Talousvaikeuksissa painivassa IPV:ssä uskotaan parempaan – ”Viime syksynä tilanne oli aika karu”

Kuva: IPV | Sofian Gezuri / Mikko Reitillä on riittänyt palloja pidettävänä ilmassa uudessa pestissään.

Kuva: IPV | Sofian Gezuri / Mikko Reitillä on riittänyt palloja pidettävänä ilmassa uudessa pestissään.

IPV:n toiminnanjohtajana lokakuussa aloittaneella Mikko Reitillä on vahva visio siitä, mihin suuntaan seuraa tulisi viedä eteenpäin. Seuran talouden realismi iski kuitenkin päin kasvoja heti työn alkaessa.

Imatralaisten alku miesten Superpesiksen kauteen on ollut nihkeä, sillä 11 pelattua ottelua ovat tuottaneet seitsemän pistettä. Joukkue on tasapisteissä Alajärven Ankkureiden kanssa ja sarjataulukossa toiseksi viimeisenä. Perjantaina IPV kävi Haminassa häviämässä yhdelle pahimmista kilpakumppaneistaan 0-2-jaksoin.

Seuran toiminnanjohtajan Mikko Reitin mukaan joukkue ei ole vielä kyennyt esittämään parastaan ja potentiaalia on parempaan. Reitin mukaan joukkue kaipaa onnistumisia oikeissa hetkissä ja kliinisyyttä otteluiden ratkaisemiseen ratkaisuhetkillä. Viime viikon lauantaina tullut voitto Pattijoesta oli joukkueelle todella tärkeä.

– Yleisfiilis alkukaudesta on jäänyt hieman odottavaksi. Se mitä pojat esittivät Talvisuperissa ja miten harjoituskausi meni, niin nyt siihen tekemiseen on tullut vielä pientä puristusta. Vaikka moni on veikannut meitä alimpaan nelikkoon, kyllä sieltä löytyy potentiaalia.

– Toki siellä on paljon nuoria kavereita, joilla ei vielä sitä kokemusta hirveästi vielä ole. Voitto Pattijoesta oli käänteentekevä, ne olivat tärkeät kaksi pistettä. Se ei ole tällä hetkellä osaamisesta kiinni vaan korvien välistä, Reitti toteaa.

Seuran kehittämiseen sijaan yrityssaneerausta

47-vuotias Reitti valittiin IPV:n uudeksi toiminnanjohtajaksi viime syksynä. Opettajana, urheilutoimittajana ja tapahtumayrittäjänä aiemmin toiminut Reitti myöntää, että työsarkaa hänen tehtävässään riittää.

– Puoli vuotta on ollut aikamoista tekemistä. Rehellisesti sanottuna toiminta on ollut aika lailla erilaista, mitä ensisijaisesti sen ajattelin olevan. Seuran taloudellinen tilanne ei ollut minulle täysin selvä, ja se millainen ostovelkataakka seuralla oli. Kiitos kaikille lahjoittajille ja kumppaneille, jotka ovat auttaneet seuraa. Viime syksynä tilanne oli aika karu, Reitti myöntää.

Kun Pallo-Veikkojen viime kausi päättyi, oli seuraavien viikkojen aikana esillä jopa se vaihtoehto, että Imatralla ei enää Superpesistä pelattaisi. Reitin lisäksi uusia kasvoja Imatralla saatiin myös seuran hallitukseen, joka uudistui vahvasti marraskuussa.

Seuran huono taloudellinen tilanne on pakottanut toiminnanjohtajan keskittymään pääasiallisesti sen kuntoon laittamiseen. Seuran kehittämistä ei olla vielä päästy tekemään Reitin haluamalla tavalla.

– Käytännössä se työ, mitä olen tehnyt, on ollut yrityssaneerausta.

– Junioritoiminta oli vähän unohdettu. Se toki pyörii hyvin ja siellä on osaavia tekijöitä, mutta uusia juniorijoukkueita ei ole oikein tullut nuorimmista ikäluokista, ja se pitää saada rullaamaan. Jos ei tule omia junioreita, toiminta ei silloin pitkässä juoksussa kanna.

