Niemelän pelinjohdolla Roihuttaret on nippa nappa pleijareissa, vaikka joukkue aavistuksen heikkenee, jos Vikiö ei ole enää lyömässä juoksuja.
No eihän se Tepa mikään rakettiluokan etenijä tosiaan taida olla...En näkisi Vikiön poistumista heikentymisenä. Harisella prosentti melko lähelle sama, mutta ei ole ainakaan yhtä paha tulppa etenijänä, ja se mahdollistaa monipuolisemman peluuttamisen.
No eihän se Tepa mikään rakettiluokan etenijä tosiaan taida olla...
Mutta vastustajan ulkokenttä aina vähän tutisee, kun Tepa tulee lyömään. Nuorempaa Harista en tiedä, en ole nähnyt yhtään peliä.
Niinhän se Niemen Juha totesi aikoinaan Dahlströmin Jerelle kun Jere oli sitä mieltä, että Juha ei osaa juosta; ”Ei tarvi osta juosta, kun osaa lyödä tarpeeksi hyvin”!
Roihuttaret kisaa nuorella joukkueellaan kahdesta viimeisestä paikasta pleijareihin Hyvinkään, Kempeleen ja Feran kanssa, aivan kuten viime kesänäkin. Siitä ylöspäin nouseminen edellyttäisi muutamaa kovaa kaappausta pelaajamarkkinoilta tai sitten nuoren porukan pysymistä yhtä vuotta kauemmin kasassa.Yritän arvioida Roihuttarien vuoden 2022 joukkuetta. Lyhyesti: Joukkue on vuoden kokeneempi, hieman nopeampi ja mahdollisesti hieman vahvempi kotiutuksissa.
Kotiutuksista: Henriikka Harinen on hankittu Tee-Kaisa Vikiön korvaajaksi. Harinen ei vuonna 2021 aivan yltänyt Vikiön kotiutusmääriin tai -prosentteihin, mutta on loogista ajatella, että hieman paremmassa joukkueessa nousevat molemmat. Kotiutuspuolella vahvistusta tulee myös jos Riina Kallio on pelikunnossa. Viime kaudella kotiutukset olivat pääosin kolmen lyöjän harteilla (Vikiö, Nummikari, Rantomaa), vuonna 2022 voisi olla neljän. Kallio pelasi vuonna 2021 rikkinäisen kauden ykköspesistä, mutta kotiutti keskimäärin yli kaksi juoksua per ottelu. Tilda Palola pelasi vuonna 2021 periaatteessa kakkoskärjen kotiuttajana, mutta käytännössä Roihuttaret pelasivat aika paljon yhdellä kärjellä. Yksi mahdollisuus on, että Kallio ja Palola pelaavat kakkoskärjen kotiuttajina ja toinen heistä tai molemmat saavat enemmän vastuuta lyöjänä.
Nopeudesta: Aino Vapaavuori on hankittu uutena pelaajana ja hänelle lienee kaavailtu roolia ykköskärjessä ja kopparina. Yksi mahdollisuus on, että hän pelaisi numerolla 2, Höglundien välissä, jolloin kärjessä olisi kolme vahvaa etenijää. Jos siitä ryhmästä joku epäonnistuu, on etenijäjokerina pelaavat Marianne Penttinen, Lilian Koskela tai Nea Nuikka käytettävissä. Jokatapauksessa on niin, että kärki on kokonaisuudessaan hieman nopeampi kuin vuonna 2021.
Kokemuksesta: Kauden jälkeen joukkueesta lähteneet Vikiö ja Tuominen olivat joukkueen vanhimmat pelaajat. Porukka on aika nuorta, sillä joukkueessa on enemmän 2000-luvulla kuin 1990-luvulla syntyneitä pelaajia. Silti kaikilla on Vapaavuorta ja Kalliota lukuun ottamatta nyt vähintään vuoden kokemus superpesiksestä.
Pelijärjestys on ehkä jotain tämäntapaista.
