Pelinjohtaja Iiro Haimi valmentaa toistaiseksi viimeistä kauttaan Kouvolassa ja haluaa johdattaa Pallonlyöjät jälleen mitaleille. Minkälainen on vasta 35-vuotiaan, mutta jo monissa liemissä marinoituneen viuhkamiehen valmennusfilosofia?

Supervuoro sai kiinni todellisen valmentajanero Haimin, joka ei usein ole isoissa otsikoissa paistatellut. Haimi on KPL:n kasvatti ja syntyjään Kouvolan poikia, mutta peliura vei miestä myös Hyvinkäälle, Riihimäelle, Järvenpäähän, Imatralle ja Ouluun.

Vaikka Haimin peliura ei erityisen näyttävä ollut, jäi taskuun Suomen mestaruus Tahkosta vuodelta 2007, yhtenä hyvinkääläisten runkopelaajana pudotuspeleissä.

Pelaajauransa selkävaivojen vuoksi kauden 2015 jälkeen päättänyt Haimi on toiminut pelinjohtajana vuodesta 2016 lähtien, viimeiset neljä kautta Kouvolan peräsimessä. Sitä ennen 35-vuotias kouvolalainen ehti johtaa kaksi vuotta Tahkon naisten peliä ja kaksi vuotta Tahkon miesten Superin joukkuetta.

Tahko jäi Haimin ensimmäisellä kaudella miehissä pudotuspelien ulkopuolelle sijalle 11. ja toisella kaudella tippui puolivälierissä mestaruuden syksyllä 2019 voittaneelle Joensuun Mailalle. Kuitenkin nuoren miehen taidot tunnistettiin jo tuolloin ja kasvattajaseura-KPL:n kutsu kävi.

Haimi harmittelee kakkoskärjen tuen puutetta

Kouvolan Pallonlyöjät on aloittanut kautensa odotetun vakuuttavasti, vaikka kokoonpanoon tuli kauden alla merkittävä muutos lukkari Elias Pitkäsen jouduttua käsivaivojen vuoksi leikkausoperaatioon. Paikkaaja Aleksi Vainio on pelannut varsin hyvällä tasolla, eikä ulkopeli ole kärsinyt juuri ollenkaan.

Joukkue on tällä hetkellä sarjataulukon sijalla kuusi, kahdeksan pistettä piikkipaikkaa hallussaan pitävää Vimpelin Vetoa perässä.

Miltä Kouvolan alkukausi on näyttänyt sinun silmiisi, mennäänkö pelillisesti sillä tasolla missä kuuluukin?

– Tuloksellisesti ollaan pelattu ihan ok, siinähän me ollaan kärkikamppailussa.

– Sisäpelissä kärkinelikko ja jokerit ovat pelanneet odotetusti, [Aapo] Kinnunen jopa vähän yläkanttiin. Kakkoskärjestä ei ole kuitenkaan saatu heille tarpeeksi tukea. Ennen kautta oli ajatuksena, että pelataan vahvasti kahdella kärjellä.

– Olen sitä suosinut vuosien saatossa ja tykännyt koko joukkueella pelata, mutta nyt ollaan jouduttu liikaa nojaamaan ykköskärkeen, kun perältä ei ole saatu tarpeeksi tulosta aikaiseksi, Haimi kertoi Pallonlyöjien alkukaudesta.

– Mitä pidemmälle kausi etenee, sitä vähemmän tilanteita tulee. Ja jos se nojaa pelkästään ykköskärkeen, en usko, että se tulee meillä loppuun asti riittämään.

Haimin KPL on kerännyt alkukauden 15:sta ottelusta 28 pistettä. Muita kärkiseitsikon joukkueita vastaan pisteitä on tullut 13 kahdeksassa ottelussa (1,63 ppp) ja sarjan alempaa kastia vastaan 15 pistettä seitsemästä pelistä (2,14 ppp).

Miten peilaisit joukkueesi otteita tämän hetken absoluuttisiin kärkijoukkueisiin?