Talouden ja junioritoiminnan lisäksi Reitti haluaa kehittää IPV:n ottelutapahtumia, mihin hänellä onkin kokemusta tapahtumayrittäjänä. Hänen mukaansa Suomessa tullaan katsomaan voittavaa pesäpalloa, mutta ihmisille pitää saada myös hyviä elämyksiä muuten ottelutapahtumasta. Taloudellinen tilanne on myös pakottanut miettimään, miten seura saa uusia tulovirtoja seuratoimintaan.

– Yhteistyössä kaupungin kanssa olemme saaneet meille toimivat aitiot. Ne eivät ole vielä valmiit, mutta ne antavat meille mahdollisuuden. Meidän pitää saada ottelutapahtumista eläviä, ja siihen yhdistää voittava pesäpallo, niin silloin meillä alkavat rattaat pyöriä hyvin, Reitti arvioi.

Vanhat velat eivät pyyhkiydy pois hetkessä

Reitin mukaan seuran taloudellinen tilanne heijastuu toimintaan vielä todennäköisesti parin vuoden ajan. Silti valoa näkyy tunnelin päässä.

– Pitäisi olla melkoinen velho, että koko sadantuhannen euron ostovelan saa yhdessä vuodessa pois. Meillä tulee olemaan ostovelkaa kauden päättyessä. Se on fakta, ja sen kanssa pitää pelata vielä vuosi tai kaksi vielä eteenpäin.

Viime kaudella IPV:n sarjasijoitus oli 11. ja ainoana joukkueena imatralaisten kausi päättyi runkosarjaan. Tälläkin kaudella pudotuspeleihin näyttäisi olevan todella pitkä matka, ja seuran tavoitteena kauteen lähdettäessä olikin vain sarjapaikan säilyttäminen.

Toiminnanjohtaja uskoo, että tulevilla kausilla Imatralla voidaan kilvoitella korkeammista sijoista ja olla jälleen mukana pudotuspelitaistoissa, kuten IPV totuttiin näkemään useina kausina kahdeksannen sijan tienoilla kisassa mukana.

– Näen kuitenkin, että olemme oikealla tiellä. Luultavasti ensi kaudelle voidaan nostaa hieman pelaajabudjettia. Tällä hetkellä näyttää ihan hyvältä myös pelaajarungon suhteen ensi kaudelle.

– Tietyllä tavalla meidän pitää rakentaa uutta alkua niin taloudellisesti kuin myös joukkueelle. Tällä kaudella pitää mennä eteenpäin niillä asioilla, mitkä ovat mahdollisia. Ja sitten pitää miettiä, mitä me kehitämme, jotta saamme myös pelillisiä asioita vietyä eteenpäin seuraavalle kaudelle, Reitti toteaa.

Kuva: IPV | Sofian Gezuri / IPV:n talouden parantumisen tiellä on yhä vaaran merkkejä.
Kuva: IPV | Sofian Gezuri / IPV:n talouden parantumisen tiellä on yhä vaaran merkkejä.

Viime kaudella IPV:n katsojakeskiarvo kotiotteluissa oli sarjan toiseksi heikoin: 860 katsojaa. Tämän kauden lukema on tähän mennessä 896 katsojaa. Seuran budjetti on laadittu tälle kaudelle 900:n katsojan keskiarvon mukaan.

Kesäkuun alussa joukkue pelasi Haminan Palloilijoita vastaan, mihin oli yhdistetty radiokanava Suomipopin Aamulypsy-ohjelma. Radiosta tuttujen kasvojen saapuminen Ukonniemeen näkyi positiivisesti myös tuon ottelun yleisömäärässä (1287). Reitin mukaan onkin tärkeää, että ottelutapahtumiin saadaan myös jotain muuta pesäpallon lisäksi.

– Tässä taas nähtiin se, mikä suomalaisia kiinnostaa. Siellä oli paljon ihmisiä, joita ei ole aiemmin pesäpallostadioneilla nähty. Siinä on mietittävää, että miten saadaan katsomoihin muitakin kuin pesäpallon heimolaisia. Se on se, mistä niitä uusia katsojia saadaan.

