Superpesiksestä on vuodelta 1976. Viime vuosina joukkue on käynyt lähellä sitä kirkkainta mitalia, mutta ainakin toistaiseksi se on joutunut vielä pettymään. Tällä kaudella joukkue on esiintynyt edukseen ja syksyä kohti mentäessä se on yksi suosikeista voittamaan mestaruuden.

KPL:n kausi on sujunut tähän mennessä mainiosti. Joukkue on jäänyt ainoastaan yhdessä ottelussa ilman pisteitä ja se taistelee vielä tiukasti runkosarjan voitosta, kun jatkosarjat ovat käynnistyneet.

Koplan lyöjäjokerin Patrik Wahlstenin mukaan ryhmä on pystynyt parantamaan peliään kauden edetessä. Hän nostaa joukkueen pelaamisesta esille yhden seikan, joka on mahdollistanut tämänhetkisen pistesaldon.

– Alku oli vähän kankeaa. Hävittiin monta peliä kotareissa. Pelattiin ihan hyvin, mutta jänne ei tietyllä tavalla kestänyt ihan pelien loppuun asti. Mutta ainoastaan yhdessä pelissä on jääty ilman pisteitä. Trendi pelaamisessa on ollut nouseva.

Pallonlyöjiä sekä tasapisteissä Superin kärjessä olevia Jymyä ja Manse PP:tä yhdistää yksi asia: vähäinen päästettyjen juoksujen lukumäärä. KPL:n luku 26 pelatun ottelun jälkeen on vain 120, kun viime kauden runkosarjan päätteeksi mustakeltaiset olivat antaneet vastustajille yli 50 % enemmän (182) juoksuja.

– Ulkopeli on ollut ihan alusta asti todella hyvää. Peli-ilmettä ollaan saatu parannettua kauden edetessä. Siihen pureuduttiinkin tuossa yhdessä vaiheessa kautta, lyöjokeri toteaa.

Suomen vaarallisin vaakamaila

Jos on kouvolalaisryhmän kausi sujunut mainiosti, niin on myös henkilökohtaisesti Wahlstenin kausi. 27-vuotias lyöjätykki on Roope Korhosen jälkeen toisena kotiutustilastossa. Mies on paukuttanut 2+86 lyötyä juoksua tähän mennessä. Voidaankin sanoa, että Vaasan Mailan Junioreiden kasvatti on tällä hetkellä jopa elämänsä vireessä.

– Itsekin olen vähän miettinyt, että onko ollut uran parasta tekemistä tähän mennessä. Tosi tasaisesti olen pystynyt lyömään juoksuja ja siihen voi olla tyytyväinen. Tärkeimmät pelit on kuitenkin vasta edessä ja se sitten määrittää, että onko kausi ollut onnistunut.

Wahlsten on tullut tutuksi hurjasta vaakamailalyönnistään, jolla suurin osa hänen kotiutuksistaan tapahtuu. Tähän kauteen mies pääsi aloittamaan harjoittelun poikkeuksellisen aikaisin, koska viime kausi päättyi suureen pettymykseen jo puolivälierissä.

– En ole koskaan laskenut, että paljon lyöntejä tulee harjoittelussa. Mutta tiedän, että näin paljon ei ole koskaan tullut lyötyä. Lyöminen tuli aloitettua poikkeuksellisen aikaisin. Kun viime kauden välierät oli vielä menossa, olin jo verkolla lyömässä.

– Tosi paljon painottuu harjoittelu vaakamailaan. Siinä on ollut pääpaino. Siihen oheen sitten myös erilaisia haastolyöntejä tulee treenattua.

Kuva: Niilo Hirvonen / Hetken päästä pallo kiitää Wahlstenin mailasta kohti jotakin ulkokentän saumaa noin 175 km/h vauhdilla.
Kuva: Niilo Hirvonen / Hetken päästä pallo kiitää Wahlstenin mailasta kohti jotakin ulkokentän saumaa noin 175 km/h vauhdilla.