– Tulokset kertovat, että ne joukkueet ovat voitettavissa. Peruspelaamisen tulee olla paremmalla tasolla ja meidän täytyy saada tasaisemmin onnistumisia. Nykykunnolla voidaan yksittäinen ottelu voittaa, mutta jos mennään ottelusarjoihin, vaaditaan tasaisemmin hyviä onnistumisia, että voi pärjätä, Haimi sanoi.

Iiro Haimin valmennusfilosofia A:sta Ö:hön

Kirkkainta mitalia Haimi ei ole vielä pelinjohtajaurallaan saavuttanut, mutta mies on tunnettu valtavasta työmäärästään ja siitä, ettei mitään kiveä jätetä kääntämättä, kun maksimaalista tulosta haetaan.

KPL on Haimin kahdella kaudella pelannut finaaleissa, kun ensin keltamustat jäivät hopealle Sotkamon Jymyä vastaan 2020 ja syksyn 2021 uskomattoman tasaisessa ja tiukassa finaalisarjassa Manse PP vei mestaruuden. Viime kaudella Pallonlyöjät taas taipui hieman yllättäen Tahkolle jo puolivälierissä.

Iiro Haimi, miten kuvailisit itseäsi pelinjohtajana?

– Yritän tehdä mahdollisimman paljon töitä valmentamisen ja pelinjohtamisen eteen. Joka päivä tehdään iso määrä töitä, jotta joukkue olisi paremmassa iskussa ja valmis peleihin.

– Pelinjohtamisessa pyrin, että peruspelaaminen luo vahvan pohjan koko touhulle. Silläkin hetkellä, kun ei oikein kulje, olisi sellaisia asioita, mihin voidaan nojata.

– Pelin aikana tietenkin yritän löytää hetkiä, jolloin pääsisi joko yllättämään tai hyökkäämään vastustajan pieniin nukahduksiin tai heikkoihin kohtiin. Olen yrittänyt pitää tietyn yllätyksellisyyden pelinjohtamisessa mukana, se on tässä vuosien saatossa vähän jalostunut harkitummaksi.

Haimin puhetta tuntuu olevan vaikea saada pysähtymään, kun hän pääsee puhumaan intohimostaan: valmentamisesta.

– Kova intohimo lajiin ja valmentamiseen. Tutkin paljon mitä peleissä oikeasti tapahtuu ja seuraan paljon eri lajien valmentajia. Seuraan paljon haastatteluja ja lehdistötilaisuuksia, luen kirjoja ja yritän löytää omaan toimintaani vaikutteita muualta, muista lajeista ja valmentajista. Samalla yritän kouluttaa itseäni kokonaisvaltaisesti.

Haimin sanoista käy ilmi, että hän ymmärtää isoista lajeista löytyvän viisautta ja toivoo muiden valmentajien katsomaan tekemistään yli lajirajojen.

– Toivon, että muutkin valmentajat hakisivat vaikutteita muista palloilulajeista.

– Annan esimerkin: pesäpallossa puhutaan, että pelataan rohkeaa ulkopeliä ja monesti se mielletään, että säntäillään suin päin minne sattuu ja avataan tilaa läpilyönneille.

– Ei rohkea peli ole sellaista, se voi liittyä syvyyspelaamiseen tai painotuksiin. Jalkapallossa rohkea puolustaminen tarkoittaa sitä, että se koko puolustuslinja nousee eikä se yksi tietty pelaaja.

Sinun aikanasi Kouvolan Pallonlyöjät on mennyt valtavasti eteenpäin ulkopelissä ja etenkin syksyn peleissä joukkue on tunnettu laadukkaasta ja tarkasta ulkopelaamisesta. Mihin tämä pohjautuu ja käytetäänkö siihen jo talvisin hirveä määrä aikaa?

– Olen pyrkinyt luomaan tietyn tavan pelata peliä. Vertaan tätä jalkapalloon tai jääkiekkoon: jalkapallossakin kun puolustetaan, ei sieltä puolustajien linjasta kukaan lähde omin päin seikkailemaan.

– Jääkiekossa oman alueen puolustaminen on todella organisoitua. Muissa lajeissa ollaan selvästi vielä pesäpalloa edellä, ja käytän näitä itseni kehittämiseen ja otan vaikutteita sieltä.

