Kun lukkari Juha Puhtimäki siirtyi Manse PP:n riveistä Ykköspesikseen nousseeseen Helsingin Puna-Mustiin, kohahdutti yllätyssiirto pesäpallokansaa. Nyt Vuoden lukkarilla on edessään kenties uransa suurin haaste: herättää Helsinki pesikseen ja viedä Puna-Mustat Superpesiksen pudotuspelijoukkueeksi.

39-vuotiaan Juha Puhtimäen sopimus helsinkiläisseuran kanssa on mallia 2+1. Kokenut pelimies valittiin menneen kauden päätteeksi Vuoden lukkariksi, joten pelillisesti hän olisi hyvin voinut jatkaa myös pääsarjatasolla.

Jopa hieman yli menneen mahtipontisuuden tasolle livahtaneessa sopimuksen julkaisuvideossa Puhtimäki lupasi tuovansa pesäpallon Stadiin, mistä se on saanut alkunsakin. Tosin eipä hän ole kynttiläänsä vakan alla pitänyt koskaan aiemminkaan.

Lue myös: Juha Puhtimäki lupaa tuoda pesäpallon takaisin Stadiin – ja se on fantastista

Puhtimäki siirtyi aikanaan kaudeksi 2021 Joensuun Mailasta Manse PP:n riveihin. Tamperelaisten riveihin hänet hankittiin pelaamisen lisäksi myös nostamaan kaupungin miesten pesäpallo uudelle tasolle. Ja siinä hän myös yhdessä monen muun tahon kanssa onnistuikin.

Syksyllä 2019 Manse PP oli noussut Superpesikseen ja heti toisella kaudellaan pääsarjatasolla se pääsi juhlimaan Suomen mestaruutta. Puhtimäelle itselleen oli myös selvää se, että rooli tulisi olemaan iso myös pelikentän ulkopuolella.

– Tiedostan oman näkyvyyteni pesiksen kannalta ja se kuului ikään kuin pakettiin. Kyllähän siitä aika paljon keskusteltiinkin, että minun naamaani varmaan aika paljon haastatteluihin laitetaan. Puhuttiin kuitenkin kaupungista, jossa miespesäpallo ei ollut käytännössä esille kunnolla vielä noussut.

– Kyllähän sen näki varsinkin ensimmäisenä keväänä sen mielenkiinnon, mitä se toi tänne kaupunkiin. Meikäläisen kasvot olivat kuitenkin ne tunnetuimmat, joten se oli sitä kautta helpointakin tuoda esille.

Puhtimäen neljän vuoden aikakaudella Manse PP saavutti kolme mitalia (yksi kulta, kaksi hopeaa). Tuona aikana Tampereelle kehkeytyi kova buumi pesäpallon ympärille myös miesten Superpesiksen osalta. Naisissa toki seura oli menestynyt jo aiempinakin vuosina. Puhtimäellä on selkeä kuva siitä, mitä siihen vaadittiin.

– Täällä se vaatii ensinnäkin menestystä, lajikilpailu on niin kovaa tällä hetkellä. Melkein palloilulaji kuin palloilulaji, niin pitää pärjätä jos haluaa esille.

– Sitten se hyvä tuote ja itse peli. Ei Mansen ottelutapahtuma vieläkään ole parhaiden tasolla, mutta on se mennyt paljon parempaan ja oikeaan suuntaan. Tuote pitää olla kunnossa ja siihen päälle vielä menestys.

Kokenut lukkari oli jo ennestään tunnettu siitä, että hän viihtyi kannattajien seurassa otteluiden jälkeen, eikä juuri koskaan yhdestäkään pyynnöstä kieltäytynyt. Sama näky oli erittäin tuttu Puhtimäen Manse-vuosina, niin koti- kuin vieraskentillä: kaikki muut ovat jo poistuneet kentältä, kun suosikkilukkari vielä antaa allekirjoituksia ja poseeraa yhteiskuvissa fanien kanssa.

– Pesiksellä on ehdottomasti etu siinä verrattuna moneen muuhun lajiin, kuinka lähellä me pelaajat olemme yleisöä. Me olemme heidän kanssaan todella paljon kommunikoinnissa varsinkin pelin jälkeen.

Helsingissä edessä valtava haaste ja mahdollisuus

Ajatus sopimuksesta Puna-Mustien kanssa ja siirrosta sarjaporrasta alemmaksi vaati aluksi kaiken nähneeltä lukkarilta aikaa. Vaikka seuran tavoitteet olivatkin selvillä, tarvittiin ensimmäiseksi nousu sarjaporrasta ylemmäksi.

– Kun ensimmäinen keskustelu käytiin, kieltämättä olin vähän skeptinen – varsinkin, kun joukkue oli Suomensarjassa. Heillä oli toki selvä tavoite, että menneellä kaudella noustaa. Mutta se pitää kuitenkin aina nousta ensin, eikä se ole ikinä helppoa.