1. Charlotta Höglund 2022, 3K
2. Aino Vapaavuori 2022, 2K
3. Camilla Höglund 2022, 3P
4. Lotta Nummikari 2022, L
5. Oona Rantomaa 2022, 3V
6. Salli Palola 2023, S
7. Vilma Haapala 2022, 2P
8. Tilda Palola 2023, 1V
9. Riina Kallio 2022, 2V
10. Henriikka Harinen 2022
11. Marianne Penttilä 2022
12. Lilian Koskela 2022
Kärkkymässä ovat seuraavat, joista Kentala ja Lehtinen pelasivat vuonna 2021 melkein kaikki pelit. Molemmilla heistä korostui ulkopeli ja uudessa kokoonpanossa on heidän paikoilleen kilpailua.
14. Ellen Kentala 2022
15. Viivi Keränen 2022
16. Reetta Lehtinen 2022
17. Saaga Markkanen 2022
Roihuttaret kisaa nuorella joukkueellaan kahdesta viimeisestä paikasta pleijareihin Hyvinkään, Kempeleen ja Feran kanssa, aivan kuten viime kesänäkin. Siitä ylöspäin nouseminen edellyttäisi muutamaa kovaa kaappausta pelaajamarkkinoilta tai sitten nuoren porukan pysymistä yhtä vuotta kauemmin kasassa.
Yritän arvioida Roihuttarien vuoden 2022 joukkuetta. Lyhyesti: Joukkue on vuoden kokeneempi, hieman nopeampi ja mahdollisesti hieman vahvempi kotiutuksissa.
Kotiutuksista: Henriikka Harinen on hankittu Tee-Kaisa Vikiön korvaajaksi. Harinen ei vuonna 2021 aivan yltänyt Vikiön kotiutusmääriin tai -prosentteihin, mutta on loogista ajatella, että hieman paremmassa joukkueessa nousevat molemmat. Kotiutuspuolella vahvistusta tulee myös jos Riina Kallio on pelikunnossa. Viime kaudella kotiutukset olivat pääosin kolmen lyöjän harteilla (Vikiö, Nummikari, Rantomaa), vuonna 2022 voisi olla neljän. Kallio pelasi vuonna 2021 rikkinäisen kauden ykköspesistä, mutta kotiutti keskimäärin yli kaksi juoksua per ottelu. Tilda Palola pelasi vuonna 2021 periaatteessa kakkoskärjen kotiuttajana, mutta käytännössä Roihuttaret pelasivat aika paljon yhdellä kärjellä. Yksi mahdollisuus on, että Kallio ja Palola pelaavat kakkoskärjen kotiuttajina ja toinen heistä tai molemmat saavat enemmän vastuuta lyöjänä.
Nopeudesta: Aino Vapaavuori on hankittu uutena pelaajana ja hänelle lienee kaavailtu roolia ykköskärjessä ja kopparina. Yksi mahdollisuus on, että hän pelaisi numerolla 2, Höglundien välissä, jolloin kärjessä olisi kolme vahvaa etenijää. Jos siitä ryhmästä joku epäonnistuu, on etenijäjokerina pelaavat Marianne Penttinen, Lilian Koskela tai Nea Nuikka käytettävissä. Jokatapauksessa on niin, että kärki on kokonaisuudessaan hieman nopeampi kuin vuonna 2021.
Kokemuksesta: Kauden jälkeen joukkueesta lähteneet Vikiö ja Tuominen olivat joukkueen vanhimmat pelaajat. Porukka on aika nuorta, sillä joukkueessa on enemmän 2000-luvulla kuin 1990-luvulla syntyneitä pelaajia. Silti kaikilla on Vapaavuorta ja Kalliota lukuun ottamatta nyt vähintään vuoden kokemus superpesiksestä.
Pelijärjestys on ehkä jotain tämäntapaista.
1. Charlotta Höglund 2022, 3K
2. Aino Vapaavuori 2022, 2K
3. Camilla Höglund 2022, 3P
4. Lotta Nummikari 2022, L
5. Oona Rantomaa 2022, 3V
6. Salli Palola 2023, S
7. Vilma Haapala 2022, 2P
8. Tilda Palola 2023, 1V
9. Riina Kallio 2022, 2V
10. Henriikka Harinen 2022
11. Marianne Penttilä 2022
12. Lilian Koskela 2022
Kärkkymässä ovat seuraavat, joista Kentala ja Lehtinen pelasivat vuonna 2021 melkein kaikki pelit. Molemmilla heistä korostui ulkopeli ja uudessa kokoonpanossa on heidän paikoilleen kilpailua.