Reitin mietteet uusien katsojien Ukonniemeen houkuttelemisesta ovat hyvin samankaltaisia kuin viime kaudella haastattelemamme Manse PP:n uuden toiminnanjohtajan Tero Rantalaisen.

– Pesäpalloihmiset tulevat katsomaan menestyvää pesäpalloa. Suomalainen urheiluyleisö ei ole urheiluhullua kansaa, vaan menestyshullua kansaa. Se on fakta lajissa kuin lajissa. Jokaisen seuran tulee miettiä, miten uusia katsojia saadaan pesäpallokentille.

– Pesäpallo on kuitenkin mielenkiintoinen laji peli, kun sitä tulee paikan päälle katsomaan. Mutta se on myös vaikea peli ja se pitää ymmärtää. Pesäpallossa on paljon sellaista, mikä ei avaudu tavalliselle katsojalle kovinkaan helposti. Se on haaste uusien katsojien saamiselle, Reitti kertoo.

Yksi iso reagointi, jolla seuran taloutta pyrittiin pelastamaan, oli viime syksynä lanseerattu kausikorttikampanja. Tuolloin heti viime kauden päättymisen jälkeen kausikortin tulevalle kaudelle pystyi lunastamaan 69 euron hintaan. Loppuvuodesta hinta nousi 99 euroon.

Kun alehintaisia kausikortteja oli tavoitteena myydä tuhat kappaletta ja siihen IPV kuta kuinkin pääsikin, luulisi tämän näkyvän kauden aikaisessa lipunmyynnissä. Reitin mukaan kampanja ei ole kuitenkaan heijastunut yksittäisten lippujen myyntiin lippuluukulta ottelupäivinä.

– Se oli yksi pelastusrengas, jolla lähdimme taloutta korjaamaan. Kun lasketaan mukaan yhteistyökumppaneiden ja seurajäsenten kortit, meillä on reilu tuhat korttia kierrossa. Lippuluukulta ostettujen lippujen määrä on lähes sama kuin viime vuonna. Se on yllättänyt.

– Toki me olemme pyrkineet myös saamaan kassavirtaa lisää ottelutapahtumista muun muassa karjalanpiirakoilla sekä pesäpalloleivoksilla.

Itä-Länsi Imatralla 2025 – pesäpallon festivaalit?

Imatran Pallo-Veikot on yksi kolmesta hakijasta, joista valitaan ensi kesän järjestäjä Itä-Länsi-tapahtumaan. Imatralla järjestettiin kyseinen tapahtuma viimeksi vuonna 2017. Reitin mukaan seura on lähtenyt hakemaan tapahtumaan aivan erilaisella kulmalla, mihin aiemmin on totuttu.

– Me lähdimme lähestymään sitä ihan boksin ulkopuolelta. Me laitoimme pelin sivurooliin sillä ajatuksella, että he jotka tulevat pesäpalloa katsomaan, tulevat paikalle joka tapauksessa. Mutta millä me saamme alueelle ihmisiä, jotta siitä saadaan tehtyä pesäpallofestivaali? Esimerkiksi Seinäjoella on Tangomarkkinat. Ei sinne mennä katsomaan sitä kuninkaan tai kuningattaren valintaa, vaan sitä festivaalia.

– Pesäpallofestivaalin näkökulmasta on kokonaisvaltainen viikonloppu, jossa on tarjolla pesäpalloa, viihdettä ja yhdessäoloa. Se on iso haaste, jos me sen saamme. Sitten lähdemme tekemään oikeasti erilaista Itä-Länsi-tapahtumaa, jossa toki myös peli on isossa roolissa. Haluamme tarjota koko viikonlopun, jossa on aamusta iltaan toimintaa.

Itä-Länsi on useasti ollut monelle järjestävälle seuralle melkoinen kultakaivos. Reitti kuitenkin vakuuttaa, että IPV:n talouden kertaheitolla kuntoon saaminen ei ollut motivaationa arvo-otteluviikonlopun hakemiseen.

– Mutta katsotaan, ei me tässä henkseleitä paukutella. Olisi se tosi hieno juttu, kun seura täyttää 70 vuotta. Mutta emme me sitä hakeneet sen takia, että saadaan talous kuntoon, Reitti kertoo.