Ajatus kuitenkin kirkastui, kun sarjanousu varmistui ja keskustelut etenivät. Puhtimäki näkee Helsinkiin siirtymisen uransa tähän asti haastavimpana projektina. Mutta toisaalta horisontissa se kiiltää myös valtavana mahdollisuutena.

– Sitten kun ruvettiin keskustelemaan, kyllä minä halusin tietää taustat ensimmäisenä mahdollisimman hyvin. Kyllä heillä oli selkeä strategia tehtynä, mitä se tulevaisuus heidän mielestään on.

Lue myös: ”Me tehdään nyt kansallispelin uutta nousua Helsinkiin” – Puna-Mustat Superpesikseen 2027?
Lue myös: Puna-Mustat haluaa Suomen suurimmaksi pesäpalloseuraksi – ”Meidän selkeä tehtävä on palauttaa Helsinkiin pesäpallokulttuuri”

– Kun niihin kysymyksiin sain vastaukset, mitä tuli mieleen, ja alkoi näyttämään siltä, että PuMu nousee ja lopulta nousi, siitä tuli konkreettista. Että sitä voi oikeasti miettiä.

– Toisaalta mietin myös sitä, että jos tähän ei tartu, tämä ei välttämättä tule itselle enää ikinä mahdolliseksi. Olen kuitenkin jo 39-vuotias pesäpalloilija.

”Todella isosti töitä edessä”

Projekti Helsingissä on astetta haastavampi kuin Tampereella. Puna-Mustat on vasta tuoreeltaan noussut Ykköspesikseen, joten ensin pitäisi ylipäänsä saada seura nostettua Superpesikseen, eikä tällä kertaa kavereina ole Tuomas Jussilan ja Henri Puputin kaltaisia tähtipelaajia, vaikka pesispiireissä kaikki 44-vuotiaan Jere Dahlströmin nimen yhä muistavat.

Puhtimäki tiedostaa sen, että tie on kivinen, mutta saavutus voisi olla vieläkin suurempi – vaikka Tampereella suoritus riittikin aivan kirkkaimmalle huipulle: mestaruuteen ja Vuoden lukkariksi.

– Jos tuota haluaa oikeasti viedä eteenpäin, se vaatii sinne hyvän lukkarin. Helsingin pesiksen kannalta nehän tarvitsevat sinne kasvot, ja kyllähän minussa on se. Se nähtiin Tampereella, että kasvoilla voi viedä hommaa eteenpäin tietyn tason.

– Sen jälkeen pitää tulla kaikki muu mukana. Kyllä se sitten alkoi kiinnostamaan. Tämä on varmasti haastavin projekti näistä, mitä minulla on nyt ollut. Mutta siinä saattaa olla myös suurin palkinto.

Helsingissä odottavaa haastetta voi kaltaisuudeltaan, ei kooltaan, Puhtimäen mukaan tietyllä tavalla verrata myös siihen, kun hän aikanaan siirtyi Tampereelle. Helsingin kokoisessa kaupungissa mahdollisuudet ovat rajattomat, mutta se vaatii kovaa työtä.

Ensimmäinen kerta, toinen kerta ja pesiskoukkuun saaminen

Viimeksi Helsingissä on nähty miespesäpalloa pääsarjatasolla vuosina 1997-1998. Silloin Kaisaniemen Tiikereiden tarina pääsarjatasolla jäi kuitenkin lyhyeksi ja surulliseksi.

– Tämä on vähän samantyylinen haaste kuin Tampereella, mutta ei lähellekään samalla tasolla. Roihu on tehnyt Helsingissä hyvää työtä, mutta ei siinä mittakaavassa, mitä täällä Mansen naiset ovat tehneet ennen miehiä. Mutta siellä on kuitenkin se tietty kontakti tietyllä piirillä, jotka tietää jo pesiksestä jonkin verran.

– Olemme varmasti yksi ellei kaksikin askelta jäljessä siitä, mitä Tampere oli, kun tulin tänne. Meillä on todella isosti töitä edessä, että se nousee Helsingissä myös miehissä vakaalle pohjalle.

Kuten Tampereella, myös Helsingissä kilpailu on kovaa katsojista eri urheilulajien välillä. Puhtimäki näkee kuitenkin pesäpallon kasvamisen pääkaupunkiseudulla isona mahdollisuutena. Mistä siis Puna-Mustien tuleva yleisöpotentiaali löytyy, kun viime kaudella Suomensarjan ottelut vetivät Meilahteen keskimäärin 219 katsojaa.

– Potentiaaliahan on varmasti myös niissä junan tuomissa katsojissa. Sama hommahan on myös Tampereella. Mutta aika moni urheilupiireistä on jo minullekin laittanut viestiä, että on hienoa päästä katsomaan pesistä Helsingissä.

– Ei meillä ole oikeastaan minkäänlaista rajoitetta, mikä söisi ketään pois. Sama hommahan se on kuin Tampereella, että meidän pitää saada mahdollisimman paljon ihmisiä käymään siellä peleissä ainakin sen ensimmäisen kerran. Ja sen jälkeen meidän tehtävä on, että he tulevat sinne myös toisen kerran ja mahdollisesti myös sen jälkeenkin.