14. Ellen Kentala 2022
15. Viivi Keränen 2022
16. Reetta Lehtinen 2022
17. Saaga Markkanen 2022
Totta! Ja Roihuttarissa lahjakkaat pelaajat olisivat päässeet näyttämään todelliset kykynsä, toisin kuin "pellen roolissa" tamperelaisjoukkueessa.Roihuttarilla olisi viime kaudella ollut selkeästi tarvetta Manseen siirtyneille Oleniukselle ja Reimanille. Varsinkin Oleniuksen lyöntivoimalle olisi ollut käyttöä kun loppukaudesta kotiuttajajokerillakin alkoivat tehot hiipumaan. Sarjanousijaksi nuo 2 mentettyä pelaajaa huomioiden erittäinkin hyvä nippu ollut kasassa NYP puolella nousuhetkellä.
Kyllähän tässä voi vielä niin käydä, että jos Eskolalla ei pallo tartu tarpeeksi hyvin räpylään siepparin tontilla, niin Olenius pelaa melkein koko kauden Mansen siepparina.No ei nyt ihan "pellen roolia" kuitenkaan Mansessa, molemmat pelasivat liki täyden runkosarjan (20 peliä/ 22) Reimanille lisäksi 7, Oleniukselle 3 pudotuspeliä, (toki nuo kaikki jokerin roolisssa, runkosarjassa tuli räyläpelejäkin molemmille ) ja pronssiset mitalit kaulaan kauden päätteeksi ja Olenius toki pelasi Pöytyällä vielä Superin nousukarsinnatkin. Toki Roihuttarissa rooli olisi ollut iso, mutta ei ensimmäiseksi Superin kaudeksi mitenkään vähäinen Mansessakaan. Ensi kausi onkin mielnkiintoinen miten roolitukset Tampereella menee näillä kahdella, jollei kokoonpanoon tule vahvistusta niin varsinkin Oleniuksen rooli on mielenkiintoinen nähdä Etukentälle ei ole varsinaista tunkua ja Olenius pelasi viime kauden pääosin siepparina.
Kun nämä lahjakkaat nuoret parhaassa kehitysvaiheessaan työnnetään pari kertaa pelissä lyövän jokerin tai, jos ulkona saakin hieman peliaikaa, niin sisällä sivuun heivattaviin, niin voi pelaaja varautua siihen, ettei hänestä koskaan huippupelaajaa tule. N'in on jo suuntaus Eskolalla - ja niin pilattiin huippuyleispelaajaksi kasvamassa ollut Lepistö Lapualla.No ei nyt ihan "pellen roolia" kuitenkaan Mansessa, molemmat pelasivat liki täyden runkosarjan (20 peliä/ 22) Reimanille lisäksi 7, Oleniukselle 3 pudotuspeliä, (toki nuo kaikki jokerin roolisssa, runkosarjassa tuli räyläpelejäkin molemmille ) ja pronssiset mitalit kaulaan kauden päätteeksi ja Olenius toki pelasi Pöytyällä vielä Superin nousukarsinnatkin. Toki Roihuttarissa rooli olisi ollut iso, mutta ei ensimmäiseksi Superin kaudeksi mitenkään vähäinen Mansessakaan. Ensi kausi onkin mielnkiintoinen miten roolitukset Tampereella menee näillä kahdella, jollei kokoonpanoon tule vahvistusta niin varsinkin Oleniuksen rooli on mielenkiintoinen nähdä Etukentälle ei ole varsinaista tunkua ja Olenius pelasi viime kauden pääosin siepparina.
Minusta se on kyllä pelaajan oma valinta. Roolia varmasti löytyy ihan jokaiselle niin sisältä kuin ulkoakin, jos valitsee sen tasoisen joukkueen, missä mahtuu pelaamaan. Jos haluaa pelata huippujoukkueessa, niin silloin roolit ovat ymmärrettävästi tiukemmassa. Vain aivan parhaille löytyy paikka.Kun nämä lahjakkaat nuoret parhaassa kehitysvaiheessaan työnnetään pari kertaa pelissä lyövän jokerin tai, jos ulkona saakin hieman peliaikaa, niin sisällä sivuun heivattaviin, niin voi pelaaja varautua siihen, ettei hänestä koskaan huippupelaajaa tule. N'in on jo suuntaus Eskolalla - ja niin pilattiin huippuyleispelaajaksi kasvamassa ollut Lepistö Lapualla.