Hyvinkään Tahko ja seuran kakkospelinjohtajana viime kaudella aloittanut Riku Rantanen riitelivät oikeudessa Rantasen sopimuksen purkamisesta. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi maanantaina antamassaan päätöksessä asian lähes puhtaasti Rantasen eduksi.
Riku Rantanen aloitti pestinsä Hyvinkään Tahkon kakkospelinjohtajana toissa talvena, ja hänen oli tarkoitus toimia yhdessä ykköspelinjohtaja Raimo Braggen kanssa hyvinkääläisten valmennuksessa.
Seura ja Rantanen kuitenkin riitaantuivat jo vuoden 2023 tammi-helmikuussa niin, että Tahko päätti purkaa Rantasen pelinjohtajasopimuksen.
Lue lisää: Tahkon ja Rantasen riita on jopa Mansen ja Kohosen soppaa sakeampi
Rantanen nosti kanteen Tahko Pesis Oy:tä vastaan maksamatta jääneistä palkoista ja asia tuli tiistaina 17.6.2024 viimein päätökseensä ainakin käräjäoikeuden tuomion osalta, kun oikeus päätti asian Rantasen hyväksi.
Käräjäoikeus katsoi, että Rantasen työsopimus oli purettu laittomasti ja hänelle tuli tästä korvata yhdeksän kuukauden palkkaa vastaava korvaus, yhteensä 27 000 euroa. Lisäksi Tahkon maksettavaksi tulivat niin Rantasen oikeudenkäyntikulut määrältään 15 352,54 euroa kuin omat oikeuskulunsa 14 194 euroa.
Yhteensä maksettavaa käräjäoikeuden päätöksellä Tahkolle kertyi siten 56 546 euroa.
Rantasen vaatimus ei menestynyt ainoastaan siltä osin, että pelinjohtaja oli vaatinut Tahkolta sopimuskautta pidempää korvausta perustuen hänelle aiheutettuun kielteiseen julkisuuteen.
Tahko taas kiisti korvausvastuunsa kokonaisuudessaan sekä tämän lisäksi vaati myös hyvin poikkeuksellisella tavalla Rantasen asianhoitajana toiminutta varatuomaria henkilökohtaiseen kuluvastuuseen seuran oikeudenkäyntikuluista. Tämä perustui Tahkon ilmoittaman mukaan siihen, että hän on nostamalla kanteen väärän kantajan nimissä ja virheellisellä perusteella aiheuttanut turhan oikeudenkäynnin.
Rantasen sopimus katsottiin työsopimukseksi
Rantasen ja Tahkon välinen pelinjohtajasopimus oli tehty Tahko Pesis Oy:n ja Automyynti Rantanen Oy:n välillä, minkä myötä seura katsoi, että kyse ei ollut työsuhteesta. Näin ollen seuran mukaan myöskään sopimuksen purkamisessa ei täytynyt menetellä kuin työntekijän kohdalla työsopimuslaki edellyttää.
Käräjäoikeus katsoi, että kirjallisesta sopimuksesta ja laskutuskäytännöstä huolimatta Rantasen työpanoksen henkilökohtaisuus, Tahko Pesis Oy:n aktiivisesti käyttämä työnjohtovalta ja direktio-oikeus sekä Tahko Pesis Oy:n vastineesta ilmenevä käsitys sopimussuhteen luonteesta osoittavat, että Rantanen on tehnyt pelinjohtajana työtä työsuhteessa.
Todistajina käräjäoikeudessa kuultiin Rantasen lisäksi Braggea, Tahkon entistä toimitusjohtajaa Johanna Vuorenmaata ja seuran hallituksen puheenjohtajaa Janne Rättöä.
Oikeus totesi, että henkilötodistelun perusteella on ollut selvää, että yhteistyö oli alkanut, koska Tahko Pesis Oy oli ollut kiinnostunut nimenomaan Rantasen henkilökohtaisesta työpanoksesta.
