Tampereella oltiin tiistai-iltana vedenjakajalla. Kouvolan Pallonlyöjät olisi voitolla pakottanut kahden edelliskauden finalistin Manse PP:n selkä seinää vasten jo torstaina. Näin ei kuitenkaan käynyt.
Kumpikaan joukkue ei esittänyt lähellekään parastaan, mutta siitä huolimatta ottelussa nähtiin liuta komeita suorituksia ja tarkasta valmistautumisesta juontavia iskuja.
Jännittävästä ottelusta, joka olisi voinut kääntyä lopulta kummalle vain, vain toinen joukkue kuitenkin osoitti luonnetta, jota tarvitaan jatkoon etenemiseen. Se oli Manse.
Toivottomassa 0-4-tilanteessa kotijoukkue lähti rynnimään kohti ensimmäistä kavennusjuoksua ja sitä kautta tasoitusjuoksua, joka olisi riittänyt koko ottelun 1-0-voittoon. Mitä vielä. Kalle-Tapio Huusko avasi pellit kakkosluukkupommillaan ja iski ensimmäisen kavennuksen.
Vaikka lähes kaikki toisen jakson juoksut tulivat kouvolalaisten räpylävirheistä, tuuri täytyy ansaita. Kaupin punamustat ansaitsivat sen sinnikkäällä puurtamisellaan. Samalla se osoitti luonnetta, että tiukassakaan paikassa ei luovuteta, Kopla puolestaan ei onnistunut puolustamaan neljän juoksun johtoaan.
Manse oli neljännen aloittavalla kuin köyhän miehen Vimpeli. Onnistumiset – tai Kouvolan epäonnistumiset – ruokkivat toisiaan.
Kenties keskeisin seikka, miksi Manse on lievä ennakkosuosikki paras kolmesta -sarjassa, on hurmio. Manse saa omia hekumajaksojaan sekä sisällä että ulkona, Kouvola vain sisällä.
Tämä johtuu siitä, että yksi koko kauden parhaista tulokkaista, ennakkoluulottomasti ja vakuuttavasti pelannut KPL-lukkari Aleksi Vainio alkaa rakoilla. On suorastaan hämmästyttävää, miten nuorukainen on pelannut yhden suursuosikin lautasella niin vakuuttavan kauden, mutta nyt seinä alkaa nousta vastaan – valitettavasti.
Mansen kaari on ottanut Kouvolan etukentän tiukasti niskalenkkiotteeseen. Edes koko Superpesiksen top2-etukenttäpelaaja Valtteri Luoma ei voi tehdä määräänsä enempää. Manse saa väärän pois todella kovalla prosentilla siten, että kärpästä ei synny.
Manse piti vierailijoiden etukenttää pilkkanaan muutamaankin otteeseen ottelusarjan neljännessä kohtaamisessa pitkillä varsilyönneillään. Eikä mitään Manselta pois, ne lyönnit ovat taidetta, mutta sama temppu ei voi toistua ja toistua.
Kouvolan mustakeltaisten ulkopelistä puuttuu rohkeus, jota tamperelaisilta löytyy. Tämä lähtee kotipesästä. Joukkueiden ulkopelien tempoissa on eroa kuin yöllä ja päivällä. Juha Puhtimäki pitää pallon liikkeellä ja ilmassa, KPL:n on otettava kierroksia alemmas.
Tietysti asetelma on epäreilu, kun toisella puolella on kaiken nähnyt ja voittanut, sanavalmiskin konkari Ilmajoelta.
Vainio on noussut sisäpelissä arvoon arvaamattomaan vastustamattomilla kumuroillaan, mutta Kouvola kaipaisi alkukauden lukkari-Vainiota, ei sisäpelin ratkaisijaa, se on vain plussaa.