Manse PP:n toiminnanjohtajana tammikuussa aloittanut Tero Rantalainen valotti Supervuoron haastattelussa seuran tulevaisuuden suunnitelmia ja strategisia tavoitteita. Tamperelaiset haluavat olla pesäpallon kärkiseura niin kentällä kuin katsomossa, yhtä lailla miesten ja naisten puolella.

Lue myös: Mansen seurapomo pesisjohtajan arjesta: ”Makkaraa en ole vielä joutunut paistamaan”

Urheilukaupungista pesäpallopitäjäksi

Tampereen 250 000 asukkaan väkiluku on selvästi miesten Superpesiksen seuroista suurin. Seuraavaksi suurin on Kouvola 80 000 asukkaallaan. Naisten Superpesiksessä isompiakin paikkakuntia on mukana, kun Pori ja Jyväskylä ovat perinteisiä menestyspaikkakuntia ja Helsinkikin on taas mukana pääsarjassa Roihuttarien myötä..

Manse PP seurana onkin saanut laajasti aseman pesäpallon suurkaupunkeihin marssin ensimmäisenä menestystarinana. Pesäpallopomot varmasti haluaisivat, että tulevina vuosina pääsarjapesistä pelattaisiin Tampereen lisäksi myös muissa isoissa kaupungeissa.

Rantalainen näkee Tampereen ison kaupungin statuksen ja potentiaalin tärkeänä tekijänä, mutta kilpailuakin silmäpareista riittää.

– Onhan meidän markkina-alue kaikkiin kilpailijoihin nähden merkittävästi isompi. Tampere on urheilupitäjä, ja kehittyvä pesäpallopitäjäkin. Se on vähän yllättänytkin kuinka vahvat juuret ja kuinka paljon pesäpalloihmisiä täällä on. Mutta se iso massa on vielä saavutettavissa.

– Haluamme kasvattaa lajia ja tuoda pesäpallon jokaisen tamperelaisen ajatuksiin. Tietysti kilpailuakin on isossa kaupungissa aika paljon. Mutta esimerkiksi jääkiekon puolella teemme hyvää yhteistyötä niin Ilveksen kuin Tapparan kanssa, mitä on vielä mahdollisuus kehittääkin, Rantalainen sanoi.

Pesäpallo ei monille tamperelaisille ole ennestään tuttu kuin korkeintaan alakoulun liikuntatunneilta. Urheilusta yleisesti kiinnostuneita potentiaalisia pesiskatsojia Tampereella on valtava määrä, mutta ensikertalaisen saaminen katsomoon on aina se haastavin tehtävä.

– Miten pystymme erottautumaan kilpailijoista? Tampereella ihmiset ovat kuitenkin hieman erilaisia kuin monella muulla pesäpallopaikkakunnalla. Mikä pesiksessä on hienoa, on että se on matalan kynnyksen laji. Miten saamme tuotua uusia ihmisiä tuonne katsomoon, on se isoin motivaattori itselleni.

Mansen tavoite: Pesäpallon suurseura

Mansen miesten joukkue nousi Superpesikseen kaudelle 2020, kun taas naiset olivat pääsarjatasolla olleet jo pidempään ja mestaruudenkin voittaneet. Seuran strategia on yhä tuolta ajalta, kun miesten kauan odotettu ja kaivattu nousu tapahtui.

Rantalaisen mukaan nyt kun Manse on vakiinnuttanut paikkansa Superin kärjessä sarjataulukon puolesta, seura ja Tampere halutaan asemoida aivan pesäpallon piikkipaikoille myös pesispaikkana.

– Lähiaikoina toivottavasti päästään luomaan uutta strategiaa, mutta nyt mennään vielä sillä, mikä on tehty silloin, kun miehet nousivat Superpesikseen ja oltiin alkutaipaleella. Nyt on sen pitkän aikavälin strategian vuoro ja se on talven aikana agendalla.

– Pitkän aikavälin tavoite on tietysti se, että pystymme olemaan kärkiseuroja pesäpallossa ja kärkipaikkakunta pesäpallolle.

Mansen junioripuoli on ottanut vielä isompia askeleita kuin seuran edustusjoukkueet pääsarjoissa. Junioripelaajien määrä on kasvanut kohisten ja seura on tästä Pesäpalloliiton palkintojakin kerännyt.

Omia junioreita ei suuressa määrin vielä miesten ja naisten joukkueissa tosin ole nähty, mutta tähän selityskin löytyy. Tällä kaudella 17- ja 18-vuotiaat Mansen kasvatit Tino Heikkilä ja Aino Lepola ovat piipahtaneet Mansen joukkueissa, mutta seuran kasvun alkuhetkillä mukaan hypänneet juniorit vasta lähestyvät täysi-ikäisyyttä.

