Pelaajan palkkaamisen tavat

[MieVaan]

Tarkoitin sitä, että kun yritys maksaa erilaisia menoja, niiden pitää liittyä yrityksen liiketoimintaan yrityksen tulojen hankkimismenoina, jotta ne olisivat myös verotuksessa vähennyskelpoisia. Voi olla, ettei se ole ongelma, vaan kaikki maksetut palkat hyväksytään, liittyivätpä ne mihin hyvänsä. Palkkaa voisi siten maksaa esim. lapsille ja koko suvulle, erityisesti niille, joiden ansiot jäävät sen verran vähäisiksi, ettei niistä tarvitse maksaa veroa isolla prosentilla. Käsittääkseni näin ei ainakaan oman perheen kohdalla voi tehdä ilman työsuoritusta. Kuluja, jotka eivät liity yritystoimintaan, ei saa vähentää. Tällaisia ovat esim. perheen normaalit elämiseen liittyvät menot. Jos pesäpalloilija ei tee yrityksessä sen liiketoimintaan kuuluvaa työtä, voidaan ehkä katsoa, että hänelle maksettava palkka maksetaan pelaajan elantomenoihin. En tiedä, onko siinä mitään ongelmaa. Ehkä tiukan tulkinnan mukaan voisi olla. Seuralle maksettava sponsorointi on vähennyskelpoista silloin, kun sitä vastaan saadaan yrityksen liiketoimintaa edistäviä suoritteita. Ilmeisesti näin aina on tai sitä ei lähdetä kiistämään.

Siirsin tän keskustelun tänne yleisiin.

Hämärä muistikuvani on, että yritysmuoto vaikuttaa asiaan. Mutta mutulla mennään kuin ei ole tällä vuosituhannella olleet nämä ajankohtaisia.

Ajattelin kapeasti ja osakeyhtiön kautta, mutta urheiluseuroja tukee kyllä muutkin yritysmuodot. Tuo voiko sukulaiselle maksaa palkkaa ja pitää sitä yrityksen kuluna on rajoitettu kait ainakin toiminimessä ja oisko jossain muissakin yritysmuodoissa mutta ei kyllä mielestäni osakeyhtiöissä koska eihän ketään perheestä kannattaisi pitää töissä kun palkan vero- ja sivukulujen lisäksi joutuisi maksamaan vielä yhteisöveronkin.

Ja voisiko olla niin, että sponssi yms kulujenkin pitäisi liittyä toiminimessä jotenkin yrityksen toimintaan ja siksi,niitä mainoskylttejä siellä kentillä on?

Mutta jos osakeyhtiö palkkaa henkilön markkinoimaan itseään ja markkinointi tapahtuu pitämällä sellaista pelipaitaa jossa on yrityksen nimi niin tuskin verottajaa kiinnostaa ja tuskin edes tilintarkastajaa. Valtio saa palkan tuloveroina ja sivukuluina kokolailla saman siivun. Yhteisöverohan lienee nykyään 20%

 

[Tilastoniilo]

Siirsin tän keskustelun tänne yleisiin.

Hämärä muistikuvani on, että yritysmuoto vaikuttaa asiaan. Mutta mutulla mennään kuin ei ole tällä vuosituhannella olleet nämä ajankohtaisia.

Ajattelin kapeasti ja osakeyhtiön kautta, mutta urheiluseuroja tukee kyllä muutkin yritysmuodot. Tuo voiko sukulaiselle maksaa palkkaa ja pitää sitä yrityksen kuluna on rajoitettu kait ainakin toiminimessä ja oisko jossain muissakin yritysmuodoissa mutta ei kyllä mielestäni osakeyhtiöissä koska eihän ketään perheestä kannattaisi pitää töissä kun palkan vero- ja sivukulujen lisäksi joutuisi maksamaan vielä yhteisöveronkin.

Ja voisiko olla niin, että sponssi yms kulujenkin pitäisi liittyä toiminimessä jotenkin yrityksen toimintaan ja siksi,niitä mainoskylttejä siellä kentillä on?