– Haluan ulkopelin näyttävän siltä, että siellä puolustetaan koko joukkueena. Se ei saa olla mikään yhden tai kahden miehen show. Totta kai meidänkin joukkueen erikoisosaamiselle täytyy antaa tiettyjä vapauksia, ja pitääkin, jotta ominaisuudet pääsevät esille.

– Mutta ne ovat vain yksi osa puolustamista, ja silloin kun liikutaan, liikutaan koko joukkueella. Siellä ei saisi tapahtua sellaisia virheitä, mitä Pattijoella kävi, olen todella ehdoton sellaisten kanssa.

– Sisäpeli on enemmänkin sellainen pelinaikainen tuotos, mihin yritän itsekin oman mausteeni tuoda, mutta ulkopelin tulisi olla hyvinkin organisoitua, Haimi linjasi valmennusfilosofiaansa.

Haimi on saanut Kouvolassa toimia pitkälti yhtenäisenä säilyneen joukkueen kanssa. Monet avainpelaajat kuten Matti Latvala, Tommi Mäentausta ja Matti Saukko ovat kulkeneet pelinjohtajan kanssa koko matkan. Lisäksi moni tärkeä pelaaja on ollut yhtä kautta vaille mukana koko Haimin KPL-kauden (Janne Kivipelto, Juho Hacklin ja Arttu Ruuska).

– Nyt on sillä lailla onnellinen tilanne, että minulla on neljäs vuosi samassa joukkueessa. Kun tulin 2020, paljonkin aikaa meni siihen, että sain omaa pelitapaa tuotua ulkopeliin. Vuosien saatossa pelaajia on vaihtunut, mutta onneksi tasaisesti.

– On ollut helppo istuttaa yksi tai kaksi pelaajaa sinne pelitapaan. Suurin työ tehtiin kahtena ensimmäisenä vuotena ja nämä pari jälkimmäistä vuotta on pyritty keskittymään siihen, että talvellakin olisi toistomäärät isoja, vaikka pääpaino onkin ollut sisäpelissä.

Kutsuuko Sotkamon kultajuna Haimia?

Haimin kohdalla monet lähteet ovat jo hyvän aikaa sitten kertoneet varmana tietona, että hän olisi hyppäämässä ensi kaudeksi Sotkamon Jymyn pelinjohtajaksi. Kouvolalainen ei suostu kertomaan, mistä osoitteesta hänet löytää ensi kaudella, mutta kertoo mietteitään silti avoimesti.

Sopimuksesi on tähän kauteen katkolla, onko luvassa jatkoa Pallonlyöjien viuhkassa?

– En ole jatkamassa. Tämä on tällä erää viimeinen kausi Kouvolan peräsimessä, sitten tämän projekti tulee päätökseen.

– Mukava haaste päästä puhtaalta pöydältä rakentamaan uutta täysin uudessa ympäristössä, uusien henkilöiden ja pelaajien kanssa.

Koetko haastavaksi, että taistelet tietenkin kirkkaimmasta Kouvolassa, mutta samalla joudut kaavailemaan tulevaa kautta uuden joukkueen kanssa?

– En ajattele, että siinä olisi ristiriitaa taikka se ajatuksia veisi muualle. Rehellisesti sanottuna niistä keskustellaan aika harvakseltaan ja vähän. Uudenkin seuran kuviot ovat aika selvillä, kesän aikana ei tullut kuin yksi asia mikä täytyi ratkaista.

– Ulkopuoliset kun asiaa spekuloivat, niin varmasti ajattelevat, että se olisi jotenkin erikoista. Yhtä lailla se on samanlainen vastustaja kuin vuosi sitten, ei sitä pelitilanteessa ajattele millään tavoin.

– Kopissa ollaan aika avoimesti valmennustiimin kanssa keskusteltu käytännön asioista, se on juttu muiden joukossa. Ei se työn tekemiseen vaikuta. Siitä on voitu keskustella kuten mistä ahansa muustakin asiasta.

Viuhkavelhon ja Kouvolan soturit pääset näkemään tositoimissa perjantaina, kun joukkue pelaa kärkipään kamppailun kotikentällään Joensuun Mailaa vastaan.