Pesäpallohistorian paras lyöjä, Sotkamon Jymyn Roope Korhonen on lyönyt Superpesiksen loppuotteluissa yhteensä 133 juoksua, mikä on aivan ylivoimaisesti kovin lukema. Selvitimme Korhosen kaikkien finaalijuoksujen synnyn ja poimimme näistä mielenkiintoisimpia tietoja.

Jymyn lyöjäjokerin ja tämän kauden toisen finaaliottelun ratkaisijan Roope Korhosen ura on täynnä ennätysten murskaamista, kuten viime kaudella ennätysmurskajaisten yhteydessä selvitimme.

Lue myös: Kahden tonnin Roope Korhosen ura numeroina

Kuitenkin ehkä kaikkein mahdottomin rikottava ennätys kenellekään muulle tulevalle pelaajalle on Korhosen 133 lyötyä juoksua Superpesiksen loppuotteluissa.

Korhosen finaaliuran ensimmäinen lyöty juoksu näki päivänvalonsa 11.9.2002 avausfinaalissa Pattijoen Urheilijoita vastaan. Ottelun ensimmäisen jakson kolmannen vuoroparin tasoittavalla sisävuorolla Jymy oli 0-3-tappiolla, kun Korhonen löi kunnarin ja hänen edellään kotiin juoksi Jymyn Matti Salminen.

Samalla saimme tietysti vastauksen Korhosen loppuottelu-uran ensimmäiseen kunnariin, joka siis tuli samalla lyönnillä kuin ensimmäinen juoksu. Toistaiseksi viimeinen kunnari taas kauden 2020 loppuotteluiden toisessa finaalissa.

Runkosarjassa lyöjätykin koko uran kotiutusprosentti on 54,5 %, kun taas pudotuspeleissä (ml. loppuottelut) tuo on 50,4 %. Finaaleissa Korhonen on joutunut tyytymään kotiuttamaan 47,2 % tehoilla, mutta luonnollisesti loppuotteluissa vastassa ovat huippu-ulkopelit sekä sääkin tapaa olla kotiuttajille epäsuotuisa.

Parhaat ja heikoimmat suoritukset

Korhonen on finaaleissa jäänyt kahdeksan kertaa juoksuitta, ja nämä ovat painottuneet 43-vuotiaan uran alkuvuosille, jolloin hänen roolinsa Jymyn juoksujen teossa ei vielä ollut niin suuri.

Heikoin finaali Korhoselta nähtiin 2015 loppuotteluiden kolmannessa finaalissa Vimpelin Vetoa vastaan 12.9.2015, kun nolla juoksua jäi tilastoihin, vaikka hän pääsi yrittämään kotiutuksia peräti seitsemän kertaa.

Paras finaali tilastojen valossa taas oli kaudella 2020 toisessa finaalissa Kouvolan Pallonlyöjiä vastaan, kun Korhonen paukutti peräti seitsemän juoksua 20.9.2020. Edellisen kerran Korhonen on jäänyt nollille toisessa finaalissa 2019 Joensuun Mailaa vastaan.

Parhaat loppuottelusarjat Jymyn lyöjäjokerilta saatiin kausilla 2016 ja 2020, jolloin Korhonen löi molempina vuosina yhteensä 12 juoksua. Kahdeksan vuotta sitten vastassa oli ”El Klassikko” parista Veto, jolloin tuohon tusinaan vaadittiin täydet viisi ottelua. KPL:ää vastaan Korhonen tuloksen sai kasaan vain kolmessa pelissä.

Komulainen, Komulainen, Huotari, Huotari, Kuosmanen, Kuosmanen

Korhosen 133:lle juoksulle Jymyn riveistä on ollut yhteensä 27 eri tuojaa – sekä tietysti päälle vielä mies itse juoksujen tuojana kunnareissaan. Piikkipaikkaa jakavat 17 tuodulla juoksulla Antti Hartikainen ja Niko Korhonen.

Muitakin mielenkiintoisia nimiä listasta löytyy, kun nelossijalla on nykyisin tämän kauden finaalivastus Manse PP:n pelinjohtajana toimivana Jani Komulainen. Sotkamolaisten lukkari ja Janin poika Aapo Komulainen on toistaiseksi tuonut taas vain yhden juoksun. Jymyn nykyjoukkueesta korkeimmalla sijalla on Jere Vikström seitsemällä tuodulla juoksulla.

Tasaluvuissa kolmella juoksulla ovat niin Jymyn nykyinen toimitusjohtaja ja viime kauden pelinjohtaja Mikko Kuosmanen sekä hänen poikansa, tämän kauden sotkamolaisryhmässä pelaava Kalle Kuosmanen.

Yhteen juoksuun joutui tyytymään Joensuun Mailan tämän kauden pelinjohtaja Mikko Huotari ja samassa lukemassa on hänen pojistaan vanhempi Aleksanteri Huotari. Vasta 17-vuotias Samuel Huotari ei taas vielä ole päässyt kotipesään juoksemaan Korhosen kotiuttamana.