Mutta jos osakeyhtiö palkkaa henkilön markkinoimaan itseään ja markkinointi tapahtuu pitämällä sellaista pelipaitaa jossa on yrityksen nimi niin tuskin verottajaa kiinnostaa ja tuskin edes tilintarkastajaa. Valtio saa palkan tuloveroina ja sivukuluina kokolailla saman siivun. Yhteisöverohan lienee nykyään 20%

En ole mikään asiantuntija näissä asioissa. Joka tapauksessa pääsääntö on, etteivät kulut, jotka eivät liity yrityksen toimintaan, ole vähennyskelpoisia. Toiminimessä ei saa maksaa palkkaa puolisolle, yli 14-vuotiaille lapsille kyllä. KY:ssä ja AY:ssä palkkaa voi maksaa samoin kuin osakeyhtiöissä. Kaikkien kulujen pitää siis jotenkin liittyä liiketoimintaan. Mitä tahansa ei voi maksaa. Maksamalla mahdollisimman monet asiat yhtiön pussista saa verottajan osallistumaan kuluihin tuolla 20 prosentilla. Siksi on rajoitettu, mitä voi maksaa. Klassinen esimerkki ovat edustusmenot, joita saa vähentää korkeintaan 50 % koko summasta. Valtion tukemana ei siten saa rellestää mielin määrin. Palkkaa ei juuri kannata maksaa saadakseen siitä verohyötyä, koska sivukulut ovat suuremmat kuin 20 %. Käytännössä yhtiö voinee maksaa palkkaa melkein kenelle haluaa, vaikkei se olisikaan järkevää.

Lahjoitukset eivät ole aina vähennyskelpoisia yhtiöiden tuloverotuksessa. Lahjoitusvähennyksen voi saada helpoiten lahjoituksista, jotka on tehty tiedettä, taidetta tai suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämistä edistävään tarkoitukseen. Urheiluseuran tukemisesta verottaja sanoo, että se on vähennyskelpoinen kulu silloin, kun rahalle saadaan jonkinlaista vastinetta. Tyypillisimmin tämä tarkoittaa esimerkiksi mainospaikkaa peliasussa tai mainintaa ottelulehtisessä tai seuran kausijulkaisussa. Maksettu summa ei voi kuitenkaan olla kohtuuttoman suuri sillä saatuun näkyvyyteen suhteutettuna. Vähäinen, enintään 850 euron lahjoitus yleishyödylliseen ja paikalliseen tarkoitukseen – esimerkiksi junioriurheiluseuralle, järjestölle tai yhdistykselle – voidaan kuitenkin katsoa myös suhdetoiminnan luontaiseksi kuluksi. Tällöin se on vähennyskelpoinen, vaikka yllä mainittua mainosnäkyvyyttä ei rahalla saisikaan. Vähennyskelvottomia ovat myös kulut, joissa on kyse esim. varusteiden hankinnasta jollekin pelaajalle, ellei yritys saa siitä jotain vastinetta.

Takavuosina on ollut puhetta, että jotkut varakkaat ovat rahoittaneet seurojen toimintaa. Todennäköisesti he ovat tehneet sitä henkilökohtaisesti eikä yrityksen kautta. Tahkon kodalta näilläkin palstoilla kerrottiin, kuinka apteekkari on kuitannut tappiot. Varmaan omasta pussistaan, koska eihän tuollainen menisi läpi yrityksen kuluna. Olisi aika vaikea todistaa, että on tukemisella saatu esim. sadalle tuhannelle eurolle vastinetta yrityksen liiketoiminnassa. Isoimmat sponsoroinnit saavat paljon näkyvyyttä. Kun peliareenan nimi on vaikka KSS Energia Areena, sama nimi on painettu näkyviin kenttään ja katsomon tuoleihin ja siten näkyy Ruutu+:ssa, niin voi sanoa vastinetta saadun. Pelaajalle maksettava palkka lienee vähennyskelpoista, jos pelaaja osallistuu aktiivisesti yrityksen mainostamiseen ja asiakastilaisuuksiin. En ole tästä kuitenkaan varma. Joka tapauksessa itse en pidä palkan maksua pelaajalle ilman yrityksen toimintaan liittyviä työsuorituksia tai osallistumista markkinointiin kovinkaan järkevänä. Seuran suoraan tukeminen määrittämällä saatavat vastineet on varmaan paras tapa tukea.