– Siihen kiteytyy myös junioritoiminta, ja nyt ensi kertaa Mansessa on kaikissa ikäluokissa joukkueet. Alamme olla siinä vaiheessa, että ne 2010-luvun alussa aloittaneet juniorit ovat nyt siinä iässä, että he alkavat olla Superpesiksen kynnyksellä. Olemme ottamassa uuden stepin sille pitkäjänteisemmälle ja pitkän ajan pelaajapolulle.

Jotta Manse voisi uudessa strategiassaan saavuttaa kärkiseuran paikan, asioita täytyy tapahtua myös kentän ulkopuolella.

– Minulle on annettu tavoitteeksi, että taustoja pystytään kehittämään, saamme lisää resursseja ja pystymme kehittymään siihen pesäpallon suurseuran suuntaan, Rantalainen kertoi.

Uusi Kauppi halutaan täyteen katsojia

Mansen joukkueet ovat tänä kesänä miehissä keränneet kotiotteluihinsa keskimäärin 1524 katsojaa ja naisissa luku on 883. Molemmissa lukemissa on selvää kasvua edellisvuoteen nähden ja seuran yhteislukema yli 2400 katsojallaan on selvästi Superin seuroista paras.

– Se on ihan totta kyllä, kiinnostavin seura olemme siinä mielessä, ja myös vieraissa on ollut tosi hyviä lukemia, Rantalainen kommentoi toimittajan yhteenlaskutoimituksen tulosta.

– Kyllä ne yleisömäärät ovat siinä, mitä budjetoimme. Alkukausi oli haastava. Toukokuu oli kylmä, ja hieman harmittaa, että meillä oli siinä alkuun joitain tosi hyviä pelejä, joissa yleisömäärät jäivät vajaiksi. Nyt viimeiset kolme viikkoa on ihmisiä käynyt hyvin, vaikka on ollut ennakkoon hieman heikompia pelejä.

– Nyt taas naisilla on pelkästään kärkipelejä runkosarjan loppu ja miehillä jokainen peli on tosi tärkeä. Niihin on lupa odottaa hyviä yleisömääriä näistä viimeisistä, Rantalainen kommentoi ennen runkosarjan päätösviikon otteluita.

Miehissä katsojamäärä oikeuttaa sarjan kuudenneksi parhaaseen sijaan ja naisissa Manse on katsojaluvuilla mitattuna kolmantena. Kasvua viime vuoteen nämä määrät tarkoittavat miesten puolella n. 20 % ja naisissa peräti 40 %.

Tavoitteet Tampereella ovat kuitenkin vielä korkeammalla, ja vaikka Rantalainen ei tätä aivan suoraan sanokaan, on tähtäimessä molemmilla Superin joukkueilla sarjan piikkipaikka myös katsomon puolella. Tähän luonnollisesti Kaupin uusi pesäpallostadion ja vielä ensi talven aikana tulevat parannukset tarjoavat hyvät mahdollisuudet ja puitteet.

– Pidemmällä aikavälillä haluamme molemmissa kasvattaa yleisömääriä ja olla kärjessä tai ainakin kärjen tuntumassa. Naisissa Pesäkarhut on tehnyt tosi hyvää työtä ja nostanut riman korkealle, mutta meilläkin tavoitteena on nostaa se keskiarvo yli tuhannen katsojan. Miehissä haluamme nostaa sinne 1800 tai jopa ihan 2000 katsojan paikkeille.

Kaksi huippujoukkuetta, sulassa sovussa, yksi seura

Pesäpallossa löytyy Mansen lisäksi kolme muutakin seuraa, joilla on sekä miesten että naisten edustusjoukkue Superpesiksessä. Tosin niin Hyvinkään Tahkon, Joensuun Mailan kuin Kempeleen Kirin kohdalla naisten joukkueen toiminta selvästi kalpenee miesten rinnalla.

Rantalaiselle ja koko seurajohdolle molempien joukkueiden pyörittäminen yhtäaikaisesti tarkoittaa lisää työsarkaa, mutta mieluisaa sellaista.

– Se on vahvuus, että meillä on kaksi joukkuetta. Mutta sanotaan, että ehkä 1,5-kertainen työ. Samat ihmiset hoitavat molempia joukkueita.

– Haluamme olla yksi seura, missä on sekä naiset että miehet. Teimme tälle kaudelle sen ratkaisun, että haluamme esimerkki sosiaalisessa mediassa olla samalla ilmeellä. Tampereen kokoinen kaupunki kyllä kantaa kaksi huippujoukkuetta. Tulevaisuudessa meidän pitää vielä enemmän saada sitä synergiahyötyä.