Mansen yleisömäärät ovat kasvaneet joka kausi sen jälkeen, kun seura nousi miesten Superpesikseen – ja samalla myös naisten Superpesiksen katsojamäärät ovat kasvaneet. Myös Mansen toiminnanjohtaja Tero Rantalainen kertoi haastattelussamme samasta haasteesta ja strategiasta saada ensikertalaisia katsomoon ja sitten koukuttaa heidät pesäpallofaneiksi.

Sama resepti Puhtimäellä on myös pääkaupungissa.

– Me tarvitaan massaa tosi isosti ja Helsingissä toki siihen on iso potentiaali, mutta kilpailu on kovaa. Meidän pitää päästä mahdollisimman monen asian kautta esille ja sitä kautta saamme ihmisiä käymään Meilahdessa.

– Sen jälkeen meidän tehtävä on pelata niin viihdyttävää ja hyvää pesistä, että he haluavat tulla katsomaan sitä toisenkin kerran. Myös tapahtuman pitää olla sellainen, että se vetää puoleensa.

Menestysvuosien jälkeen on paluu ”karuun arkeen”

Puhtimäki on voittanut menestyksekkään uransa aikana yhteensä kuusi SM-mitalia, joista kultaisia on kolme. Hän on esiintynyt Itä-Länsi-otteluissa peräti kahdeksan kertaa ja kahdesti hänet on valittu myös Vuoden lukkariksi. Niihin peilaten hänellä on edessään nyt aivan erilaiset kuviot Helsingissä.

Edellisen kerran veteraanipelaaja on pelannut Ykköspesistä Seinäjoen Maila-Jusseissa 2006, joten divarivuosista on aikaa lähes 20 vuotta.

– Kyllä minä tuotakin kieltämättä pohdiskelin, että miten se muuttuu. Ja kyllähän se muuttuu. Kun vertaa PuMua ja Mansea, puhutaan kuitenkin Superpesiksessä ainakin puolen välin paremmalla puolella olevasta organisaatiosta ja sitten juuri Ykköspesikseen nousseesta organisaatiosta.

– Mutta toisaalta PuMussa halutaan mennä isoin askelin eteenpäin. Ihan varmasti niitä kulttuurishokkeja tulee. Mutta toisaalta he on olleet valmiita heti kuuntelemaan minunkin ajatuksia, kun minä olen kuitenkin nähnyt, että mitä se on siellä ylempänä.

Aivan yksin lukkari ei kuitenkaan ole hilaamassa helsinkiläisseuraa ylöspäin, vaan kokeneita pelimiehiä kokoonpanossa on muitakin. Pelinjohtaja Antti Väistökin pääsi pelaajaurallaan huipputasolle, vaikka miehen Superpesis-ura jäikin vain 14 ottelun mittaiseksi. Väistö pääsi Joensuun Mailan valmennuksessa ja pelinjohdossa myös juhlimaan Suomen mestaruutta kahteen otteeseen.

– Sitten toisaalta ei minun tarvitse siellä yksin olla, kun on Jere Dahlström ja Veli-Matti Sigvart, pelinjohdossa on vielä Antti Väistö. He ovat kuitenkin nähneet, miten huipulla oikeasti tehdään töitä.

– Talven aikana varmasti tullaan käymään erilaisia keskusteluja monestakin asiasta. Yksi on se, mitä seuraorganisaatio vaatii. Mutta se kuva, mikä minulla itselläni on tästä ensimmäisestä kuukaudesta, kyllä siellä on hirveä halu mennä eteenpäin, ja sen takia tähän hommaan on mukava lähteä mukaan.

Vaikka intoa riittäisikin, aikoo konkari pitää harppomisensa alkuun maltillisena.

– Ehkä herra Puhtimäenkin pitää välillä malttaa niiden askeleiden koossa, mitä haluaa kerralla viedä eteenpäin. Kun malttia ja halua löytyy molemmin puolin, minä uskon, että tästä tulee yllättävän nopeasti yllättävän hyvä juttu.

Tavoite Puhtimäellä ajanjaksonsa aikana PuMussa on selvä.

– Kyllähän minun haaveeni on, että PuMun miehet pelaa Superpesistä ja junioreiden määrä kasvaa selvästi. Ja sitten se, että miehet pelaavat vakiintunutta Superpesis-paikkaa. Ei sitä, että pelataan sarjapaikasta, vaan vähintään pleijareissa.

Lue myös: ”Me tehdään nyt kansallispelin uutta nousua Helsinkiin” – Puna-Mustat Superpesikseen 2027?
Lue myös: Puna-Mustat haluaa Suomen suurimmaksi pesäpalloseuraksi – ”Meidän selkeä tehtävä on palauttaa Helsinkiin pesäpallokulttuuri”

Muokattu 4.11.2024 klo 14.53: Korjattu Puhtimäen Manseen siirtymisen vuosi ja mitalisaldo oikeaksi.
Muokattu 4.11.2024 klo 18.43: Korjattu Antti Väistön pelaajauraa koskevia tietoja.