 

[MieVaan]

Tämä keskustelu lähti liikkeelle tästä ihmettelystäni

t työntekijät välttämättä hyväksy joillekin työntekijöille sellaisia eri vapauksia yrityksen varsinaisista töistä. Verotuksessa olisi aika vaikea perustella pelaajalle maksettavaa palkkaa tulonhankkimiskuluna

En ihan seuraa nyt ajatusta, kenen pitäisi perustella verottajalle pelaajalle maksettavaa palkkaa tulonhankkimiskuluna? Pelaajahan saa palkkaa tuossa skenaariossa eikä se siis ole mikään vähennettävä kulu pelaajan ansiotuloverotuksessa vaan verotettava tulo. Ja yritykset eivät taida tulonhankkimiskuluja vähennellä.

Yrityshän saa palkata ihan ketä haluaa niihin laillisiin työtehtäviin kun katsoo tarpeellisiksi ja maksaa siiitä haluamaansa palkkaa sivukuluineen, ellei yritystä sido yleissitova työehtosopimus jolloin minimipalkka voi olla määritelty, mutta osa-aikaisuudellahan tuonkin voi säätää.

Mutta olen samaa mieltä, että vaikea tuossa nähdä erityisiä etuja yritykselle. Pelaajallehan tuossa voi olla eläkekertymän kannalta etua vai onko?

Eli olit ymmärtääkseni ekassa viestissäsi sitä mieltä ettei urheilijaa voi ottaa töihin ja maksaa palkkaa ja silti antaa hänen urheilla koska ko kulu ei olisi yhtiölle yhtiön kulu. Nyt olemme tainneet päästä konseksukseen että palkata voi joten asiaa ei kannata enempää vatvoa. En ihmetellyt kommentissani mitään muuta kohtaa kuin ko väitettä.

Mitä sponsorointiin tulee niin yrityksen markkinoinnista on aika helppo tehdä sellainen yhteistyösopimus seuran kanssa joka verottajallekin kelpaa yrityksen kuluiksi.

 

[Tilastoniilo]

Tämä keskustelu lähti liikkeelle tästä ihmettelystäni





Eli olit ymmärtääkseni ekassa viestissäsi sitä mieltä ettei urheilijaa voi ottaa töihin ja maksaa palkkaa ja silti antaa hänen urheilla koska ko kulu ei olisi yhtiölle yhtiön kulu. Nyt olemme tainneet päästä konseksukseen että palkata voi joten asiaa ei kannata enempää vatvoa. En ihmetellyt kommentissani mitään muuta kohtaa kuin ko väitettä.

Mitä sponsorointiin tulee niin yrityksen markkinoinnista on aika helppo tehdä sellainen yhteistyösopimus seuran kanssa joka verottajallekin kelpaa yrityksen kuluiksi.

En ole muuttanut mieltäni. Olen koko ajan ja edelleen olen sitä mieltä, että jos tiukasti katsotaan, yritys ei saa maksaa palkkaa pelkästä pesäpallon pelaamisesta. Palkkaa saa maksaa aivan "laillisesti", jos pelaaja joko tekee yrityksessä sen liiketoimintaa hyödyttävää työtä edes jonkin verran tai nimellään ja esiintymisillään tukee yrityksen markkinointia. Kokonaan toinen asia on, ettei palkanmaksu pelkästä pesäpallon pelaamisesta ole järkevää ja ettei sitä ainakaan verottaja valvo, koska verottajalla ei ole tässä asiassa intressiä. "Järjettömyydestä" huolimatta palkkaa voisi joku maksaa vain pesäpallon pelaamisesta siksi, ettei halua tukea jostain syystä suoraan seuraa ja ettei ole henkilökohtaisia varoja tukea urheilijaa, vaan on käytettävä yrityksen varoja.

Säädökset eivät ole olemassa vain verottajaa varten. Osakeyhtiön maksamista kuluista ovat kiinnostuneita muutkin kuin verottaja. Kiinnostuneita ovat ainakin kaikki omistajat ja työntekijät. Kyllä minua vähemmistöomistajana korpeaisi, jos vastoin tahtoani pääomistaja päättäisi maksaa palkkaa jollekin tekemättömästä työstä tai olemattomasta hyödystä vain tukeakseen jonkun seuran pelaajahankintaa. Työntekijöille asia ei sinänsä kuulu, mutta kyllä saattaisi joitakin harmittaa, jos ehkä kehnostikin menestyvä yritys maksaa jollekin palkkaa ilman työsuorituksia.