17:
Antti Hartikainen
Niko Korhonen

15:
Niilo Piiponniemi

14:
Jani Komulainen

10:
Jarmo Heikkinen

7:
Jere Vikström

5:
Kunnari (Roope Korhonen)
Immo Rautiainen
Lauri Suutarinen

4:
Iivari Vihanto
Joni Rytkönen

3:
Elmeri Purmonen
Kalle Kuosmanen
Mikko Kuosmanen
Topi Korhonen

2:
Antti Korhonen
Jarkko Tuikka
Markus Tuikka
Matti Meriläinen
Toni Kohonen

1:
Aapo Komulainen
Aki Orava
Aleksanteri Huotari
Hannes Pekkinen
Jarkko Kokko
Matti Salminen
Mikko Huotari
Riku Niemi

Ohittamattomat rajapyykit

Finaaliuransa 50. juoksun Korhonen löi 2012 kauden toisessa finaalissa, kun vastassa oli totuttuun tapaan Veto. Juoksun toi Hartikainen ja Jymy siirtyi sillä toisella jaksolla 4-0-johtoon ottelussa.

Korhosen 100. finaalijuoksu nähtiin seitsemän vuotta myöhemmin loppuotteluissa Joensuun Mailaa vastaan. Juoksun tuojana oli Niilo Piiponniemi ja Jymy kavensi ensimmäisellä jaksolla tilanteen 2-3:een.

Omantunnon kotiin unohtaja

Kylmähermoisena ratkaisijana tunnetun Korhosen lyödyt juoksut ovat painottuneet tärkeimmille hetkille.

Kymmenen juoksuistaan Korhonen on lyönyt supervuorossa. Toisilla jaksoilla (64) hän on lyönyt hieman enemmän juoksuja kuin ensimmäisillä jaksoilla (59). Taas jaksojen neljänsissä vuoropareissa juoksuja on tullut yhteensä 24.

Painetilanteiden herra

Analysoimme myös Korhosen kaikkien lyötyjen finaalijuoksujen merkityksellisyyttä sen perusteella missä vaiheessa ottelua, missä tilanteessa ja asetelmassa ne ovat tapahtuneet.

Jos siis esimerkiksi viime sunnuntain toisen finaaliottelun tapaan Korhonen on lyönyt juoksunsa toisen jakson neljännessä vuorossa tiukassa tilanteessa, tämän olemme merkinneet erityiseksi painetilanteeksi.

Muita painetilanteita ovat taas olleet vaikkapa tasaisen ottelun kolmannet sisävuorot, joissa Korhonen on lyönyt juoksuja, joilla on ollut suuri merkitys jakson ja ottelun lopputulokselle. Muut tilanteet taas olemme laskeneet normaaleiksi sekä lisäksi myös osan juoksuista ”merkityksettömiksi”, kun vaikkapa jakson lopulla Korhonen on lisännyt Jymyn johtoa 8-1-lukemiin.

Korhosen kaikkien finaalijuoksujen vaikuttavuuden jakauma on ollut:
Erityisen suuren paineen tilanne: 22 juoksua
Painetilanne: 31 juoksua
Normaali: 75 juoksua
Merkityksetön: 5 juoksua

Jaksojen voittojuoksuja Korhonen on lyönyt peräti 14:ssa finaaliottelussa. Huippuhetkenä näistä on kauden 2020 toinen finaali, missä Jymy-pelaaja ratkaisi niin ensimmäisen jakson kuin supervuoron lyönneillään.

Lisäksi kahteen otteeseen Korhonen on lyönyt jakson tasoitusjuoksun.

Kopparista kaikkien aikojen lyöjäjokeriksi

Kun Korhosen edellisistä ulkokentällä aloittamistaan finaaliotteluista on vierähtänyt jo kymmenen vuotta aikaa, monilta voi unohtua, että lyöjäjokerina nykyään tunnettu mies ehti kotiuttaa lukuisia kausia myös numerolla.

Jokerilyöjänä Korhonen on loppuotteluissa kasannut yhteensä 71 juoksua, kun taas myös ulkopelaajana pelatessaan juoksuja on kasassa 62.

Ulkokentällä pelatuissa finaaleissa juoksuista 58 on tullut, kun pelipaikkana on ollut kolmoskoppari Jymyn takakentällä ja neljä juoksua hän on lyönyt myös kakkoskopparina ollessaan.

Numerolla lyödessään Korhosen hihassa oli useimmiten 4, ja sillä paikalla sisäpelijärjestyksessä Korhonen on finaaleissa lyönyt 43 juoksua. Muuten miehen finaalijuoksut hihanumeron mukaan ovat jakautuneet seuraavasti.

Jokeri: 71
4: 43
5: 9
3: 6
6: 2
7: 2

Tusina täyteen kunnareilla

Korhosen finaaleissa lyömistään juoksuista viisi on tullut kunnareilla, ja yhteensä juoksuja niillä kunniajuoksuun oikeuttaneilla lyönneillä on syntynyt 12.

20.9.2020, 2 / 2020, SA, 4-0
15.9.2019, 3 / 2019, ST, 3-0
6.9.2014, 1 / 2014, 2J2A, 3-0
11.9.2004, 1 / 2004, SA, 2-0
11.9.2002, 1 / 2002, 1J3T, 2-3

Finaalien ja pudotuspelien kunnarikuningas taas on Jymyn tämän vuoden vastuksen riveissä, kun Henri Puputti on näiden tilastojen ykkönen.

Lue myös: Kahden tonnin Roope Korhosen ura numeroina
Lue myös: 50 kysymystä: Roope Korhonen