Se miten molemmat huippujoukkueet sovitetaan yhteen, tarjoaa Mansen toiminnanjohtajan mukaan myös paljon mahdollisuuksia.

– Alustavissa suunnitelmissa on superpelipäiviä, missä olisi sekä naisten että miesten pelit samana päivänä. Saisimme sillä tavalla nostettua molempia esille.

– Ilahduttavasti esimerkiksi kausikorttilaisista suurin osa on sellaisia, joilla on molempien joukkueiden kausikortti.

Tuore seurapomo on jo ensimmäisen puolen vuoden aikana huomannut, että joukkueiden välillä katsomossa nähdään erilaista porukkaa. Naispesäpallo vetää katsomoon sellaisiakin katsojia, joita ei välttämättä muuten oltaisi pesiskatsomoon saatu houkuteltua.

– Katsojakunta on hyvin erilaista naispesäpallossa, ja tavoitamme sellaisia katsojia, mitä yleensä urheiluseurat eivät tavoita. Nuoret naiset on kohderyhmä, minkä kaikki seurat haluaisivat tavoittaa.

Miten Manse ja pesäpallo mahtuvat tamperelaisten ajatuksiin?

Rantalaisen papereissa ykkösprioriteettina on uusien tulokkaiden tavoittaminen, katsomon puolelle siis. Kuten todettua, on Tampere urheilukaupunki, jossa potentiaalisia uusia pesiskatsojia on tuhansia ja tuhansia. On sitten syy mikä tahansa, sen ensimmäisen lipun ostamisen kynnys voi olla korkea.

Pesiksen brändi ei varsinaisesti ole kaupunkilaisten lajina ja monella ei välttämättä ole minkäänlaista henkilökohtaista kosketuspohjaa pesäpalloon.

– Jos saamme ihmisen houkuteltua Kauppiin, siihen on helppo jäädä koukkuun. Tunnelma on tosi hyvä ja säilyy hyvin uudella stadionilla, vaikka katsomo ei olisikaan täysi. Isoin haaste on saada se ihminen käymään ensimmäistä kertaa ja testaamaan.

– Onhan Tampereella iso joukko ihmisiä, jotka eivät edes tiedä, että täällä pelataan huipputason pesäpalloa. Ensi vuodelle on jo paljon teemoja ja suunnitelmia, miten saisimme tuotua erilaisia ihmisiä katsomoon, Rantalainen sanoi.

Varsinkaan kahtena viime keväänä Mansen pesisotteluiden alkamisen rummuttaminen ei Tampereella ole ollut helppoa, kun samaan aikaan toukokuussa kaupungissa on taisteltu jääkiekon MM-kisoissa upouudella Nokia Areenalla – ja koko katukuva on ollut täynnä Leijonia. Vielä kun niin Tappara kuin Ilves ovat menestyneet ja pelanneet pitkälle kevääseen, on urheilukatsojien ajatuksiin mukaan mahtuminen haastavaa.

– Pesäpallokauden alku on varsinkin Tampereella vähän hankala, kun silloin on tavannut olla lätkäkausi vielä vahvasti käynnissä. Monella voi olla vähän urheiluähky, kun lätkän MM-kisatkin ovat silloin, joten kyllä meidän pitää pystyä jalkautumaan tehokkaammin tuonne kaupunkiin ja olla siellä läsnä.

Jos taas kiekkotähdet katoavat päätössummerin ja kättelyiden jälkeen areenan uumeniin, ovat pesäpallon tähtipelaajat aivan eri malliin kohdattavissa ja laji on ehkä asteen verran inhimillisempi ja lähestyttävämpi. Pienessä ripauksessa kotikutoisuutta ja siinä että pelaajien ja katsojien välillä ei ole suuria kulisseja ja muureja, on pesäpallon ja Mansen iskun paikka.

– Se mikä pesäpallossa on hienoa, on että ihmiset pääsevät tapaamaan pelaajia ja keskustelemaan heidän kanssaan pelien jälkeen – ja toivon, että se säilyy lajissa. Ne persoonat tulevat sieltä ilmi ja ollaan läsnä. Meidän pitää sitä vielä tuoda esille ympäri vuoden ja erityisesti keväällä.

– Jos saamme kymmenen uutta ihmistä käymään, veikkaan että vähintään kolme tai neljä heistä saadaan koukuttumaan lajiin, Rantalainen povaa luottavaisena.

Lue myös: Mansen seurapomo pesisjohtajan arjesta: ”Makkaraa en ole vielä joutunut paistamaan”