Kaiken takana tälle nyt keskustelun kohteena olevalle asialle on ihan kirjanpidon teoria. Aikoinaan professori Martti Saario kehitti kirjanpitoa ja yritysten tuloslaskentaa varten ms. meno-tuloteorian, jonka kulmakivi on meno tulon kohdalle periaate. Sen mukaan kuluina vähennetään ne menot, jotka kuuluvat tuloslaskelmassa esitettyjen tulojen hankintaan laskenta- ajanjaksolla.

 

[MieVaan]

Selvyyden vuoksi, en edelleenkään pidä urheilijan palkkaamista yritykseen mielekkäänä tapana tukea urheilijaa mutta tarkastelen asiaa mahdollisena tapana toimia.

Kyllä minua vähemmistöomistajana korpeaisi, jos vastoin tahtoani pääomistaja päättäisi maksaa palkkaa jollekin tekemättömästä työstä tai olemattomasta hyödystä vain tukeakseen jonkun seuran pelaajahankintaa

Kaikissa osakeyhtiöissä ei ole vähemmistöomistajia eivätkä kaikki osakeyhtiöt ole pörssiyhtiöitä.

Osakkeenomistaja vaikuttaa osakeyhtiön toimintaan yhtiökokouksessa ja jos oma äänivoima ei riitä muutokseen strategiassa ja/tai yhtiön hallituksessa niin aika vähän on vähemmistöosakkeella tehtävissä. Jos meno ei miellytä kannattaa luopua omistuksestaan. Se meneekö se raha mainoskuluina urheilijan tukemiseen vai palkkana ei kait juurikaan muuta harmistusta?

Niin kauan aikaan kun yhtiön hallitus / operoiva johto ei hanki omaa etua, toimi selvästi laittomasti, eikä hukkaa/jemmaa yhtiön varallisuutta mahdollisilta velkojilta niin aika vähän on asiassa on ongelmaa. Jos yhtiön tosiasiallista määräysvaltaa käyttävä omistava taho katsoo, että pesiksen pelaaja jolla on on firman nimi nutussa on palkan väärti niin sehän on palkan väärti.

Jos työntekijää harmittaa moinen niin sitten kannattaa hankkiutua johonkin toiseen firmaan töihin. Aika vähän on tehtävissä jos toiminta on laillista.

Koska mainosmenot - esim se firman nimi siinä pelaajan nutussa on täysin vähennyskelpoista - niin ei se työsuhteessa oleminen kait oikein voi olla sen vähennyskelvotonta,

Se vähä mitä vanhaa kirjanpitolakia muistan niin kyllä sielläkin tunettiin mainosmenot vähennyskelpoisina kuluina ja jos joku niitä halusi jaksottaa niin sitten jaksotti.

 

[Observer]

En ole muuttanut mieltäni. Olen koko ajan ja edelleen olen sitä mieltä, että jos tiukasti katsotaan, yritys ei saa maksaa palkkaa pelkästä pesäpallon pelaamisesta. Palkkaa saa maksaa aivan "laillisesti", jos pelaaja joko tekee yrityksessä sen liiketoimintaa hyödyttävää työtä edes jonkin verran tai nimellään ja esiintymisillään tukee yrityksen markkinointia. Kokonaan toinen asia on, ettei palkanmaksu pelkästä pesäpallon pelaamisesta ole järkevää ja ettei sitä ainakaan verottaja valvo, koska verottajalla ei ole tässä asiassa intressiä. "Järjettömyydestä" huolimatta palkkaa voisi joku maksaa vain pesäpallon pelaamisesta siksi, ettei halua tukea jostain syystä suoraan seuraa ja ettei ole henkilökohtaisia varoja tukea urheilijaa, vaan on käytettävä yrityksen varoja.

Säädökset eivät ole olemassa vain verottajaa varten. Osakeyhtiön maksamista kuluista ovat kiinnostuneita muutkin kuin verottaja. Kiinnostuneita ovat ainakin kaikki omistajat ja työntekijät. Kyllä minua vähemmistöomistajana korpeaisi, jos vastoin tahtoani pääomistaja päättäisi maksaa palkkaa jollekin tekemättömästä työstä tai olemattomasta hyödystä vain tukeakseen jonkun seuran pelaajahankintaa. Työntekijöille asia ei sinänsä kuulu, mutta kyllä saattaisi joitakin harmittaa, jos ehkä kehnostikin menestyvä yritys maksaa jollekin palkkaa ilman työsuorituksia.