Resepti millä Wahlstenin maila heilahtaa puhtaasti palloon keskiosuman toisensa jälkeen ja lennättää sen liki 180 km/h nopeuteen ei ole kuitenkaan niin yksinkertainen, että palloa vain lyödään, lyödään ja lyödään.

– Talvella tulee yllättävänkin paljon lyönnin tekniikkaa hiottua. Lantion liikeradat, miltä korkeudelta maila heilahtaa ja hyvä rytmi. Niihin pyrin keskittymään. Lukkarit toki pyrkivät siihen aina vaikuttamaan, Wahlsten kertoo.

Wahlsten on fyysisesti hurjassa kunnossa, eikä ensisilmäykseltä muistuta ehkä sitä ”perinteistä lyöjäjokeria” vartaloltaan. Miehen mukaan fysiikkaharjoittelu perustuu pitkälti vaakamailalyönnin parantamiseen.

– Kyllä fysiikkaharjoittelulla on pyritty tukemaan vaakamailan lyömistä. Minulta löytyy maan paras fysiikkavalmentaja Niina Sippola. Hänen kanssaan ollaan saatu kovaa tulosta tehtyä. Jalkoihin pitää saada voimaa ja räjähtävyyttä, siitä se lyönti lähtee.

– Siihen tulee sitten keskivartalo mukaan. Kehonhuoltoa ja liikkuvuutta on lisätty, että saadaan liikeradat mahdollisimman maksimaaliseksi ja sitä kautta kaikki voima ja kapasiteetti siirrettyä siihen lyöntiin, Wahlsten kertoo.

Kotiutustilanteissa lyöjät käyttävät erilaisella tavalla niin sanottuja taka-apuja, jossa kaarella autetaan suuntamaan lyöntiä vastustajan ulkokentän liikkeiden mukaan. Wahlsten kuuluu siihen koulukuntaan, joka käyttää sitä melko vähän.

– Silloin tällöin tulee taka-apua käytettyä. Mutta yleensä tulee itse aina päätettyä, että mihin sitä lyö. En halua määräänsä enempää nojautua siihen taka-apuun. Aika pitkälti luottaa omaan lyöntiin, lyöjäjokeri toteaa.

Ja tulokset kertovatkin, että luotto omaan suoritukseen onkin paikallaan, kun Wahlsten ilta toisensa jälkeen puhkaisee vastustajien ulkokenttien saumat yksi kerrallaan.

Vain mestaruus kelpaa

Kamppailu miesten Superpesiksen mestaruudesta tulee olemaan tänä syksynä poikkeuksellisen kovaa. Ennakkoon siitä kirkkaimmasta mitalista on taistelemassa useampi joukkue ja kouvolalaisryhmä kuuluu ehdottomasti tähän porukkaan. Wahlstenin mukaan joukkueelle kelpaa vain kultamitali.

– Tosi hyvillä ja luottavaisin mielin lähden kohti pudotuspelejä, minun puolesta ne voisi jo alkaa. Suomen mestaruus on meidän tavoite. Tällä nipulla ei voi missään nimessä vähempään tyytyä. Sitä kohti mennään ja kaikki työ on siihen tähdätty.

Wahlstenin mukaan lajin mielenkiinnolle on tehnyt hyvää, että vuosi vuodelta sarja on mennyt kärjen osalta tasaisemmaksi.

– Ehdottomasti lajin kannalta äärimmäisen hienoa, että kärki on leventynyt. Joskus aikanaan kaikki odotti aina Jymyn ja Vimpelin finaaleja. Luojan kiitos se ei ole enää sitä. Mielenkiinto lajiin ja sen ympärille on kasvanut.

– Onhan tämä kaikille laji-ihmisille paljon mielenkiintoisempaa. Meidän laji on tosi hyvässä vaiheessa ja tilassa tällä hetkellä, Wahlsten päättää.