Rantasen ja Rätön kertomusten perusteella sopimussuhde on syntynyt nimenomaan Rantasen kokemuksen ja osaamisen johdosta. Myös osapuolten välinen pelinjohtajasopimus koskee selvästi pelinjohtajan henkilökohtaista työpanosta ja sen hyödyntämistä.
Työsuhteisen aseman puolesta puhui oikeuden mukaan myös se, että samaa työtä tehnyt Bragge oli ollut työsuhteessa, eikä Braggen ja Rantasen kohtelussa Tahko Pesis Oy:n taholta ollut käytännössä ollut eroja.
Kun oikeus oli ensin päättänyt sopimuksen olevan työsuhteinen, ei riidan ratkeamisessa ja kanteen päättymisessä Rantasen eduksi ollut kovinkaan suurta epäselvyyttä.
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus päätti, että Tahko Pesis Oy ei ollut näyttänyt, että sillä oli ollut työsopimuslain 8 luvun 1 §:n mukainen erittäin painavaa syytä purkaa Rantasen määräaikainen työsopimus. Näin ollen Rantanen sai asiassaan menestyneen päätöksen.
Riita ei ratkennut, eivätkä ongelmat poistuneet ennen Huusko lähti Hyvinkäältä
Koko Rantasen sopimuksen laittomaan purkamiseen johtaneen riidan taustalla oli pelinjohtajan ja Kalle-Tapio Huuskon välinen kinastelu, mikä johti isompiin ongelmiin koko joukkueessa.
Kumpikaan osapuoli ei kinassa ollut suostuvainen millään tapaa joustamaan, mutta oikeus ei katsonut, että asian ratkaisu olisi ollut pelkästään Rantasen vastuulla tai että riidan jatkuminen olisi voinut olla peruste työsuhteen purkamiselle.
Rättö kertoi oikeudessa, että ongelmat olivat johtuneet siitä, että yhdellä pelaajista oli ollut pelinjohdon kanssa suuria näkemyseroja pesäpallosta, pelin rakentamisesta ja harjoittelusta. Rätön mukaan ongelmallista oli ollut, että Rantanen oli yrittänyt ajaa tätä yhtä pelaajaa ulos joukkueesta vastoin yhtiön johdon tahtoa.
Kaikki asiassa kuullut henkilöt ovat kertoneet, että pelinjohdon ja mainitun yhden pelaajan väliset näkemyserot ja kiistat olivat vaikuttaneet negatiivisesti koko joukkueeseen ja tulevaan kauteen valmistautumiseen. Tahkon vastauksessa väitetystä kiusaamisesta tai simputuksesta ei kuitenkaan ole kertonut kukaan, joten tällainen menettely on jäänyt kokonaan näyttämättä.
Rättö on kertonut hallituksen ja toimitusjohtajan tehneen helmikuussa ensin päätöksen Rantasen sopimuksen päättämisestä ja vasta myöhemmin mainitun pelaajan siirtymisestä muihin tehtäviin. Vuorenmaa on hieman eri tavalla kertonut, että helmikuussa 2023 oli päätetty, että sekä Rantasen että mainitun pelaajan oli lähdettävä.
Bragge ja Vuorenmaa ovat yhdenmukaisesti kertoneet, että ongelmat joukkueessa olivat jatkuneet Rantasen sopimuksen päättymisen jälkeenkin siihen asti, kunnes mainittu pelaaja oli siirretty muualle.
Käräjäoikeus totesi, että sille on jäänyt epäselväksi, millaisesta ja miten vakavasta menettelystä Rantasen viaksi väitetyssä yhteistyökyvyttömyydessä ja epäasiallisessa käytöksessä oli ollut kyse. Yhtään konkreettista tapahtumaa tai tilannetta ei ole käräjäoikeudessa yksilöity.
Huusko siirtyi Manse PP:n joukkueeseen lainasopimuksella toukokuun 2023 lopussa. Sen jälkeen Huuskon kautta 2024 koskeva sopimus on purettu ja mies jatkaa uudella sopimuksella tamperelaisten ryhmässä.