Kaiken takana tälle nyt keskustelun kohteena olevalle asialle on ihan kirjanpidon teoria. Aikoinaan professori Martti Saario kehitti kirjanpitoa ja yritysten tuloslaskentaa varten ms. meno-tuloteorian, jonka kulmakivi on meno tulon kohdalle periaate. Sen mukaan kuluina vähennetään ne menot, jotka kuuluvat tuloslaskelmassa esitettyjen tulojen hankintaan laskenta- ajanjaksolla.

Kuka on väittänyt, että joku yritys maksaa palkkaa pelkästä pesäpallon pelaamisesta? Esimerkiksi oppisopimuksella palkattu pesäpalloilija on oppimassa ammattipätevyyttä siihen toimialaan jolla yritys toimii. Se mitä mitä pesäpalloilija oikeasti oppii ja tekee työmaallaan on jo toinen juttu. Työnantajahan vastaa työpaikan tekemisistä, koulutusorganisaatio teoriaopinnoista.

Palkanmaksu ei ole koskaan missään kirjanpidossa ollut "tulojen hankkimismenoja" vaan henkilöstökuluja, ei edes mainostamassasi Saarion "meno-tulo teoriassa". Ulkopuoliselle maksetut palkat ovat yrityksen kuluerä, joka vähentää yrityksen verotettavaa tulosta eli voittoa.

Tuo ihailemasi Saarion kirjanpitoteoria on jo aikansa elänyt, sitä käytettiin pohjana vuoden 1973 kirjanpitolaissa ja elinkeinoverolaissa. Suomen liityttyä EU:n jäseneksi, kirjanpitolaki jouduttiin uudistamaan vuonna 1997 EU-direktiivejä vastaaviksi, jolloin Saarion opit pääosin häipyivät. Seuraava muutos tuli 2000-luvun alussa, kun tuli IFRS-tilinpäätös pakolliseksi kaikille listatuille yhtiöille. Viimeinen laajempi uudistus kirjanpitolakiin tuli vuonna 2015.

 

[MieVaan]

Kuka on väittänyt, että joku yritys maksaa palkkaa pelkästä pesäpallon pelaamisesta?

No mä kyllä noissa pohdin moista mahdollisuutta, mutta olen kyllä yrittänyt sanoa, että tuskin mikään yritys niin toimisi ja jos toimisikin niin työnkuvaan olisi varmaan rukattu mukaan jotain patsastelua jossa esitellään yhtiötä.

Ja edelleen en usko, että yritykselle olisi erityistä taimoikeastaanmmitään etua palkata yritykseen urheilija jonka työnkuva olisi urheilla.

 

[Tilastoniilo]

Selvyyden vuoksi, en edelleenkään pidä urheilijan palkkaamista yritykseen mielekkäänä tapana tukea urheilijaa mutta tarkastelen asiaa mahdollisena tapana toimia.



Kaikissa osakeyhtiöissä ei ole vähemmistöomistajia eivätkä kaikki osakeyhtiöt ole pörssiyhtiöitä.

Osakkeenomistaja vaikuttaa osakeyhtiön toimintaan yhtiökokouksessa ja jos oma äänivoima ei riitä muutokseen strategiassa ja/tai yhtiön hallituksessa niin aika vähän on vähemmistöosakkeella tehtävissä. Jos meno ei miellytä kannattaa luopua omistuksestaan. Se meneekö se raha mainoskuluina urheilijan tukemiseen vai palkkana ei kait juurikaan muuta harmistusta?

Niin kauan aikaan kun yhtiön hallitus / operoiva johto ei hanki omaa etua, toimi selvästi laittomasti, eikä hukkaa/jemmaa yhtiön varallisuutta mahdollisilta velkojilta niin aika vähän on asiassa on ongelmaa. Jos yhtiön tosiasiallista määräysvaltaa käyttävä omistava taho katsoo, että pesiksen pelaaja jolla on on firman nimi nutussa on palkan väärti niin sehän on palkan väärti.

Jos työntekijää harmittaa moinen niin sitten kannattaa hankkiutua johonkin toiseen firmaan töihin. Aika vähän on tehtävissä jos toiminta on laillista.

Koska mainosmenot - esim se firman nimi siinä pelaajan nutussa on täysin vähennyskelpoista - niin ei se työsuhteessa oleminen kait oikein voi olla sen vähennyskelvotonta,

Se vähä mitä vanhaa kirjanpitolakia muistan niin kyllä sielläkin tunettiin mainosmenot vähennyskelpoisina kuluina ja jos joku niitä halusi jaksottaa niin sitten jaksotti.

Ei meillä varmaan ole tässä mitään eri käsityksiä. Asiaa voi tarkastella eri näkökulmista ja siksi voi "viisastella" paljonkin, jos haluaa. Tässä hieman lisää "viisastelua", joka on lähinnä tai puhtaasti akateemista:

- Jos sponsoroi seuraa, pelkkä nimi nutussa saattaa riittää hyväksyttäväksi kuluksi verotuksessa, jos sponsorointi ei ole hirmuisen suurta ja täysin epäsuhteessa yrityksen kokoon
. jos maksaa palkkaa, pitää yrityksen saada vastinetta joko jonkinlaisena työsuorituksena tai näkyvyytenä suoraan pelaajan kautta eikä vain seuran kautta eli pelkkä nimi nutussa ei periaatteessa riitä, mutta käytännössä varmaankin kyllä
- vähemmistöosakkaat (10 % tai enemmän) voivat vaatia vahingonkorvausta yhtiölle mahdollisesta yhtiön varojen väärinkäytöstä
- asiaton palkanmaksu voi ääritapauksissa olla velallisen epärehellisyyttä, jos yhtiön maksukyky on mennyt tai palkanmaksu sen aiheuttaa

Kuvitteellinen ääriesimerkki: Pääomistaja päättää maksaa oikein reilusti yhtiön varoihin nähden palkkaa lähiomaisilleen, urheilijoille, kavereille jne. Kukaan ei tee yritykselle työtä tai anna jotain muuta vastinetta. Yritys käyttää tähän kassaansa ja jättää maksamatta veronpidätyksiä ja kaikkia muitakin maksuvelvollisuuksiaan. Missä voi olla moitittavaa? Lähiomaiselle maksettu palkka voi olla peiteltyä osingonjakoa. Palkkojen maksu sivullisille voi olla velallisen epärehellisyyttä. Se voi loukata vähemmistöomistajien oikeuksia ja kaventaa heidän mahdollisuuksiaan saada yrityksestä osinkotuloa. Nämä ovat rikoksia, mutta kertovat sen, ettei mikä tahansa palkanmaksu ole aina lakien mukaista. Mm. siksi perusperiaate on, että kulujen pitää liittyä yrityksen liiketoimintaan.

Alunperin tämä tarkastelu lähti liikkeelle seurojen pelaajabudjeteista ja niiden vertailukelpoisuudesta. Esitettiin arveluja, että jonkun seuran pieneltä vaikuttava pelaajabudjetti johtuu siitä, että jotkut yritykset maksavat palkkaa pelaajille. Suuri osa pelaajista on töissä ja nauttii palkkaa. Palkkaa he saavat siksi, että tekevät töitä. On vaikea uskoa, että kellekään maksettaisiin yrityksissä palkkaa pelkästä pelaamisesta. Mutta maksaako joku yritys palkkaa pelaajalle pelkästä näkyvyydestä? Tämä olisi mukava tietää. Korostan vielä, että lähes kaikissa tilanteissa se tietenkin olisi ihan laillista, mutta ei aina.

 

[Observer]

Kuvitteellinen ääriesimerkki: Pääomistaja päättää maksaa oikein reilusti yhtiön varoihin nähden palkkaa lähiomaisilleen, urheilijoille, kavereille jne. Kukaan ei tee yritykselle työtä tai anna jotain muuta vastinetta. Yritys käyttää tähän kassaansa ja jättää maksamatta veronpidätyksiä ja kaikkia muitakin maksuvelvollisuuksiaan. Missä voi olla moitittavaa? Lähiomaiselle maksettu palkka voi olla peiteltyä osingonjakoa. Palkkojen maksu sivullisille voi olla velallisen epärehellisyyttä. Se voi loukata vähemmistöomistajien oikeuksia ja kaventaa heidän mahdollisuuksiaan saada yrityksestä osinkotuloa. Nämä ovat rikoksia, mutta kertovat sen, ettei mikä tahansa palkanmaksu ole aina lakien mukaista. Mm. siksi perusperiaate on, että kulujen pitää liittyä yrityksen liiketoimintaan.

Onhan se jo kunnon selittelyä, kun rikoslakikin otetaan mukaan muuttuviin tarinoihin kirjanpitorikoksineen. Mitähän rikosvaihtoehtoja vielä löytyy lisää alkuperäiseen aiheeseen?